< Matteuksen 14 >

1 Siihen aikaan neljännysruhtinas Herodes kuuli maineen Jeesuksesta.
At that time Herod the tetrarch heard of the fame of Jesus,
2 Ja hän sanoi palvelijoilleen: "Se on Johannes Kastaja; hän on noussut kuolleista, ja sentähden nämä voimat hänessä vaikuttavat".
and said to his servants, This is John the baptist: he is risen from the dead, and because of this these works of power display their force in him.
3 Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni ja sitonut hänet ja pannut vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan, tähden.
For Herod had seized John, and had bound him and put him in prison on account of Herodias the wife of Philip his brother.
4 Sillä Johannes oli sanonut hänelle: "Sinun ei ole lupa pitää häntä".
For John said to him, It is not lawful for thee to have her.
5 Ja Herodes olisi tahtonut tappaa Johanneksen, mutta pelkäsi kansaa, sillä he pitivät häntä profeettana.
And [while] desiring to kill him, he feared the crowd, because they held him for a prophet.
6 Mutta kun Herodeksen syntymäpäivä tuli, tanssi Herodiaan tytär heidän edessään, ja se miellytti Herodesta;
But when Herod's birthday was celebrated, the daughter of Herodias danced before them, and pleased Herod;
7 sentähden hän valalla vannoen lupasi antaa hänelle, mitä ikinä hän anoisi.
whereupon he promised with oath to give her whatsoever she should ask.
8 Niin hän äitinsä yllytyksestä sanoi: "Anna tuoda minulle tänne lautasella Johannes Kastajan pää".
But she, being set on by her mother, says, Give me here upon a dish the head of John the baptist.
9 Silloin kuningas tuli murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävierasten tähden hän käski antaa sen.
And the king was grieved; but on account of the oaths, and those lying at table with [him], he commanded [it] to be given.
10 Ja hän lähetti lyömään Johannekselta pään poikki vankilassa.
And he sent and beheaded John in the prison;
11 Ja hänen päänsä tuotiin lautasella ja annettiin tytölle; ja tämä vei sen äidilleen.
and his head was brought upon a dish, and was given to the damsel, and she carried [it] to her mother.
12 Ja hänen opetuslapsensa tulivat ja ottivat hänen ruumiinsa ja hautasivat hänet; ja he menivät ja ilmoittivat asian Jeesukselle.
And his disciples came and took the body and buried it, and came and brought word to Jesus.
13 Kun Jeesus sen kuuli, lähti hän sieltä venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen. Ja tämän kuultuaan kansa meni jalkaisin kaupungeista hänen jälkeensä.
And Jesus, having heard it, went away thence by ship to a desert place apart. And the crowds having heard [of it] followed him on foot from the cities.
14 Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa.
And going out he saw a great crowd, and was moved with compassion about them, and healed their infirm.
15 Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja päivä on jo pitkälle kulunut; laske siis kansa luotasi, että he menisivät kyliin ostamaan itsellensä ruokaa".
But when even was come, his disciples came to him saying, The place is desert, and [much of] the [day] time already gone by; dismiss the crowds, that they may go into the villages and buy food for themselves.
16 Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei heidän tarvitse mennä pois; antakaa te heille syödä".
But Jesus said to them, They have no need to go: give ye them to eat.
17 He sanoivat hänelle: "Meillä ei ole täällä muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa".
But they say to him, We have not here save five loaves and two fishes.
18 Mutta hän sanoi: "Tuokaa ne tänne minulle".
And he said, Bring them here to me.
19 Ja hän käski kansan asettua ruohikkoon, otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi, mursi ja antoi leivät opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.
And having commanded the crowds to recline upon the grass, having taken the five loaves and the two fishes, he looked up to heaven, and blessed: and having broken the loaves, he gave [them] to the disciples, and the disciples [gave them] to the crowds.
20 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista.
And all ate and were filled, and they took up what was over and above of fragments twelve hand-baskets full.
21 Ja niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.
But those that had eaten were about five thousand men, besides women and children.
22 Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, sillä aikaa kuin hän laski kansan luotansa.
And immediately he compelled the disciples to go on board ship, and to go on before him to the other side, until he should have dismissed the crowds.
23 Ja laskettuaan kansan hän nousi vuorelle yksinäisyyteen, rukoilemaan. Ja kun ilta tuli, oli hän siellä yksinänsä.
And having dismissed the crowds, he went up into the mountain apart to pray. And when even was come, he was alone there,
24 Mutta venhe oli jo monen vakomitan päässä maasta, aaltojen ahdistamana, sillä tuuli oli vastainen.
but the ship was already in the middle of the sea tossed by the waves, for the wind was contrary.
25 Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän tykönsä kävellen järven päällä.
But in the fourth watch of the night he went off to them, walking on the sea.
26 Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, peljästyivät he ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta.
And the disciples, seeing him walking on the sea, were troubled, saying, It is an apparition. And they cried out through fear.
27 Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".
But Jesus immediately spoke to them, saying, Take courage; it is I: be not afraid.
28 Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten".
And Peter answering him said, Lord, if it be thou, command me to come to thee upon the waters.
29 Hän sanoi: "Tule". Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
And he said, Come. And Peter, having descended from the ship, walked upon the waters to go to Jesus.
30 Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua".
But seeing the wind strong he was afraid; and beginning to sink he cried out, saying, Lord, save me.
31 Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"
And immediately Jesus stretched out his hand and caught hold of him, and says to him, O thou of little faith, why didst thou doubt?
32 Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli.
And when they had gone up into the ship, the wind fell.
33 Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: "Totisesti sinä olet Jumalan Poika".
But those in the ship came and did homage to him, saying, Truly thou art God's Son.
34 Ja kuljettuaan yli he tulivat maihin Gennesaretiin.
And having crossed over they came to the land of Gennesaret.
35 Ja kun sen paikkakunnan miehet tunsivat hänet, lähettivät he sanan kaikkeen ympäristöön, ja hänen tykönsä tuotiin kaikki sairaat.
And when the men of that place recognised him, they sent to that whole country around, and they brought to him all that were ill,
36 Ja he pyysivät häneltä, että vain saisivat koskea hänen vaippansa tupsuun; ja kaikki, jotka koskivat, paranivat.
and besought him that they might only touch the hem of his garment; and as many as touched were made thoroughly well.

< Matteuksen 14 >