Matteuksen 22
1 Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:
Jisuh ni kamkhuengnaw koe, bangnuenae lawk bout a dei pouh.
2 "Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa.
Kalvan uknaeram teh siangpahrang buet touh ni, a capa hanlah yu paluennae ka sak pouh e hoi a kâvan.
3 Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.
Yu paluennae buven hanlah a sannaw hah, a patoun teh a coun tangcoung e naw, akawsak ei teh ahnimouh ni tho laipalah ao awh.
4 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin'.
Alouke a sannaw hah bout a patoun teh ka coun tangcoung e naw koevah hettelah dei pouh awh. Buven hane kawi teh coungkacoe koung kalawng toe. Maito hoi alouke saring kathâw kathâwnaw hai ka thei teh hnopai pueng teh atangcoungcalah ao toe. Yu paluennae koe tho a leih tet pouh awh atipouh.
5 Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen;
Hatei, ahnimouh ni banglahai pouk a laipalah a tangawn ni law a ceitakhai awh, a tangawn ni hno yonae koe a ceitakhai awh.
6 ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.
Kaawm rae naw ni a sannaw hah a man awh teh a rektap awh, a thei awh.
7 Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.
Hote siangpahrang ni a thai navah a lungkhuek, amae ransanaw a patoun teh a tuk sak dawkvah tami ka thet e hotnaw hah koung a thei sak. Ahnimae kho hai hmai a sawi pouh awh.
8 Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.
Hathnukkhu siangpahrang ni amae a sannaw hah a kaw teh kaie yu paluennae bu teh coungkacoe lawng lah ao. Ka coun e naw ni a kamcu awh hoeh dawkvah,
9 Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.'
cet awh nateh lamsalun, lamcawngket koe na hmu awh e pueng hah yu paluennae buven hanlah kaw awh nateh coun awh, atipouh.
10 Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.
A sannaw ni hai lam tangkuem dawk a cei awh teh tami kahawi, kahawihoeh, a hmu awh e pueng hah a pâkhueng awh toteh yu paluennae bu hah kakawi lah a ven awh.
11 Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin.
Siangpahrang ni ka tho e naw khet hanlah a kâen navah, Yu paluennae khohna ka kho hoeh e tami buet touh a hmu.
12 Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.
Ka hui, yu paluennae khohna laipalah bangkongmaw na kâen, atipouh. Ahni ni lawk tho thai laipalah ao.
13 Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.
Hattoteh siangpahrang ni a sannaw koe, ahnie a kutkhok katek awh nateh khuika hâ katanae, alawilah hmonae koe tâkhawng awh.
14 Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."
Hot patetvanlah, ka kaw e apap eiteh ka rawi e a youn ca atipouh.
15 Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi.
Hattoteh Farasinaw a tâco awh. Bangtelah hoi maw a lawk dei e lahoi maimouh ni a yon man thai awh han titeh a kâdei awh.
16 Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.
Ama e hnukkâbangnaw hoi Herod e hnukkâbangnaw hah a patoun awh teh, Bawipa, nang teh lawkkam na cak. Apihai na taket hoeh, apie minhmai hai na khen laipalah Cathut e lamthung lawkkatang hah na pâtu tie hah ka panue awh.
17 Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"
Hatdawkvah bangtelamaw na pouk. Sizar koe tamuk poe kawi maw, poe hoeh han kawi maw, na dei a pouh haw, telah a pacei awh.
18 Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi kiusaatte minua, te ulkokullatut?
Jisuh ni ahnimae hawihoehnae hah a panue dawkvah, a lai kathoutnaw, bangdawkmaw kai heh na tanouk cak awh.
19 Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denarin.
Tamuk tangka buet touh ma na patue awh, atipouh teh rahum tangka phek touh a sin pouh awh.
20 Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"
Hete mei, hete a ka pâphonae heh apie maw telah a pacei.
21 He vastasivat: "Keisarin". Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on".
Sizar e mei, Sizar e ka pâphonae atipouh awh. Jisuh ni Sizar e hno teh Sizar koe poe awh. Cathut e hno teh Cathut poe awh, atipouh.
22 Kun he sen kuulivat, ihmettelivät he ja jättivät hänet ja menivät pois.
Hote lawknaw hah a thai awh navah, a kângairu awh teh alouklah a cei awh.
23 Sinä päivänä tuli hänen luoksensa saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä
Hat hnin vah bout thaw hringnae awm hoeh ka tet e Sadusinaw ateng vah a tho awh teh a pacei awh.
24 sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee lapsetonna, niin hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja herättäköön siemenen veljelleen'.
Saya, Mosi nihaiyah tongpa teh ca sak laipalah dout pawiteh catoun a pout hoeh nahanlah a nawngha ni hote napui hah a yu lah a la han telah a dei.
25 Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli; ja koska hänellä ei ollut jälkeläistä, jätti hän vaimonsa veljelleen.
Kaimouh thung dawk hmaunawngha sari touh kaawm e ao. Apasueke ni a yu a la teh ca khe laipalah a due dawkvah a yu hah a nawngha hanlah a ceitakhai pouh.
26 Niin myös toinen ja kolmas, ja samoin kaikki seitsemän.
Hot patetvanlah buet touh hnukkhu buet touh, hmaunawngha sari touh ni hote napui hoi ao awh hnukkhu a due awh.
27 Viimeiseksi kaikista kuoli vaimo.
A hnukteng vah hote napui hai a due van.
28 Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on oleva? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut."
Hottelah ao dawkvah boutthawnae hnin dawk teh hote napui hah hmaunawngha sari touh thung dawk apie yu lah maw ao han. Ahnimouh ni be bout a yu na awh, telah atipouh awh.
29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
Jisuh ni, nangmouh teh Ca Kathounge lawk hah na thai panuek awh hoeh, Cathut e bahu hai na panue awh hoeh dawkvah na tawm payon awh.
30 Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa.
Boutthawnae hnin dawk teh yuvânae awm mahoeh toe, yu paluennae hai awm mahoeh toe.
31 Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen:
Kalvan tami, Cathut e taminaw patetlah doeh o awh han.
32 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."
Hothloilah, kadout tangcoungnaw boutthawnae dawk teh, Cathut ni kai teh Abraham e Cathut, Isak e Cathut, Jakop e Cathut lah ka o telah nangmouh koe a dei e hah na touk boi awh hoeh maw. Cathut teh kadoutnaw e Cathut nahoeh. Kahringnaw e Cathut doeh telah atipouh.
33 Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa.
Rangpui ni hote cangkhainae lawk hah a thai awh toteh a kângairu awh.
34 Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, kokoontuivat he yhteen;
Sadusinaw hah lawk tho sak thai hoeh toe tie hah Farasinaw ni a thai awh toteh cungtalah a kamkhueng awh.
35 ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:
Ahnimouh thung dawk kâlawk ka cangkhai e buet touh ni a tanouk nahanlah buet touh a pacei.
36 "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
Saya, kâlawk thung dawk bangpatet e kâpoelawk hah maw kalenpoung atipouh.
37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.
Jisuh ni, na Cathut, kahring Cathut hah na lungthin abuemlah, na muitha abuemlah, na pouknae abuemlahoi na lungpataw han.
38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
Het hateh apasuekpoung e hoi kalenpounge kâpoelawk doeh.
39 Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.
Hothloilah, nama hoi kâkuen e hah nama hoi kâvan lah na lungpataw han tie apâhni e kâpoelawknaw teh apasuek e hoi a kâtarawi.
40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."
Hete kâpoelawknaw kahni touh hateh kâlawk puenghoi profetnaw ni dei e pueng e a kung lah ao atipouh.
41 Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä
Farasinaw a kamkhueng awh navah Jisuh ni a pacei.
42 sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin".
Khrih heh banglah maw na pouk awh. Apie Capa lah maw na pouk awh, atipouh. Ahnimouh ni Devit Capa atipouh awh.
43 Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:
Hat pawiteh Devit ni Khrih hah muitha lahoi Bawipa telah bangkongmaw a kaw.
44 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
Devit ni a dei e teh, kahring Cathut ni na taran pueng hah na khok rahim ka ta hoehroukrak kaie aranglah tahung telah Bawipa ni kaie Bawipa koevah atipouh.
45 Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?"
Hottelah Devit ni Khrih hah Bawipa telah kaw pawiteh bangtelamaw a capa lah ao han telah atipouh.
46 Ja kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan; eikä siitä päivästä lähtien yksikään enää rohjennut kysyä häneltä mitään.
Api buet touh ni hai lawk kam touh boehai pathung thai awh hoeh. Hat hnin hoi teh apinihai lawk bout pacei ngam awh hoeh toe.
