Matteuksen 24
1 Ja Jeesus lähti ulos pyhäköstä ja meni pois; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä näyttämään hänelle pyhäkön rakennuksia.
I KO Iesu hele ana aku iwaho, haalele aku la ia i ka luakini, a hele mai la kaua poe haumana e kuhikuhi ia ia i na hale o ka luakini.
2 Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Ettekö näe näitä kaikkia? Totisesti minä sanon teille: tähän ei ole jäävä kiveä kiven päälle, maahan jaottamatta."
I mai la o Iesu ia lakou, Ke ike nei anei oukou i keia mau mea a pau? He oiaio ka'u e olelo aku nei ia oukou, e pau ia mau mea i ka hoohioloia; aole e koe kekahi pohaku maluna o kekahi pohaku.
3 Ja kun hän istui Öljymäellä, tulivat opetuslapset erikseen hänen tykönsä ja sanoivat: "Sano meille: milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?" (aiōn g165)
I kona noho ana maluna o ka mauna Oliveta, hele malu aku la ka poe haumana io na la, i aku la, E hai mai oe ia makou, i ka manawa hea e hiki mai ai ia mau mea? Heaha hoi ka hoailona no kou hiki ana mai, a me ka hope o keia ao? (aiōn g165)
4 Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
Olelo mai la o Iesu ia lakou i aka la, E malama ia oukou, o hoopunipuni mai hekahi ia oukou.
5 Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.
No ka mea, he nui na mea e holo mai ma ko'u inoa, me ka i ana mai, Owau no ka Mesia, a he nui no ka poe e hoopunipuniia e lakou.
6 Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu.
E lohe auanei oukou i na kaua, a me na lono no na kaua; e ao ia oukou iho, mai hopohopo; no ka mea, e hiki io mai ia mau mea a pau, aole nae ia ka hopena.
7 Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin.
E ku e ana kekahi lahuikanaka i kekahi lahuikanaka; a o kekahi aupuni i kekahi aupuni: a e hiki mai no na wi, a me na ahulau, a me na olai i kela wahi a i keia wahi.
8 Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua.
O keia mau mea ka hoomaka ana o na popilikia.
9 Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.
la manawa, e haawi lakou ia oukou e hoomainoinoia mai ai, a e pepehi mai lakou ia oukou a make; a e inainaia mai hoi oukou e na lahuikanaka a pau no ko'u inoa.
10 Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan.
Alaila hoi, he nui na mea e hihia ana; a e kumakaia aku kekahi i kekahi, e inaiua aku hoi kekahi i kekahi.
11 Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
E ku mai no hoi na kaula wahahee he nui loa, a e hoopunipuni aku hoi lakou i na kanaka he nui loa.
12 Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.
No ka nui ana mai o ka hewa, e malili no ke aloha o ka lehulehu.
13 Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
Aka, o ka mea hoomanawanui aku a hiki i ka hopena, e ola ia.
14 Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.
A e haiia'ku no keia euanelio o ke aupuni ma na wahi aukauaka a pau, i mea e ike ai na lahuikanaka a pau: alaila iho e hiki mai ka hopena.
15 Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa-joka tämän lukee, se tarkatkoon-
Aia ike oukou i ka mea ino e hooneoneo ai e ku ana ma kahi hoano, ka mea i oleloia mai e ke kaula e Daniela; (o ka mea heluhelu, e pono e hoomaopopo iho oia, )
16 silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille;
Alaila, o ka poe e noho ana ma Iudea, e holo lakou ma na kuahiwi.
17 joka on katolla, älköön astuko alas noutamaan, mitä hänen huoneessansa on,
O ka mea maluna o ka hale, mai iho iho ia e lawe i na mea oloko o kona hale.
18 ja joka on pellolla, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa.
A o ka mea ma ka waena, mai hoi hou ia i hope e kii i kona kapa aahu.
19 Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!
Auwe ka poe wahine hapai, a me ka poe hanai waiu ia mau la!
20 Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina.
E pule hoi oukou, i holo ole ai oukou i ka wa hooilo, aole hoi i ka la Sabati.
21 Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule.
Alaila, e nui loa mai no ka popilikia, aohe popilikia me neia mai ke kumu mai o ka honua, aole hoi ma ia hope aku.
22 Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.
Ina e hoopokole ole ia ua mau la la, ina aole loa e ola kekahi kanaka: aka, no ka poe i waeia, e hoopokoleia ua mau la la.
23 Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko.
Ina e olelo mai kekahi ia oukou ia manawa, E, eia maanei ka Media; a, aia ma o, mai manao oukou he oiaio.
24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
No ka mea, e ku ae no na Mesia wahahee, a me na kaula wahahee, a e hoike aku lakou i na hoailona nui, a me na mea kupanaha; a ina he mea hiki, ina e hoopunipuni hoi lakou i ka poe i waeia.
25 Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.
Aia hoi, ua hai e au mamua ia oukou.
26 Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko.
Nolaila, a i olelo mai lakou ia oukou, Aia la, ma ka waonahele oia, mai hele aku oukou ilaila: Aia hoi ia ma ke keena mehameha; mai manao oukou he oiaio.
27 Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus.
No ka mea, e like me ka uila i anapu mai ai, mai ka hikina mai, a hoomalamalama aku i ke komohana; pela no hoi ka hiki ana mai o ke Keiki a ke kanaka.
28 Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat.
No ka mea, i kahi e waiho ai ka heana, ilaila no e akoakoa ai na aeto.
29 Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät.
Mahope iho o ia mau la popilikia, e poeleele ana ka la, aole hoi e malamalama mai ka mahina, e haule iho hoi na hoku mai ka lani mai, a e hoonaueia na mea mana o ka lani.
30 Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.
Alaila, e ikea mai ai ka hoailona no ke Keiki a ke kanaka ma ka lani; a e uwe na lahuikanaka a pau o ka honua, aia ike lakou i ke keiki a ke kanaka e hele mai ana maluna o na ao o ka lani, me ka mana a me ka nani nui.
31 Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.
A e hoouna aku ia i kana poe anela me ka pu kani nui, a e hoakoakoa mai lakou i kona poe i waeia, mai na makani eha, a mai kela aoao o ka lani a mai keia aoao hoi
32 Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä.
E ao oukou i ka olelonane no ka laau fiku; Aia opiopio na lala, a ulu ae na lau, na ike oukou, ke kokoke mai nei ke kau.
33 Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.
Pela hoi, a ike oukou i keia mau mea a pau, alaila e ike oukou, na kokoke mai ia, aia ma ka puka.
34 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat.
Ho oiaio ka'u e olelo aku nei ia oukou, Aole e hala aku keia hanauna, a hiki e mai ua mau mea la a pau.
35 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.
E lilo ana ka lani a me ka honua; aka, aole loa e lilo ka'u mau olelo.
36 Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin.
Aole i ike kekahi kanaka ia la a me ia hora, aole hoi na anela o ka lani; o ko'u Makua wale no.
37 Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.
Me na la o Noa, pela hoi ka hiki ana mai o ke Keiki a ke kanaka.
38 Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin,
No ka mea, i na la mamua o ke kaiakahinalii, ai lakou a inu hoi, mare lakou a hoopalau no ka mare ana, a hiki i ka la i komo ai o Noa iloko o ka halelana;
39 eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.
Aole lakou i ike, a hiki mai ke kaiakahinalii, a pau loa ae la lakou i ka make: pela no hoi ka hiki ana mai o ke Keiki a ke kanaka.
40 Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.
Alaila, elua kanaka ma ka waena, e laweia kekahi, a e koe no kekahi.
41 Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.
Elua wahine e wili palaoa ana, a laweia kekahi, a e koe no kekahi.
42 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.
Nolaila, e kiai oukou; no ka mea, aole oukou ike i ka hora e hiki mai ai ko oukou Haku.
43 Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, totta hän valvoisi, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan.
Ua ike oukou i keia, ina paha i ike ka mea hale i ka wati e hiki mai ai ka aihue, ina ua kiai ia, i wawahi ole ia'i kona hale.
44 Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.
Pela hoi oukou e noho ai me ka makaukau; no ka mea, i ka hora e manao ole ia'i e oukou, o hiki mai no ke Keiki a ke kanaka.
45 Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa?
Owai la ke kanwa malama pono, naanao, i hoonohoia'e e kona haku i luna no kona mau ohua e haawi aku i ai na lakou i ka manawa pono.
46 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!
E pomaikai ana ua kauwa la, ke ike mai kona haku ia ia e hana ana pela i kona hoi ana mai.
47 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.
He oiaio ka'u e olelo aku nei ia oukou, e hoonoho kela ia ia maluna o kona waiwai a pau.
48 Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: 'Minun herrani viipyy',
Aka, o ke kauwa ino la, i olelo iho iloko o kona naau, Ke hoohakalia nei kuu haku i kona hoi ana mai;
49 ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa,
A ke hoomaka ia e pepehi i na hoa kauwa ona, a e ai pu a e inu pu me ka poe ona:
50 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa,
E hoi hon mai no ka haku o ua kanwa la, i ka la i kiai ole ai ia, a me ka hora i manao ole ai ia;
51 ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin ulkokullatuille. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."
A e hookaawale aku kela ia ia, a e haawi aku i kana kuleana me ka poe hookamani; ilaila ka uwe ana a me ka uwi ana o na niho.
