Markuksen 9
1 Ja hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan tulevan voimassansa".
Te kꞌu riꞌ xubꞌij: Qas tzij kinbꞌij chiꞌwe, e kꞌo jujun chike ri e kꞌo chanim man kekam ta na we man nabꞌe kakil ri rulik ri ajawarem rech ri Dios ri kape na rukꞌ kwinem.
2 Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät erilleen muista korkealle vuorelle, yksinäisyyteen. Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään;
Ikꞌowinaq chi waqibꞌ qꞌij che we riꞌ, ri Jesús xusikꞌij bꞌik ri Pedro, ri Jacobo, ri Juan, xebꞌe rukꞌ puꞌwiꞌ jun nimalaj juyubꞌ. Chilaꞌ xkꞌexkꞌobꞌ wi ri ukaꞌyibꞌal ri Jesús chikiwach ri xebꞌe rukꞌ.
3 ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin ylen valkoisiksi, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä taida semmoiseksi valkaista.
Ri ratzꞌyaq sibꞌalaj xrepqꞌunik, maj jun winaq choch ri uwachulew ri xkwin ta ne chubꞌanik we riꞌ.
4 Ja heille ilmestyivät Elias ynnä Mooses, ja nämä puhuivat Jeesuksen kanssa.
Xuqujeꞌ xkikꞌut kibꞌ ri Elías rachiꞌl ri Moisés tajin ketzijon rukꞌ ri Jesús.
5 Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Rabbi, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme siis kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Eliaalle yksi".
Ri Pedro xubꞌij che ri Jesús: Ajtij, utz uj kꞌo waral, kujkwinik kaqabꞌan oxibꞌ alaj taq ja: jun e la, jun rech le Moisés, xuqujeꞌ jun rech le Elías.
6 Sillä hän ei tiennyt, mitä sanoa, koska he olivat peljästyksissään.
Xubꞌij we riꞌ xa rumal xibꞌin ibꞌ, man qas ta xuchomaj ri xubꞌij.
7 Ja tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä".
Kꞌa te riꞌ xpe jun sutzꞌ, xuꞌchꞌuq konojel. Xpe jun chꞌabꞌal chupam, xubꞌij: Are waꞌ ri loqꞌalaj nukꞌojol. Chitatabꞌej.
8 Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, eivät he enää nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen, joka yksinänsä oli heidän kanssaan.
Are xekaꞌylobꞌik, xaq xwi xkil chi uwach ri Jesús.
9 Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta hän teroitti heille, etteivät kenellekään kertoisi, mitä olivat nähneet, ennenkuin vasta sitten, kun Ihmisen Poika oli noussut kuolleista.
Are tajin keqaj loq puꞌwiꞌ ri juyubꞌ, ri Jesús xubꞌij chike chi man kakitzijoj ta chi che jun winaq ri xkilo, kꞌa te kuyaꞌo kakitzijoj are kakꞌastaj ri uKꞌojol ri Achi chikixoꞌl ri kaminaqibꞌ.
10 Ja he pitivät mielessään sen sanan ja tutkistelivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen oli.
Xkikꞌol pa kanimaꞌ, xa kꞌu kakitatabꞌela la chibꞌil taq kibꞌ jas kel kubꞌij are xubꞌij chi kawaꞌjil chikixoꞌl ri kaminaqibꞌ.
11 Ja he kysyivät häneltä sanoen: "Kirjanoppineethan sanovat, että Eliaan pitää tuleman ensin?"
Ri tijoxelabꞌ xkita che ri Jesús: ¿Jas che ri aꞌjtijabꞌ rech ri taqanik kakibꞌij chi nabꞌe kape na ri Elías?
12 Niin hän sanoi heille: "Elias tosin tulee ensin ja asettaa kaikki kohdalleen. Mutta kuinka sitten on kirjoitettu Ihmisen Pojasta, että hän on paljon kärsivä ja tuleva halveksituksi?
Ri Jesús xubꞌij: Qas tzij wi, ri Elías are kape nabꞌe chusukꞌumaxik ronojel ri jastaq. ¿Jas ta kꞌu che tzꞌibꞌatalik chi ri uKꞌojol ri Achi kuriq na kꞌax xuqujeꞌ ketzelax na uwach?
13 Mutta minä sanon teille: Elias onkin tullut, ja he tekivät hänelle, mitä tahtoivat, niinkuin hänestä on kirjoitettu."
Kinbꞌij chiꞌwe chi ri Elías xpe kanoq, ri winaq xkibꞌan che ronojel ri xkaj, jetaq ri tzꞌibꞌatalik.
14 Ja kun he tulivat opetuslasten luo, näkivät he paljon kansaa heidän ympärillään ja kirjanoppineita väittelemässä heidän kanssaan.
Are xoꞌpan kukꞌ ri nikꞌaj tijoxelabꞌ chik, xeꞌkil sibꞌalaj e kꞌi winaq xuqujeꞌ aꞌjtijabꞌ rech ri taqanik tajin kakibꞌan chꞌoꞌj pa tzij kukꞌ.
15 Ja kohta kun kaikki kansa hänet näki, hämmästyivät he ja riensivät hänen luoksensa ja tervehtivät häntä.
Ri winaq are xkil ri Jesús kexikꞌanik xebꞌe chuyaꞌik rutzil uwach.
16 Ja hän kysyi heiltä: "Mitä te väittelette heidän kanssaan?"
Ri Jesús xuta chike: ¿Jas tajin kichꞌoꞌjij kukꞌ?
17 Silloin vastasi eräs mies kansanjoukosta hänelle: "Opettaja, minä toin sinun tykösi poikani, jossa on mykkä henki.
Jun achi kꞌo chikixoꞌl ri winaq xubꞌij che ri Jesús: Ajtij, xinkꞌam loq ri nukꞌojol choch la rumal kꞌo jun itzel uxlabꞌal che, man kuya ta bꞌe che kachꞌawik.
18 Ja missä vain se käy hänen kimppuunsa, riuhtoo se häntä, ja hänestä lähtee vaahto, ja hän kiristelee hampaitaan; ja hän kuihtuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsillesi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät kyenneet."
Are kukoj uchuqꞌabꞌ ri itzel uxlabꞌal che, katzaq pa ri ulew, kawusuw upuꞌchiꞌ, kuqutꞌutꞌej ri uware. Xinbꞌij chike le tijoxelabꞌ la kakesaj bꞌik ri itzel uxlabꞌal che, man xekwin ta che.
19 Hän vastasi heille sanoen: "Voi, sinä epäuskoinen sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet minun tyköni."
Ri Jesús xubꞌij: ¡kꞌax iwe ix winaq ri maj ikojobꞌal che ri Dios, naj chik in kꞌo iwukꞌ! ¿Jampaꞌ xaq in kꞌo iwukꞌ? ¿La xaq kinkochꞌ in ri kibꞌano? Chikꞌama loq ri ala.
20 Niin he toivat hänet hänen tykönsä. Ja heti kun hän näki Jeesuksen, kouristi henki häntä, ja hän kaatui maahan, kieritteli itseään, ja hänestä lähti vaahto.
Xkikꞌam bꞌik ri ala rukꞌ. Ri itzel uxlabꞌal xutzaq ri ala pa ri ulew, xuchapleꞌj bꞌalkaꞌtik, kawusuw ri upuꞌchiꞌ.
21 Ja Jeesus kysyi hänen isältään: "Kuinka kauan aikaa tätä on hänessä ollut?" Niin hän sanoi: "Pienestä pitäen.
Ri Jesús xuta che ri utat ri ala: ¿Jampaꞌ xuchapleꞌj we kꞌax riꞌ che we ala? Ri achi xubꞌij: Pa ri ralkꞌaꞌlal.
22 Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, tuhotakseen hänet. Mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä."
Ri itzel uxlabꞌal kꞌi mul raj ukamisam we ala. Utzaqom pa ri qꞌaqꞌ xuqujeꞌ pa ri jaꞌ. We kakwin la, kujtoꞌ la. Cheꞌl kuꞌx la chaqe.
23 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Jos voit!' Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo".
Ri Jesús xubꞌij: ¿Jamo riꞌ kabꞌij we kakwin laꞌ? Ronojel keꞌ ubꞌanik rukꞌ ri winaq ri kakojon che ri Dios.
24 Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi: "Minä uskon; auta minun epäuskoani".
Ri utat ri ala aninaq xubꞌij: Kinkojonik che ri Dios, chintoꞌ la rukꞌ ri nukojobꞌal.
25 Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, nuhteli hän saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää häneen mene".
Are xril ri Jesús chi tajin kakimulij kibꞌ kꞌi winaq, xubꞌij che ri itzel uxlabꞌal: At uxlabꞌal ri kabꞌan tꞌoꞌy, mem che we ala riꞌ, chatel bꞌik, man katok ta chik che.
26 Niin se huusi ja kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Ja hän kävi ikäänkuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: "Hän kuoli".
Ri uxlabꞌal xuraqaqej uchiꞌ, xubꞌirirej ri ala rukꞌ chuqꞌabꞌ, kꞌa te riꞌ xel bꞌik che. Ri ala raj xkamik cher xbꞌantajik, e kꞌi winaq xkibꞌij: Xkam le ala.
27 Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös. Ja hän nousi.
Ri Jesús kꞌut xuchap ri ala che ri uqꞌabꞌ, xuwaꞌjilisaj. Ri ala xwaꞌjilik, xtakꞌiꞌk.
28 Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?"
Are xok bꞌik ri Jesús pa ri ja e rachiꞌl ri utijoxelabꞌ, xkita che xaq pa utukel: ¿Jas che man xujkwin taj uj xqesaj bꞌik ri itzel uxlabꞌal?
29 Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla".
Xubꞌij ri Jesús chike: We itzel uxlabꞌal riꞌ xwi kel bꞌik we kibꞌan chꞌawem.
30 Ja he lähtivät sieltä ja kulkivat Galilean läpi; ja hän ei tahtonut, että kukaan saisi sitä tietää.
Xel bꞌik pa ri leꞌaj riꞌ, xiꞌkꞌow bꞌik pa Galilea. Are karaj ri Jesús maj jachin ketaꞌmanik jawjeꞌ kꞌo wi.
31 Sillä hän opetti opetuslapsiaan ja sanoi heille: "Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet; ja kun hän on tapettu, nousee hän kolmen päivän perästä ylös".
Jeriꞌ rumal tajin kubꞌij chike ri utijoxelabꞌ: Ri uKꞌojol ri Achi kajach na pa kiqꞌabꞌ ri achyabꞌ. Kakamisax na, churox qꞌij kꞌut kakꞌastaj na.
32 Mutta he eivät käsittäneet sitä puhetta ja pelkäsivät häneltä kysyä.
Ri tijoxelabꞌ man xkichomaj taj jas xraj xubꞌij rukꞌ we riꞌ, xkixiꞌj kibꞌ xkita che jas xraj xubꞌij.
33 Ja he saapuivat Kapernaumiin. Ja kotiin tultuaan hän kysyi heiltä: "Mistä te tiellä keskustelitte?"
Xoꞌpan pa Capernaúm. Are kꞌo chi pa ri ja, xuta ri Jesús chike: ¿Jas ri tajin kitzijoj loq are ix petinaq pa ri bꞌe?
34 Mutta he olivat vaiti; sillä he olivat tiellä keskustelleet toistensa kanssa siitä, kuka oli suurin.
Ri tijoxelabꞌ man xechꞌaw taj, rumal pa ri bꞌe are xkitzijoj la rij jachin ri nim uqꞌij. Rumal pa kijujunal kakinaꞌo chi e nimaꞌq chikiwach ri e kachiꞌl.
35 Ja hän istuutui, kutsui ne kaksitoista ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, on hänen oltava kaikista viimeinen ja kaikkien palvelija".
Ri Jesús xtꞌuyiꞌk, xusikꞌij ri kabꞌlajuj utijoxelabꞌ, xubꞌij chike: We kꞌo jun karaj kok che nabꞌe chike konojel ri winaq, rajawaxik kux na kꞌisbꞌal chike konojel xuqujeꞌ patanil ke konojel.
36 Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä; ja otettuaan sen syliinsä hän sanoi heille:
Kꞌa te riꞌ xukꞌam jun akꞌal xuya chikixoꞌl, kꞌa te riꞌ xuqꞌaluj xubꞌij chike:
37 "Joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka minut ottaa tykönsä, se ei ota tykönsä minua, vaan hänet, joka on minut lähettänyt".
Ri kukꞌamawaꞌj jun chike we akꞌalabꞌ riꞌ pa nubꞌiꞌ, in kinukꞌamawaꞌj, ri kinukꞌamawaꞌj in, man in taj kinukꞌamawaꞌj xane are kukꞌamawaꞌj ri xintaqow loq.
38 Johannes sanoi hänelle: "Opettaja, me näimme erään, joka ei seuraa meitä, sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia; ja me kielsimme häntä, koska hän ei seurannut meitä".
Ri Juan xubꞌij: Ajtij, xqil jun winaq tajin keꞌresaj itzel taq uxlabꞌal pa ri bꞌiꞌ la, xqaqꞌil kanoq rumal man qachiꞌl taj.
39 Mutta Jeesus sanoi: "Älkää häntä kieltäkö; sillä ei kukaan, joka tekee voimallisen teon minun nimeeni, voi kohta sen jälkeen puhua minusta pahaa.
Ri Jesús xubꞌij: Man kiqꞌil taj, maj jun winaq kubꞌan mayijabꞌal taq jastaq pa ri nubꞌiꞌ, kꞌa te riꞌ itzel katzijon chwe.
40 Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän puolellamme.
Ri man qakꞌulel taj qachiꞌl riꞌ.
41 Sillä joka antaa teille juodaksenne maljallisen vettä siinä nimessä, että te olette Kristuksen omia, totisesti minä sanon teille: se ei jää palkkaansa vaille.
Qas tzij kinbꞌij chiꞌwe, xapachin ri kusipaj juqubꞌ jaꞌ pa ri nubꞌiꞌ, katoj na ukꞌaxel che.
42 Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sen olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen.
We kꞌo jun kutaqchiꞌj pa mak jun chike we alaj taq nitzꞌ riꞌ, are katanik kajatꞌix jun abꞌaj kebꞌal chuqul, kakꞌyaq bꞌik kꞌa pa ukꞌuꞌx ri plo.
43 Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen. (Geenna g1067)
Je xuqujeꞌ we are ri aqꞌabꞌ katutaqchiꞌj pa mak, chasakꞌij. Are katanik katok pa ri jun alik kꞌaslemal, xa jun aqꞌabꞌ cho ri kateꞌ pa ri tyoꞌnel qꞌaqꞌ ri man kachup taj, rukꞌ ukobꞌchal aqꞌabꞌ. (Geenna g1067)
/Ri tyoꞌnel qꞌaqꞌ man kachup ta wi xuqujeꞌ ri winaq man kakam taj chupam./
45 Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään helvettiin. (Geenna g1067)
We are ri awaqan kattaqchiꞌn pa mak, chasakꞌij. Are katanik katok pa ri kaj, maj jun awaqan cho ri kakꞌyaq bꞌik pa ri tyoꞌnel qꞌaqꞌ rukꞌ ukobꞌchal awaqan. (Geenna g1067)
/Chilaꞌ kꞌut man kakam ta wi ri winaq xuqujeꞌ man kachup taj ri qꞌaqꞌ./
47 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin, (Geenna g1067)
We are ri abꞌoqꞌoch kattaqchiꞌn pa mak, chawesaj. Are katanik katok pa ri ajawarem rech ri Dios xa jun abꞌoqꞌoch cho ri katkꞌyaq bꞌik pa ri tyoꞌnel qꞌaqꞌ rukꞌ ukobꞌchal abꞌoqꞌoch. (Geenna g1067)
48 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
Chilaꞌ man kakꞌis ta wi ri kꞌaxkꞌolal che ri winaq xane kuriq kꞌax chibꞌe qꞌij saq, rumal man kachup ta wi ri qꞌaqꞌ.
49 Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava.
Ri qꞌaqꞌ are je kel ri atzꞌam ri kayoꞌw utzayil ronojel.
50 Suola on hyvä; mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te sen maustatte? Olkoon teillä suola itsessänne, ja pitäkää keskenänne rauha."
Utz ri atzꞌam, are kꞌu we kelik ri utzayil ¿jas kabꞌan riꞌ chutzalixik ri utzayil? Man kakꞌis ta bꞌa ri iwatzꞌamil rech kixkꞌojiꞌk pa jaꞌmaril kukꞌ konojel ri winaq.
