Markuksen 6
1 Ja hän lähti sieltä ja meni kotikaupunkiinsa, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
Mach, Jisasɨv sezɨrmen aiampɨra mban erere Jisasɨnd aiampɨra ondo handɨh omŋgɨmar.
2 Ja kun tuli sapatti, rupesi hän opettamaan synagoogassa; ja häntä kuullessaan monet hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä tällä on kaikki tämä, ja mikä on se viisaus, joka on hänelle annettu? Ja mitä senkaltaiset voimalliset teot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?
We ñi Yakŋ Ohɨrand Yuŋk Wɨr Ñɨñɨnd haŋ Jisasɨv Yakŋ Ohɨrand marɨvai oram mbanɨmb ahevohe ñi ondo ake ya sɨkamar. Ya sɨkazand osa anchɨ hamb ya mbɨkɨr han njɨhamŋgɨz ndɨŋ zɨŋɨmb pɨrorɨŋgaz kamŋgɨmar. Wɨram mban njɨhi imbɨr ya sɨkahɨnd han uñɨmb eŋgwandeŋgwi arɨmŋgɨmar. Ave njɨhi ohɨra kɨvah hɨrañɨñ ntɨŋ ŋaŋɨnd hanez uñɨmb ndɨn eŋgwandeŋgwi arɨmŋgɨmar. Ave wɨram mbanamb nzɨhanave mbɨkɨr ntɨŋ aŋkarɨpɨr sɨj arɨmŋgɨmar.
3 Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin ja Jooseen ja Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän parissamme?" Ja he loukkaantuivat häneen.
Arɨ wɨram mban warɨrɨŋ arɨmŋgɨmar. Ndɨn wɨram oram asazɨnd arɨmŋgɨmar. Ndɨn Mariand nor arɨmŋgɨmar. Mbɨkɨr runjɨr han Jems Josep Judas mach Saimon arɨmŋgɨmar. Mbɨkɨr runjɨr nanch kɨra hambez arɨŋmen mbanɨmbon ñɨmŋgi arɨmŋgɨmar. Ave ndɨn mpɨ pɨr re emakoraŋgwɨmŋgɨmar.
4 Niin Jeesus sanoi heille: "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kodissaan".
Az Jisasɨv ya han njɨhame kamar. Osa anchɨ aiampɨra emŋgemŋgand hamb wɨram Yakŋ Ohɨrand ya injambɨr ahe kahɨnd hand ensa han ŋambiahamŋgɨj amar. Osa anchɨ mbɨkɨr aiampɨrand hamb mbɨ nend amar. Untɨm pamɨnd mbɨkɨr mach mbɨkɨr zɨŋgɨr hambez ensa mbɨkɨr han mɨŋambiahamŋgɨrɨm amar.
5 Ja hän ei voinut siellä tehdä mitään voimallista tekoa, paitsi että paransi joitakuita sairaita panemalla kätensä heidän päälleen.
Mach, Jisasɨv handɨh ñi ntɨŋ aŋkarɨpɨr ohɨron mɨŋam. Mbɨ osa anchɨ mahororɨnsɨnd pamuh pamuh han mbɨkɨr omanaka insɨŋ ŋgamam mahoror mbɨndɨŋ han omanenta sɨmar.
6 Ja hän ihmetteli heidän epäuskoansa. Ja hän vaelsi ympäristössä, kulkien kylästä kylään, ja opetti.
Mbɨ waz aiampɨra ondond hamb njɨhi aŋkarɨpɨr njɨhamɨmah ramŋgɨz handɨv mbɨ njɨhi osapɨr njɨhakɨramamar. Ave mach, mbɨ aiampɨra han erere aiampɨra emŋgemŋga ikwɨm ñɨmŋgi handɨh we ndandand ya sɨkanj.
7 Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista ja alkoi lähettää heitä kaksittain ja antoi heille vallan saastaisia henkiä vastaan.
Mach ave, mbɨ ŋaiahe sezɨr oman ŋkiŋkiŋg undɨmaj han oreŋgɨz aimŋgɨmar. Aimŋgɨz Jisasɨv ndɨŋ undɨmaj undɨmaj rar omŋgɨz are kamar. Nzɨ andɨŋ ensa ohɨra aŋkarɨpɨr itɨ kɨvah kiaŋgworaŋgwaŋgwɨndɨv ndɨh eŋgwin amar. Amɨ oŋɨn are aipa mporor ndand han, amɨ han imbɨr hɨrondɨramŋgɨn amar. Amɨ mɨrupɨr hɨrɨmbɨvar amar. Kɨrɨm imɨn osapɨr undɨmaj han hɨramŋgɨmɨn amar. Pamuh pamuh mach amar. Hanɨhan emŋga han, eŋka, aŋan, nsɨham nor, han hɨromŋgɨmɨn amar. Mach, amɨ aiampɨra emŋgaŋ ahevɨkɨrore oram unchaŋ ahevondɨramŋgɨn han oram haŋam ñɨmbar amar. Oram haŋ ñɨñ ndem aiampɨra han etoŋɨn are oram han ererɨvar amar. Az aiampɨra emŋgand hamb andɨŋ ŋɨmbi oram mbɨndɨŋ hɨro mah randɨramŋgi han, ave amandɨŋ ya njɨhamɨmah randɨramŋgi han, mach aiampɨra han erere etovar amar. Etoŋɨn are isarur han andamaka amandɨŋ ñɨndari kehan ŋɨmbunjɨnzɨŋge etovar amar. Mach, osa anchɨ aiampɨrand hamb han we kandɨramŋgi amar. Arɨ enta opɨha sɨrɨŋ arɨŋ enta mban mbɨrame etomŋgi arar kandɨramŋgi amar. Ave Jisasɨv ndɨŋ kamar. Amɨ undɨmaj undɨmaj rar ovar amar. Az mbɨ ŋondɨrahe ramŋgɨmar.
8 Ja hän sääti heille, etteivät saaneet ottaa matkalle muuta kuin ainoastaan sauvan; ei leipää, ei laukkua, ei rahaa vyöhönsä.
9 He saivat kuitenkin sitoa paula-anturat jalkaansa; "mutta älkää pukeko kahta ihokasta yllenne".
10 Ja hän sanoi heille: "Missä tulette taloon, jääkää siihen, kunnes lähdette pois siltä paikkakunnalta.
11 Ja missä paikassa teitä ei oteta vastaan eikä teitä kuulla, sieltä menkää pois ja pudistakaa tomu jalkojenne alta, todistukseksi heille."
12 Niin he lähtivät ja saarnasivat, että oli tehtävä parannus.
Mbɨ we osa anchɨ aiampɨra emŋgemŋgand han ya eŋgweŋgw kamŋganj. Amɨ mpɨ itɨmaivar arɨmŋganj.
13 Ja he ajoivat ulos monta riivaajaa ja voitelivat monta sairasta öljyllä ja paransivat heidät.
Ave mbɨ itɨ kɨvah akŋ han kiaŋgworaŋgw osa anchɨ mahororɨnsɨnd han mbɨŋgɨr yamb haŋ ampɨhambɨh mahoror mbɨndɨŋ han omanenta sɨmŋganj.
14 Ja kuningas Herodes sai kuulla hänestä, sillä hänen nimensä oli tullut tunnetuksi, ja ihmiset sanoivat: "Johannes Kastaja on noussut kuolleista, ja sentähden nämä voimat hänessä vaikuttavat".
Mach ave, osa anchɨ hamb utuhutuh Jisasɨv sɨmar handɨv yaya kamŋgɨmar. Avɨz anɨŋnsar ohɨra Herotɨv ya han njɨhamɨmar. Osa anchɨ hanaveaŋg Jisasɨndɨv kamŋgɨmar. Ndɨnɨh Jon, wɨram osa anchɨ han yambɨŋ ŋazɨkŋirɨŋgwɨŋgw ŋambiahahɨnd arɨmŋgɨmar. Mbɨ maz Yakŋ Ohɨrav ndɨn ekwaŋg ŋambiahar arɨmŋgɨmar. Handɨv mbɨ ntɨŋ aŋkarɨpɨr ŋaŋmbɨri arɨmŋgɨmar.
15 Mutta toiset sanoivat: "Se on Elias"; toiset taas sanoivat: "Se on profeetta, niinkuin joku muukin profeetoista".
Mach, hanaveaŋg ndɨn Elaija arɨmŋgɨmar. Mach, hanaveaŋg ndɨn wɨram eŋambɨr Yakŋ Ohɨrand ya injambɨr ahe kahɨnd emamp arɨmŋgɨmar.
16 Mutta kun Herodes sen kuuli, sanoi hän: "Johannes, jonka minä mestautin, on noussut kuolleista".
Mach, osa anchɨ hamb Jisasɨndɨv kamŋgɨz Herotɨv han njɨhame kamar. Jonɨnd ŋgwɨrɨmb mɨŋam akoken han Yakŋ Ohɨrav ndɨn ekwaŋg ŋambiahar toh amar.
17 Sillä hän, Herodes, oli lähettänyt ottamaan kiinni Johanneksen, sitonut ja pannut hänet vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan, tähden. Sillä Herodes oli nainut hänet,
Eŋambɨr haŋ Herotɨv mbɨkɨr ranɨr Filipɨnd anchɨ han ŋoke ŋe mbondɨv hɨrañɨmar. Anchɨ kehand ensa han Herodias. Mach, Jonɨmb han njɨhame Herotɨh kamar. Amɨ aranarɨnd anchɨ ŋoke amondɨv hɨrañɨn han, han enta kɨvah mɨŋ amar. Handɨv Yakŋ Ohɨrav chonj ohɨra ŋgamɨmar amar. Avɨz Herodiasɨv han njɨhamɨz mbɨkɨr mpɨ hamb Jonɨh pɨr razand ndɨn pɨrɨtɨm emamp uŋganj. Mbɨ ndɨn mamta orɨŋɨn arar ndeaŋg, kɨrɨm nend. Az Herotɨv Herodiasɨv imbɨr ñɨz are mbɨkɨr aŋkwɨnd han kaz we Jonɨh aŋgwore ŋe hɨrohe oram kɨvahɨŋ ŋgame kɨrɨpa aŋkarɨpɨrɨŋ kɨravɨhamŋgɨmar. Avɨz Herotɨv waz Jonɨh wɨram imbɨrpamun. Mbɨ Yakŋ Ohɨrand yaŋam uŋkɨranj. Avɨz Herotɨv ndɨn ezandɨkŋɨnaŋg kɨrɨm ndɨn omanenton werer hɨrañanj. Mbɨ Jonɨnd ya han njɨhame njɨhi osapɨr njɨhakɨramanj. Az Jonɨmb ya han kazand akŋɨn apar njɨhamanj. Ave Herotɨv Jonɨh omanenta wehɨrɨz Herodiasɨv nzɨhanave ndɨn mamta orɨmɨr.
18 ja Johannes oli sanonut Herodekselle: "Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa".
19 Ja Herodias piti vihaa häntä vastaan ja tahtoi tappaa hänet, mutta ei voinut.
20 Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, koska tiesi hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja suojeli häntä. Ja kun hän kuunteli häntä, tuli hän epäröivälle mielelle monesta asiasta; ja hän kuunteli häntä mielellään.
21 Niin tuli sopiva päivä, kun Herodes syntymäpäivänään piti pitoja ylimyksilleen ja sotapäälliköille ja Galilean ensimmäisille miehille.
Mach ave, yuŋk emŋga haŋ Herodiasɨv waz Jon mamta ororɨnd empasam hamb ahevakarɨmar. Yuŋk ohɨra Herotɨnd mɨŋɨr hamb ndɨn akarɨmar kehamb ahevakarɨz Herotɨv nchamb ohɨra ŋgamɨmar. Ave mbɨ wɨram kɨra ndɨn gavmand ntɨŋ hɨrawɨmŋganj hamb, mach anɨŋnsar kɨra aŋkwɨnd, mach ohɨra kɨra isupɨr Galilind hanave oreŋgɨz ndɨn pɨŋ aimŋgɨmar. Ai ŋgarɨwi unsa namŋgɨzand Herodiasɨnd nanch hamb ahevai marɨvai insɨmar. Insɨzand Herotɨv wɨram kɨra mbanmen wamŋgɨz imbɨrpam ñɨmar. Mach, marɨvai insɨ mach raz Herotɨv nanchŋɨr han kamar. Amɨ yan utuhutuhɨndɨv kan nan kɨrɨmam eŋgwandarin amar.
22 Ja Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi, ja se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Niin kuningas sanoi tytölle: "Ano minulta, mitä ikinä tahdot, niin minä annan sinulle".
23 Ja hän vannoi tytölle: "Mitä ikinä minulta anot, sen minä annan sinulle, vaikka puolet valtakuntaani".
Ave mbɨ aŋkarɨpɨr kamar. Ñaŋ ohɨra amar. Amɨ yan kan nzɨ ihɨnd isupɨr ohɨra undɨmaj han orake emŋga ihɨnd emŋga nan eŋgwandarin amar.
24 Niin hän meni ulos ja sanoi äidilleen: "Mitä minä anon?" Tämä sanoi: "Johannes Kastajan päätä".
Avɨz nanchŋɨr mbanamb ahevohe mɨŋɨrɨh amarɨmar. Nzɨ we kaŋ yan utɨman eŋgwaz amar. Az mbɨkɨr mɨŋɨrɨv kamar. Amɨ Herotɨh kan mbɨ Jonɨnd nsar han ŋe nan eŋgwaz amar.
25 Ja hän meni kohta kiiruusti sisälle kuninkaan luo, pyysi ja sanoi: "Minä tahdon, että nyt heti annat minulle lautasella Johannes Kastajan pään".
Mach, mbɨ ŋaiahe Herotɨnd pɨŋ aŋɨraŋɨr we kamar. Navɨzandon Jon osa anchɨ han yambɨŋ ŋazɨkŋirɨŋgwɨŋgw ŋambiahahɨnd hand nsar han ŋe torɨŋ ŋgwame yan eŋgwav amar.
26 Silloin kuningas tuli hyvin murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävierasten tähden hän ei tahtonut hyljätä hänen pyyntöään.
Az Herotɨv ya han njɨhamɨz ndɨn mpɨ mbɨkɨr hamb kɨr kɨvah ñɨmar. Avɨz nend. Mbɨkɨr ya aŋkarɨpɨr kamar handɨv njɨhame kamar. Nzɨ aŋkarɨpɨr kaŋ wɨram emŋgemŋga mbanamb ndɨh njɨhamŋgɨndɨŋgi amar. Nzɨ nanchŋɨr mbanand ya han ontavɨzundarin han ampi ohɨra ŋandarin amar.
27 Ja kohta kuningas lähetti henkivartijan ja käski tuoda Johanneksen pään.
Ave mbɨ Jonɨnd nsar han hɨraindɨv kaz aŋkwɨnd emŋga hamb oram kɨvahɨŋ we Jonɨnd ŋgwɨrɨmb han akokamar. Akoke nsar mbɨkɨr han ŋe torɨŋ ŋgwame hɨrai nanchŋɨr han eŋgwamar. Eŋgwaz mbɨ hɨrohe mbɨkɨr mɨŋɨr eŋgwamar.
28 Niin vartija meni ja löi häneltä pään poikki vankilassa ja toi hänen päänsä lautasella ja antoi sen tytölle, ja tyttö antoi sen äidillensä.
29 Kun hänen opetuslapsensa sen kuulivat, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan.
Mach, Jonɨnd sezɨr hamb yansɨ han njɨhame mbɨ ai yikwɨra mbɨkɨr han ŋe hɨrohe nsɨham mɨn ŋgwamŋgɨmar.
30 Ja apostolit kokoontuivat Jeesuksen tykö ja kertoivat hänelle kaikki, mitä olivat tehneet ja mitä olivat opettaneet.
Mach ave, Jisasɨnd sezɨr hamb ekwaŋg ai ndɨnɨh ntɨŋ mbɨ ŋamŋgɨmar mach ya osa anchɨ sɨkamŋgɨmar handɨv kamŋgɨmar.
31 Niin hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän". Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.
Az osa anchɨ hamb mbahon oruh airuh ramŋgɨz, Jisasɨv mbɨkɨr sezɨrmen nzɨhanave unsa han namŋgɨmɨr. Avɨz Jisasɨv ndɨŋ kamar. Aronam osa anchɨ han erere isupɨr wɨram mah haŋ we wɨr ñɨm amar.
32 Ja he lähtivät venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen.
Ave mbɨ ŋaiahe utɨŋg han ŋe mbon ikumun isupɨr wɨram mah handɨh evahomŋgɨmar.
33 Ja he näkivät heidän lähtevän, ja monet saivat siitä tiedon ja riensivät sinne jalkaisin kaikista kaupungeista ja saapuivat ennen heitä.
Evahomŋgɨzand wɨram akŋ anchɨ akŋ aiampɨra emŋgand emŋgand hamb ndɨŋ wamŋgɨmar. Wamŋgɨz ŋondɨrahe aŋɨrɨmbɨri we mboz isupɨr Jisasɨv sezɨrmen omŋgɨmar handɨhonaŋg ahevɨkɨrorɨmŋgɨmar.
34 Ja astuessaan maihin hän näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, koska he olivat niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, ja hän rupesi opettamaan heille moninaisia.
Ahevɨkɨrore ñɨmŋgɨzand Jisasɨv ahevakare waz wɨram akŋ anchɨ akŋ ohɨra ñɨmŋgɨmar. Mach, Jisasɨv waz osa anchɨ hamb sipsip wɨram anɨŋnsar mbɨ werer hamb mɨñɨm emamp ñɨmŋgɨmar. Handɨv re ndɨn akŋɨn ahaz ŋaiahe ndɨŋ ya akŋ ai akŋ ondo ake sɨkamar.
35 Ja kun päivä jo oli pitkälle kulunut, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja aika on jo myöhäinen;
Sɨke hɨrohe rapɨr hamb ondo ake ŋkwuzand sezɨrɨv ndɨn pɨŋ ai kamŋgɨmar. Rapɨr hamb ndɨh ŋkwumbɨri arɨmŋgɨmar. Isupɨr mban wɨram mah arɨmŋgɨmar.
36 laske heidät luotasi, että he menisivät ympäristöllä oleviin maataloihin ja kyliin ostamaan itsellensä syötävää".
Amɨ osa anchɨ han kan aiampɨra emŋgemŋga mach aiampɨra nor ntɨŋɨnd ntɨŋɨnd ikwɨm ñɨmŋgi kehaŋ we unsa han uŋkɨ eŋgwe namŋgɨz arɨmŋgɨmar.
37 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat hänelle: "Lähdemmekö ostamaan leipää kahdellasadalla denarilla antaaksemme heille syödä?"
Az Jisasɨv ndɨŋ kamar. Amonaŋg ndɨŋ eŋkwanambar amar. Az kamŋgɨmar. Arɨ 200 silva han hɨrohe uŋkɨ ore hɨrai ndɨŋ eŋkwanam are kan oh a arɨmŋgɨmar.
38 Mutta hän sanoi heille: "Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan." Otettuaan siitä selvän he sanoivat: "Viisi, ja kaksi kalaa".
Avɨz ndɨŋ kamar. Amɨ eŋka han nzɨhanave hɨrañɨmŋgɨn amar. We wavar amar. Az mbɨ we eŋka han amehe ai Jisasɨh kamŋgɨmar. Arɨ eŋka han oman ŋkɨpam mach oma uŋguŋg undɨmaj hɨrañɨrɨŋ arɨmŋgɨmar.
39 Niin hän määräsi heille, että kaikkien oli asetuttava ruokakunnittain vihantaan ruohikkoon.
Mach, Jisasɨv mbɨkɨr sezɨrɨh kamar. Osa anchɨ han kamŋgɨn, tamar tamar aŋkwezawaw kɨzar ŋkwɨrɨŋ insɨ mbanaŋ ŋgarɨwɨmŋgɨz amar.
40 Ja he laskeutuivat ryhmä ryhmän viereen, toisiin sata, toisiin viisikymmentä.
Avɨz osa anchɨ hamb tamar tamar aŋkwezawi hanaveaŋg 100 mach hanaveaŋg 50 ŋgarɨwɨmŋgɨmar.
41 Ja hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ja mursi leivät ja antoi ne opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi; myöskin ne kaksi kalaa hän jakoi kaikille.
Mach, Jisasɨv eŋka oman ŋkɨpam hand oma uŋguŋg undɨmaj hand ŋɨmbi ñaŋ sɨhawarohe were Yakŋ Ohɨrah ya imbɨr eŋgwe eŋka han ŋaŋepev sezɨrɨv osa anchɨ han eŋkwanamŋgɨz are ndɨŋ eŋgwamar. Eŋgwe oma uŋguŋg hanez ŋe osa anchɨ handɨv ambɨrorɨmar.
42 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi.
Avɨz osa anchɨ hamb unsa han namŋgɨz mpɨkarɨmar.
43 Sitten he keräsivät palaset, kaksitoista täyttä vakallista, ja tähteet kaloista.
Mbɨ namŋgɨz mach raz, unsa ekeka osa anchɨ hamb ererɨmŋgɨmar han, han sezɨrɨv ŋɨmbi oman ŋkiŋkiŋg undɨmaj iŋkimpiñɨŋ mpamŋgɨz torɨmar.
44 Ja niitä, jotka olivat syöneet näitä leipiä, oli viisituhatta miestä.
Wɨram akŋ eŋkand omand namŋgɨmar han 5000.
45 Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, Beetsaidaan, sillä aikaa kuin hän laski kansan luotansa.
Ave mach, Jisasɨv sezɨrɨh kamar. Amɨ utɨŋg han ŋe injore yamb ohɨra ondɨhondɨh ŋkiŋg aiampɨra Betsaidaŋ evahovar amar. Nzɨ ñi osa anchɨ mban kaŋ etondɨramŋgi amar. Az sezɨrɨv ŋondɨrahe utɨŋg han ŋe evahoŋɨn are ramŋgɨmar.
46 Ja sanottuaan heille jäähyväiset hän meni pois vuorelle rukoilemaan.
Mach, Jisasɨv osa anchɨ han kaz omŋgɨzand Yakŋ Ohɨra ahaz orɨŋɨn are isupɨr aparɨmansɨnd haŋ omar.
47 Ja kun ilta tuli, oli venhe keskellä järveä, ja hän oli yksinään maalla.
Mach, nanempand zuh haŋ utɨŋg hamb yamb ohɨra ondɨhondɨh uhɨmɨŋun ñɨzand Jisasɨv isaŋ mbon ikumun ñɨmar.
48 Ja kun hän näki heidän soutaessaan olevan hädässä, sillä tuuli oli heille vastainen, tuli hän neljännen yövartion vaiheilla heidän luoksensa kävellen järven päällä ja aikoi kulkea heidän ohitsensa.
Ñi wehɨrɨzand uvika hamb utɨŋg nsarɨŋon ichavɨzuŋɨn azand sezɨrɨv ichij pɨrasɨmŋgɨmar. Mach, hɨrohe ui hamb ŋakaŋɨn azand, Jisasɨv yamb insɨŋ ai ndɨŋ kivɨŋɨn azand sezɨrɨv ndɨn wamŋgɨmar. Mbɨ ndɨn we njɨhamŋgɨmar. Mban itɨ toh are ŋgwañ ekeh ezandɨkŋahambɨmŋgɨmar. Ezandɨkŋahambamb ñɨmŋgɨzand Jisasɨv ndɨŋ kamar. Amɨ aŋkarɨpɨr ñɨmbar amar. Han nzon amar. Ezandɨkŋɨmŋgɨmɨn amar.
49 Mutta nähdessään hänen kävelevän järven päällä he luulivat häntä aaveeksi ja rupesivat huutamaan;
50 sillä kaikki näkivät hänet ja peljästyivät. Mutta heti hän puhutteli heitä ja sanoi heille: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".
51 Ja hän astui venheeseen heidän tykönsä, ja tuuli asettui. Niin he hämmästyivät ylen suuresti sydämessään.
Hanɨh are utɨŋg unchaŋ ŋkwuhi sezɨrmen ñɨzand uvika ichɨmar hamb kɨrɨm okarawɨmar. Okarawɨz sezɨrɨv han wamŋgɨz ndɨŋ zɨŋɨmb pɨrorɨŋgaz yamah aimah ñɨmŋgɨmar.
52 Sillä he eivät olleet noista leivistäkään päässeet ymmärrykseen, vaan heidän sydämensä oli paatunut.
Jisasɨv eŋka atakŋaŋ osa anchɨ eŋgwarɨmbɨmar hand ondo han mɨwamŋgɨm. Nend. Njɨhi mbɨndɨŋ hamb moyakam.
53 Ja kuljettuaan yli toiselle rannalle he tulivat Gennesaretiin ja laskivat maihin.
Mach, Jisasɨv sezɨr mbɨkɨrmen yamb ohɨra ondɨhondɨh ŋkiŋg evahohe isupɨr Genesaretɨŋ ahevɨkɨrorɨmŋgɨmar. Ave utɨŋg han ŋinchi hɨrawarohe mpamŋgɨmar.
54 Ja heidän noustessaan venheestä kansa heti tunsi hänet;
Utɨŋg han mpe ŋgahaŋkwamŋgɨz osa anchɨ hamb Jisasɨh we kamŋgɨmar. Jisasɨv ndɨh ai arɨmŋgɨmar.
55 ja he riensivät kiertämään koko sitä paikkakuntaa ja rupesivat vuoteilla kantamaan sairaita sinne, missä kuulivat hänen olevan.
Mbɨ aiampɨra emŋgemŋga isupɨr kehandɨh oruh airuh ramŋgɨmar. Ave kamŋgɨmar. Jisasɨv ndɨh ai aiampɨra emŋga handɨh ñi arɨmŋgɨmar. Avɨz wɨram aiampɨrand hamb ya han njɨhame osa anchɨ mahororɨnsɨnd han ŋe iwɨnŋkarɨŋ izɨŋgwɨŋgw Jisasɨnd pɨŋ hɨraimŋgɨmar.
56 Ja missä vain hän meni kyliin tai kaupunkeihin tai maataloihin, asetettiin sairaat aukeille paikoille ja pyydettiin häneltä, että he saisivat koskea edes hänen vaippansa tupsuun. Ja kaikki, jotka koskivat häneen, tulivat terveiksi.
Avɨz aiampɨra nor, aiampɨra ohɨra, isupɨr nzɨmoh nzɨmoh Jisasɨv omar kehaŋ osa anchɨ mahororɨnsɨnd han hɨrai aiampɨra uhɨm handɨh aŋkwezawɨmŋganj. Ave mahororɨnsɨnd hamb Jisasɨh mbahon mbahon amarɨmŋganj. Eran arɨ amakɨr yupɨr hɨrahɨr osapɨr ñɨm han mparɨwarɨwam arɨmŋganj. Ave wɨram akŋ anchɨ akŋ mahororɨnsɨnd hamb hanaveam re mach imbɨr ramŋgɨmar.
