< Matteuksen 24 >
1 Ja Jeesus lähti ulos pyhäköstä ja meni pois; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä näyttämään hänelle pyhäkön rakennuksia.
Hanchu, Jisua hah a jôka, Biekin renga a se lâiin Biekin min en rangin a ruoisingei a kôm an honga.
2 Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Ettekö näe näitä kaikkia? Totisesti minä sanon teille: tähän ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta."
Ama han an kôm, “En roi, Adiktakin nangni ki ril, hitaka lung inkhat luo khom hih amuna om no nih; anrêngin paiin om riei an tih,” a tia.
3 Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: "Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?" (aiōn )
Hanchu, Jisua Oliv tângah ânsung lâiin, a ruoisingeiin a theiin an hong intongpuia. “Mi ril ta, hi ngei hih itika mo ai tung rang,” male “Nu juong nôkna rang le rammuol mongna rang minsinna hah imo ai ni rang,” tiin an rekela. (aiōn )
4 Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
Jisua'n an kôm han, “Tutên nangni an huong loina rangin, indîn roi.
5 Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.
Mi tamtakin, ‘Messiah hah ki ni!’ tiin keima riming songin hong an ta, mi tamtak lei huong an tih.
6 Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu.
Nin kôla indoina roi riet nin ta, ala takna indoina roi inthang la riet nin tih, nikhomrese, nin jâmminzal no roi. Ha neinunngei hah chu ahongtung ngêt rang ani, nikhomrese amongna chu lani no nih.
7 Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin.
Nam le nam indoi an ta, ram le ram indoi an tih. Muntina mâitâm chul ata, ningnu innîk atih.
8 Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua.
Ha ngei hah nâiha aphut chak ang hah ani.
9 Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.
Hanchu, dûk nangni min tuong rang le nangni that rangin nangni la sûr an tih. Keima sikin nam tinin nangni la mumâk an tih.
10 Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan.
Ma tika chu mi tamtakin an taksônna la mâng an ta, lân sûr inlôm an ta, lân mumâk inlôm an tih.
11 Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
Male, dêipu dikloi tamtak hong suok an ta, mi tamtak la huong an tih.
12 Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.
Hanchu, sietna ala pung rang sikin mi tamtak lungkhamna la dâi atih.
13 Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
Nikhomrese, tutu among dêna diera tuong chu sanminringin om an tih.
14 Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.
Male, hi ‘Rêngram Thurchi Sa’ hih namtin rietna rangin rammuol pumpuia misîrin la om a ta; male, amongna hong tung atih.”
15 Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa-joka tämän lukee, se tarkatkoon-
“Hanchu, ‘Intakna Ichiom Tak,’ dêipu Daniel ramanga lei misîr hah mûng nin ta, mun inthienga han inding a tih.” (Apore murdi'n aomtie riet rese ngei!)
16 silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille;
“Male Judea rama om ngei hah tânga rot ngêt rese ngei.
17 joka on katolla, älköön astuko alas noutamaan, mitä hänen huoneessansa on,
Mi a inchunga om khom insûnga a neinun kaisuo rangin chum no rese.
18 ja joka on pellolla, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa.
Mi loia om khom a puon lâk rangin kîr no rese.
19 Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!
Ha ni han chu nâivongngei le nu nâite pomlâingei chung chu ântak bâk rang na!
20 Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina.
Nin rot rang zora hah phalbia mo, sabbathni'n mo ani loina rangin Pathien kôm chubaitho roi.
21 Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule.
Ha zora dûktongna ichiruoi inthang om rang ha chu rammuol insieng renga atûn tena la om ngâi maka, om nôk tet khâi no nih.
22 Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.
Nikhomsenla, Pathien'n ha sûn ngei hah a minbong zoi; ni no senla vang chu tute ringsuok thei noni ngei. A mi zenngei sikin Pathien'n ha sûn ngei hah minbong a tih.
23 Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko.
“Male, tukhomin nin kôm, ‘En ta, Messiah chu hin a om!’ aninônchu ‘Soson a om!’ an ti khomin iem no roi.
24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
Messiah rothol ngei le dêipu dikloi ngei an la suok rang ani; ha ngei han thei vang senla ngei chu Pathien zen mingei luo an huong theina rangin minsinna sininkhêl le sin kamâmruoi thông an tih.
25 Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.
Rangâi roi! Azora ahongtung mân nangni ki lei ril ani.
26 Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko.
Aninônchu, nin kôm, ‘En ta, ramchâra aom!’ an ti khomin mahan se no roi; aninônchu hin ânthup an ti khomin iem no roi.
27 Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus.
Miriem Nâipasal juong nôk rang chu kôlinleka dapdaptingei sak tieng renga thang tieng tenah ahonginlek anga han ani rang sikin.
28 Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat.
“Kho munah khom saruok omna murdia sêlkuru khom intûp an tih.”
29 Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät.
“Ha intakna nikhuongei zoiin chu nisa jîng a ta, thâ vâr khâi nonih, invân renga ârsi ngei tâk a ta, invân sinthotheina ngei hah inphêthet'n om an tih.
30 Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.
Masuole chu Miriem Nâipasal minsinna hah invâna inlang ata; pilchunga mi murdi'n Miriem Nâipasal invâna sûm chunga sinthotheina le inlal taka juong an mu tikin chu chap an tih.
31 Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.
Bekul miring inring tak tum nîng ata, hanchu, a vântîrtonngei hah rammuol rikil minlia tîr a ta, kôlkung renga kangkhat tienga kôlkung dênin a mi zenngei mintûp atih.”
32 Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä.
“Ha chongmintêk hah theichang kunga inchu roi. Amachang ahong ringa, ahong innoia, abuo ahong incherin chu kholum ahong nâi zoi tiin nin riet ngâi.
33 Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.
Ha angdênin, ma neinunngei murdi hah nin mu'n chu, a zora ahong nâi zoi, ânphut rang ani zoi ti riet roi.
34 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat.
Atûnlâia mingei hih an thi riei mân, hi ngei nâm hih tung let atih ti riettit roi.
35 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.
Pilchung le invân boi a ta, ko chong chu boi no nih.”
36 Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin.
“Hannirese, ha nikhuo le a zora ha chu Pa telloiin chu tutên riet mak ngei; Invâna vântîrtonngei khomin, Nâipasal khomin.
37 Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.
Miriem Nâipasal juong nôkna chu Noah damlâi angdên han nîng atih.
38 Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin,
Tuilien mân, sûn ngeiah han chu Noah rukuonga a lût ni dênin an sâka an nêka, lômnu, lômpa an innei ngâia.
39 eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.
Tui ahongliena, an rêngin an inmang riei mâka chu imo ahongtung ite riet mak ngei. Miriem Nâipasal juong nôkna chu ha ang takah han nîng atih.
40 Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.
Ha tikin chu mi inik loia sin an ta inkhat tuongin om a ta, inkhat mâkin om a tih.
41 Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.
Nupang inik sasum kunga sângsukin om an ta, inkhat mâkin om a ta, Inkhat tuongin om a tih.
42 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.
Masikin inning chien roi, itiknimo nin Pumapa a juong rang riet mak chei.
43 Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, totta hän valvoisi, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan.
In pumapa'n inru hong rang zora hah riet senla chu, lei meng a ta, a neinunngei min muruk no nih, ti hih riet roi.
44 Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.
Masikin nangni khom intûng chienin om roi, nin tûng loi zora takin Miriem Nâipasal a juong rang sikin.”
45 Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa?
“Tîrlâm taksônom avâr tak, a pun a insûng cherêla, tîrlâm dangngei zora tina an sâk sem pe ranga ulien a minchang chu tumo nini?
46 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!
A pu'n a honga, ha anga sin thoa tîrlâm a hong mu ha chu a râisân ani,
47 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.
Adiktakin nangni ki ril, a pu han a neinun murdi chunga ajêkpu minchang a tih.
48 Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: 'Minun herrani viipyy',
Hannirese, tîrlâm saloi anîn chu, a mulungin ‘Ku pu chu hong vak no nih’ tîng a ta,
49 ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa,
a tîrlâm champuingei lei jêm a ta, ju inrûingei kâra lei nêkin lei sâk a tih.
50 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa,
Male, ha tîrlâm hah a tûng loi lâitak le a riet loi zora takin a pu hong suok pe atih.
51 ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."
A pu han ât nôinek a ta, asarotholngei chang anga han minchang a tih, Mahan chap a ta, a hâ riel a tih.”