Matteuksen 15
1 Silloin tuli fariseuksia ja kirjanoppineita Jerusalemista Jeesuksen luo, ja he sanoivat:
Shakapanu Mafalisayu wamu na wafunda wa Malagaliru wamwiziriti Yesu kulawa Yerusalemu na wamkosiya,
2 "Miksi sinun opetuslapsesi rikkovat vanhinten perinnäissääntöä? Sillä he eivät pese käsiään ruvetessaan aterialle."
“Iwera hashi, wafundwa waku wagajimira ndiri mafundu gawafunditi wazewi wetu? Wagulula ndiri weri mawoku gawu pakwanja kuliya!”
3 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Miksi te itse rikotte Jumalan käskyn perinnäissääntönne tähden?
Yesu kawankula, “Iwera hashi mwenga mjimira ndiri malagaliru ga Mlungu na kufata mafundu genu?
4 Sillä Jumala on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'.
Mlungu kalonga, ‘Guwapanani ligoya tati gwaku na mawu gwaku,’ na ‘Yoseri yakamwigiranga tati gwakuwi ama mawu gwakuwi, kafiruwa kalagwi.’
5 Mutta te sanotte: Joka sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit ollut minulta saapa, on annettu uhrilahjaksi', sen ei tarvitse kunnioittaa isäänsä eikä äitiänsä.
Kumbiti mwenga mfunda handa muntu kana shintu sha kumupa tati gwakuwi ama mawu gwakuwi kumbiti kalonga, ‘Shintu ashi numulavilira Mlungu,’
6 Ja niin te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden.
su kafiruwa ndiri kumpanana ligoya tati gwakuwi ama mawu gwakuwi. Kwa ntambu ayi mwenga mushibeziya shisoweru sha Mlungu kwa kugajimira mafundu genu.
7 Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen:
Mwawafyangu mwenga! Vyakatungiti Isaya mbuyi gwa Mlungu viwera nakaka kwa mwenga!
8 'Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana,
‘Mlungu kalonga, wantu awa wanupa ligoya neni kwa visoweru vyawu hera, Kumbiti myoyu yawu nakaka iwera patali na neni.
9 mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä'."
Kunguwira kwawu kufaa ndiri, Toziya wafunda malagaliru ga wantu gambira ndo malagaliru ga neni!’”
10 Ja hän kutsui kansan tykönsä ja sanoi heille: "Kuulkaa ja ymmärtäkää.
Shakapanu Yesu kalishemiti lipinga lya wantu na kawagambira, “Mpikaniri na mwerewi!
11 Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suusta sisään; vaan mikä suusta käy ulos, se saastuttaa ihmisen."
Shintu shashimwingira muntu munshimba hapeni shimtendi muntu kaweri muhumba, kumbiti shilii shashimlawiti ndo shimtenda muntu kaweri muhumba.”
12 Silloin opetuslapset tulivat ja sanoivat hänelle: "Tiedätkö, että fariseukset loukkaantuivat kuullessaan tuon puheen?"
Shakapanu wafundwa wakuwi wamgendera na wamgambira, “Hashi, guvimana kuwera Mafalisayu wakukalalira pawapikiniriti visoweru vyagutakula?”
13 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.
Yesu kawankula, “Kila mtera gweni Tati gwangu kakumpindi kaguyaliti ndiri, hawagutupuli.
14 Älkää heistä välittäkö: he ovat sokeita sokeain taluttajia; mutta jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat."
Namtira kuusu womberi! Womberi ndo walongoziya wanalwisi na kana lwisi yumu pakamlonguziya kana lwisi muyaguwi, woseri hawapokeri mulirindi.”
15 Niin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Selitä meille tämä vertaus".
Peteru katakula, “Gutakuliri gagutakula kwa twenga.”
16 Mutta Jeesus sanoi: "Vieläkö tekin olette ymmärtämättömiä?
Yesu kawagambira, “Hashi, ata mwenga mwerewa ndiri kuliku wamonga?
17 Ettekö käsitä, että kaikki, mikä käy suusta sisään, menee vatsaan ja ulostuu?
Shintu shoseri shashiyingira mumlomu mwa muntu, shigenda mumtima mwakuwi shakapanu shimlawa na shigenda mshowu.
18 Mutta mikä käy suusta ulos, se tulee sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.
Kumbiti vitwatira vyavimlawa muntu mumlomu vilawa mumoyu na vitwatira avi ndo vyavimtenda muntu kaweri muhumba.
19 Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.
Toziya mumoyu mlawa maholu gadoda ga ulagaji na uhumba na shimbegu na upitawu wa mpayu na mayigilangu.
20 Nämä ihmisen saastuttavat; mutta pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä."
Vitwatila avi ndo vyavimtenda muntu kaweri muhumba. Kumbiti kuliya shiboga pota na kunaviya mawoku ntambu yamlonga, hapeni kumtendi muntu kaweri muhumba.”
21 Ja Jeesus lähti sieltä ja vetäytyi Tyyron ja Siidonin tienoille.
Yesu kawukiti pahala paliya na kagenditi pakwegera na lushi lwa Tiru na Sidoni.
22 Ja katso, kanaanilainen vaimo tuli niiltä seuduilta ja huusi sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun tytärtäni."
Mdala yumu yakalikariti mlushi lwa Kanaani kamwiziriti Yesu pakabotanga, “Mtuwa, Mwana gwa Dawudi, gumoneri lusungu! Muhinga gwangu kana shamshera yakamgaziya nentu.”
23 Mutta hän ei vastannut hänelle sanaakaan. Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja rukoilivat häntä sanoen: "Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa meidän jälkeemme".
Kumbiti Yesu kalonga ndiri shisoweru kwa yomberi. Wafundwa wakuwi wamgendera na wamgambira Yesu, “Gumgambiri mdala ayu kagendi zakuwi! Toziya kankutufatafata na kutenda umatu!”
24 Hän vastasi ja sanoi: "Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö".
Shakapanu Yesu kawankula, “Wantuma hera kwa wantu wa Israeli yawagamiliti gambira kondolu.”
25 Mutta vaimo tuli ja kumarsi häntä ja sanoi: "Herra, auta minua".
Paliya mdala ulii kiza na kamsuntamalira palongolu pa magulu gakuwi pakalonga, “Mtuwa guntangi!”
26 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille".
Yesu kamwankula, “Ifaa ndiri kutola shiboga sha wana na kuwawasila wang'ang'a.”
27 Mutta vaimo sanoi: "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat".
Yomberi kamwankula, “Ayi ndo nakaka, Mtuwa kumbiti ata wang'ang'a waliyaga vyavisigaliti na kutulukira pasi kwa meza ya Mtuwa gwawu.”
28 Silloin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot". Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve.
Su Yesu kamwankula, “Gwenga mdala gwana njimiru nkulu! Shilii shagufira hashitendeki kwaku.” Na pala palii muhinga gwakuwi kawera mkomu.
29 Ja Jeesus lähti sieltä ja tuli Galilean järven rannalle; ja hän nousi vuorelle ja istui sinne.
Yesu kawukiti palii na kagenda pampeku pa litanda lya Galilaya. Kakwena kulugongu na kalivaga pasi.
30 Ja hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät,
Lipinga likulu lya wantu limwizira pawamjegera wavibyeketu na wanalwisi na bubu na wantu wamonga wavuwa yawaweriti walweli, su wawatula palongolu pa magulu ga Yesu na yomberi kawaponiziya.
31 niin että kansa ihmetteli nähdessään mykkäin puhuvan, raajarikkojen olevan terveitä, rampojen kävelevän ja sokeain näkevän; ja he ylistivät Israelin Jumalaa.
Lipinga lya wantu lilikangashiti nentu pawawoniti bubu katakula na wavibyeketu wagendagenda na yawalewelekiti wawera wakomu na wanalwisi wawona na wamkwisiti Mlungu gwa Israeli.
32 Ja Jeesus kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi: "Minun käy sääliksi kansaa, sillä he ovat jo kolme päivää olleet minun tykönäni, eikä heillä ole mitään syötävää; enkä minä tahdo laskea heitä syömättä menemään, etteivät nääntyisi matkalla".
Yesu kawashema wafundwa wakuwi na kalonga, “Nuwawonera lusungu wantu awa, toziya wawera na neni mashaka matatu na vinu wahera shintu shakuliya. Nfira ndiri kuwaleka wagendi zawu pota na kuliya shiboga, nawalembuka munjira.”
33 Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Mistä me saamme täällä erämaassa niin paljon leipää, että voimme ravita noin suuren kansanjoukon?"
Wafundwa wakuwi wamkosiya, “Hashi, hatupati koshi shiboga shitosha sha kulikutuziya lipinga lya wantu awa kushiwala agawu?”
34 Jeesus sanoi heille: "Montako leipää teillä on?" He sanoivat: "Seitsemän, ja muutamia kalasia".
Yesu kawakosiya, “Hashi, mwanaga mabumunda maninga?” Womberi wamwankula, “Mabumunda saba na wasomba wadidini wadikawadika.”
35 Niin hän käski kansan asettua maahan.
Yesu kalagalira lipinga lya wantu lilivagi pasi muvipinga vipinga.
36 Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.
Shakapanu katola mabumunda saba galii na wasomba walii, kalonga mayagashii Mlungu, kamega mabumunda na kawapanani wafundwa wakuwi na wafundwa wakuwi wawapanani wantu.
37 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän täyttä vasullista.
Wantu woseri waliyiti na kwikuta. Shakapanu wafundwa wajojinira vyavisigaliti wamemeziya majamanda saba.
38 Ja niitä, jotka aterioivat, oli neljätuhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.
Wantu woseri yawaliyiti, wapalu gweka yawu waweriti elufu msheshi pota kuwawalanga wadala na wana.
39 Ja laskettuaan kansan tyköänsä hän astui venheeseen ja meni Magadanin alueelle.
Shakapanu Yesu kawaaga wantu, kakwena mumtumbwi na kagenda pahala kwingi wakushema Magadani.
