< Markuksen 5 >

1 Ja he tulivat toiselle puolelle järveä gerasalaisten alueelle.
อถ ตู สินฺธุปารํ คตฺวา คิเทรียปฺรเทศ อุปตสฺถุ: ฯ
2 Ja kohta kun hän lähti venheestä, tuli häntä vastaan haudoista mies, joka oli saastaisen hengen vallassa.
เนากาโต นิรฺคตมาตฺราทฺ อปวิตฺรภูตคฺรสฺต เอก: ศฺมศานาเทตฺย ตํ สากฺษาจฺ จการฯ
3 Hän asusti haudoissa, eikä kukaan enää voinut häntä kahleillakaan sitoa;
ส ศฺมศาเน'วาตฺสีตฺ โกปิ ตํ ศฺฤงฺขเลน พทฺวฺวา สฺถาปยิตุํ นาศกฺโนตฺฯ
4 sillä hän oli monta kertaa ollut sidottuna jalkanuoriin ja kahleisiin, mutta oli särkenyt kahleet ja katkonut jalkanuorat, eikä kukaan kyennyt häntä hillitsemään.
ชไนรฺวารํ นิคไฑ: ศฺฤงฺขไลศฺจ ส พทฺโธปิ ศฺฤงฺขลานฺยากฺฤษฺย โมจิตวานฺ นิคฑานิ จ ภํกฺตฺวา ขณฺฑํ ขณฺฑํ กฺฤตวานฺ โกปิ ตํ วศีกรฺตฺตุํ น ศศกฯ
5 Ja hän oleskeli aina, yötä ja päivää, haudoissa ja vuorilla, huutaen ja runnellen itseään kivillä.
ทิวานิศํ สทา ปรฺวฺวตํ ศฺมศานญฺจ ภฺรมิตฺวา จีตฺศพฺทํ กฺฤตวานฺ คฺราวภิศฺจ สฺวยํ สฺวํ กฺฤตวานฺฯ
6 Kun hän kaukaa näki Jeesuksen, juoksi hän ja kumartui maahan hänen eteensä
ส ยีศุํ ทูราตฺ ปศฺยนฺเนว ธาวนฺ ตํ ปฺรณนาม อุไจรุวํศฺโจวาจ,
7 ja huutaen suurella äänellä sanoi: "Mitä sinulla on minun kanssani tekemistä, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika? Minä vannotan sinua Jumalan kautta, älä vaivaa minua."
เห สรฺโวฺวปริเสฺถศฺวรปุตฺร ยีโศ ภวตา สห เม ก: สมฺพนฺธ: ? อหํ ตฺวามีศฺวเรณ ศาปเย มำ มา ยาตยฯ
8 Sillä hän oli sanomaisillaan sille: "Lähde ulos miehestä, sinä saastainen henki".
ยโต ยีศุสฺตํ กถิตวานฺ เร อปวิตฺรภูต, อสฺมานฺนราทฺ พหิรฺนิรฺคจฺฉฯ
9 Ja Jeesus kysyi siltä: "Mikä on nimesi?" Niin se sanoi hänelle: "Legio on minun nimeni, sillä meitä on monta".
อถ ส ตํ ปฺฤษฺฏวานฺ กินฺเต นาม? เตน ปฺรตฺยุกฺตํ วยมเนเก 'สฺมสฺตโต'สฺมนฺนาม พาหินีฯ
10 Ja se pyysi pyytämällä häntä, ettei hän lähettäisi niitä pois siitä seudusta.
ตโตสฺมานฺ เทศานฺน เปฺรษเยติ เต ตํ ปฺรารฺถยนฺตฯ
11 Niin siellä oli lähellä vuorta suuri sikalauma laitumella.
ตทานีํ ปรฺวฺวตํ นิกษา พฺฤหนฺ วราหวฺรชศฺจรนฺนาสีตฺฯ
12 Ja ne pyysivät häntä sanoen: "Lähetä meidät sikoihin, että menisimme niihin".
ตสฺมาทฺ ภูตา วินเยน ชคทุ: , อมุํ วราหวฺรชมฺ อาศฺรยิตุมฺ อสฺมานฺ ปฺรหิณุฯ
13 Ja hän antoi niille luvan. Niin saastaiset henget lähtivät miehestä ja menivät sikoihin. Silloin lauma, noin kaksituhatta sikaa, syöksyi jyrkännettä alas järveen; ja ne hukkuivat järveen.
ยีศุนานุชฺญาตาเสฺต'ปวิตฺรภูตา พหิรฺนิรฺยาย วราหวฺรชํ ปฺราวิศนฺ ตต: สรฺเวฺว วราหา วสฺตุตสฺตุ ปฺราโยทฺวิสหสฺรสํงฺขฺยกา: กฏเกน มหาชวาทฺ ธาวนฺต: สินฺเธา ปฺราณานฺ ชหุ: ฯ
14 Ja niiden paimentajat pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa ja maataloissa. Ja kansa lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut.
ตสฺมาทฺ วราหปาลกา: ปลายมานา: ปุเร คฺราเม จ ตทฺวารฺตฺตํ กถยาญฺจกฺรุ: ฯ ตทา โลกา ฆฏิตํ ตตฺการฺยฺยํ ทฺรษฺฏุํ พหิรฺชคฺมุ:
15 Ja he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät riivatun, jossa legio oli ollut, istuvan puettuna ja täydessä ymmärryksessään; ja he peljästyivät.
ยีโศ: สนฺนิธึ คตฺวา ตํ ภูตคฺรสฺตมฺ อรฺถาทฺ พาหินีภูตคฺรสฺตํ นรํ สวสฺตฺรํ สเจตนํ สมุปวิษฺฏญฺจ ทฺฤษฺฏฺวา พิภฺยุ: ฯ
16 Näille kertoivat näkijät, mitä oli tapahtunut riivatulle ja kuinka sikojen oli käynyt.
ตโต ทฺฤษฺฏตตฺการฺยฺยโลกาสฺตสฺย ภูตคฺรสฺตนรสฺย วราหวฺรชสฺยาปิ ตำ ธฏนำ วรฺณยามาสุ: ฯ
17 Ja he alkoivat pyytää häntä poistumaan heidän alueeltaan.
ตตเสฺต สฺวสีมาโต พหิรฺคนฺตุํ ยีศุํ วิเนตุมาเรภิเรฯ
18 Ja hänen astuessaan venheeseen se riivattuna ollut pyysi häneltä saada olla hänen kanssaan.
อถ ตสฺย เนากาโรหณกาเล ส ภูตมุกฺโต นา ยีศุนา สห สฺถาตุํ ปฺรารฺถยเต;
19 Mutta hän ei sitä sallinut, vaan sanoi hänelle: "Mene kotiisi omaistesi luo ja kerro heille, kuinka suuria tekoja Herra on sinulle tehnyt ja kuinka hän on sinua armahtanut".
กินฺตุ ส ตมนนุมตฺย กถิตวานฺ ตฺวํ นิชาตฺมียานำ สมีปํ คฺฤหญฺจ คจฺฉ ปฺรภุสฺตฺวยิ กฺฤปำ กฺฤตฺวา ยานิ กรฺมฺมาณิ กฺฤตวานฺ ตานิ ตานฺ ชฺญาปยฯ
20 Niin hän lähti ja rupesi Dekapolin alueella julistamaan, kuinka suuria tekoja Jeesus oli hänelle tehnyt; ja kaikki ihmettelivät.
อต: ส ปฺรสฺถาย ยีศุนา กฺฤตํ ตตฺสรฺวฺวาศฺจรฺยฺยํ กรฺมฺม ทิกาปลิเทเศ ปฺรจารยิตุํ ปฺรารพฺธวานฺ ตต: สรฺเวฺว โลกา อาศฺจรฺยฺยํ เมนิเรฯ
21 Kun Jeesus oli venheellä kulkenut takaisin toiselle puolelle, kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja hän oli järven rannalla.
อนนฺตรํ ยีเศา นาวา ปุนรนฺยปาร อุตฺตีรฺเณ สินฺธุตเฏ จ ติษฺฐติ สติ ตตฺสมีเป พหุโลกานำ สมาคโม'ภูตฺฯ
22 Niin tuli muuan synagoogan esimies, nimeltä Jairus, ja lankesi hänet nähdessään hänen jalkojensa juureen,
อปรํ ยายีรฺ นามฺนา กศฺจิทฺ ภชนคฺฤหสฺยาธิป อาคตฺย ตํ ทฺฤษฺไฏฺวว จรณโย: ปติตฺวา พหุ นิเวทฺย กถิตวานฺ;
23 pyysi häntä hartaasti ja sanoi: "Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon".
มม กนฺยา มฺฤตปฺรายาภูทฺ อโต ภวาเนตฺย ตทาโรคฺยาย ตสฺยา คาเตฺร หสฺตมฺ อรฺปยตุ เตไนว สา ชีวิษฺยติฯ
24 Niin hän lähti hänen kanssansa. Ja häntä seurasi suuri kansan paljous, ja he tunkeutuivat hänen ympärilleen.
ตทา ยีศุเสฺตน สห จลิต: กินฺตุ ตตฺปศฺจาทฺ พหุโลกาศฺจลิตฺวา ตาทฺคาเตฺร ปติตา: ฯ
25 Ja siellä oli nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta
อถ ทฺวาทศวรฺษาณิ ปฺรทรโรเคณ
26 ja paljon kärsinyt monen lääkärin käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua, pikemminkin käyden huonommaksi.
ศีรฺณา จิกิตฺสกานำ นานาจิกิตฺสาภิศฺจ ทุ: ขํ ภุกฺตวตี จ สรฺวฺวสฺวํ วฺยยิตฺวาปิ นาโรคฺยํ ปฺราปฺตา จ ปุนรปิ ปีฑิตาสีจฺจ
27 Tämä oli kuullut Jeesuksesta ja tuli kansanjoukossa takaapäin ja koski hänen vaippaansa;
ยา สฺตฺรี สา ยีโศ รฺวารฺตฺตำ ปฺราปฺย มนสากถยตฺ ยทฺยหํ ตสฺย วสฺตฺรมาตฺร สฺปฺรษฺฏุํ ลเภยํ ตทา โรคหีนา ภวิษฺยามิฯ
28 sillä hän sanoi: "Kunhan vain saan koskettaa edes hänen vaatteitaan, niin tulen terveeksi".
อโตเหโต: สา โลการณฺยมเธฺย ตตฺปศฺจาทาคตฺย ตสฺย วสฺตฺรํ ปสฺปรฺศฯ
29 Ja heti hänen verensä lähde kuivui, ja hän tunsi ruumiissansa, että oli parantunut vaivastaan.
เตไนว ตตฺกฺษณํ ตสฺยา รกฺตโสฺรต: ศุษฺกํ สฺวยํ ตสฺมาทฺ โรคานฺมุกฺตา อิตฺยปิ เทเห'นุภูตาฯ
30 Ja heti kun Jeesus itsessään tunsi, että voimaa oli hänestä lähtenyt, kääntyi hän väkijoukossa ja sanoi: "Kuka koski minun vaatteisiini?"
อถ สฺวสฺมาตฺ ศกฺติ รฺนิรฺคตา ยีศุเรตนฺมนสา ชฺญาตฺวา โลกนิวหํ ปฺรติ มุขํ วฺยาวฺฤตฺย ปฺฤษฺฏวานฺ เกน มทฺวสฺตฺรํ สฺปฺฤษฺฏํ?
31 Niin hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Sinä näet kansanjoukon tungeskelevan ympärilläsi ja sanot: 'Kuka minuun koski?'"
ตตสฺตสฺย ศิษฺยา อูจุ: ภวโต วปุษิ โลกา: สํฆรฺษนฺติ ตทฺ ทฺฤษฺฏฺวา เกน มทฺวสฺตฺรํ สฺปฺฤษฺฏมิติ กุต: กถยติ?
32 Mutta hän katseli ympärilleen nähdäksensä, kuka sen oli tehnyt.
กินฺตุ เกน ตตฺ กรฺมฺม กฺฤตํ ตทฺ ทฺรษฺฏุํ ยีศุศฺจตุรฺทิโศ ทฺฤษฺฏวานฺฯ
33 Niin nainen pelkäsi ja vapisi, koska hän tiesi, mitä hänelle oli tapahtunut, ja tuli ja lankesi maahan hänen eteensä ja sanoi hänelle koko totuuden.
ตต: สา สฺตฺรี ภีตา กมฺปิตา จ สตี สฺวสฺยา รุกฺปฺรติกฺริยา ชาเตติ ชฺญาตฺวาคตฺย ตตฺสมฺมุเข ปติตฺวา สรฺวฺววฺฤตฺตานฺตํ สตฺยํ ตไสฺม กถยามาสฯ
34 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Tyttäreni, sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi."
ตทานีํ ยีศุสฺตำ คทิตวานฺ, เห กเนฺย ตว ปฺรตีติสฺตฺวามฺ อโรคามกโรตฺ ตฺวํ เกฺษเมณ วฺรช สฺวโรคานฺมุกฺตา จ ติษฺฐฯ
35 Hänen vielä puhuessaan tultiin synagoogan esimiehen kotoa sanomaan: "Tyttäresi kuoli; miksi enää opettajaa vaivaat?"
อิติวากฺยวทนกาเล ภชนคฺฤหาธิปสฺย นิเวศนาลฺ โลกา เอตฺยาธิปํ พภาษิเร ตว กนฺยา มฺฤตา ตสฺมาทฺ คุรุํ ปุน: กุต: กฺลิศฺนาสิ?
36 Mutta Jeesus ei ottanut kuullakseen, mitä puhuttiin, vaan sanoi synagoogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan".
กินฺตุ ยีศุสฺตทฺ วากฺยํ ศฺรุไตฺวว ภชนคฺฤหาธิปํ คทิตวานฺ มา ไภษี: เกวลํ วิศฺวาสิหิฯ
37 Ja hän ei sallinut kenenkään muun seurata mukanansa kuin Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen, Jaakobin veljen.
อถ ปิตโร ยากูพฺ ตทฺภฺราตา โยหนฺ จ เอตานฺ วินา กมปิ สฺวปศฺจาทฺ ยาตุํ นานฺวมนฺยตฯ
38 Ja he tulivat synagoogan esimiehen taloon; ja hän näki hälisevän joukon ja ääneensä itkeviä ja vaikeroivia.
ตสฺย ภชนคฺฤหาธิปสฺย นิเวศนสมีปมฺ อาคตฺย กลหํ พหุโรทนํ วิลาปญฺจ กุรฺวฺวโต โลกานฺ ททรฺศฯ
39 Ja käydessään sisään hän sanoi heille: "Mitä te hälisette ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu."
ตสฺมานฺ นิเวศนํ ปฺรวิศฺย โปฺรกฺตวานฺ ยูยํ กุต อิตฺถํ กลหํ โรทนญฺจ กุรุถ? กนฺยา น มฺฤตา นิทฺราติฯ
40 Niin he nauroivat häntä. Mutta hän ajoi kaikki ulos ja otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä ne, jotka olivat hänen kanssaan, ja meni sisälle sinne, missä lapsi makasi.
ตสฺมาตฺเต ตมุปชหสุ: กินฺตุ ยีศุ: สรฺวฺวาน พหิษฺกฺฤตฺย กนฺยายา: ปิตเรา สฺวสงฺคินศฺจ คฺฤหีตฺวา ยตฺร กนฺยาสีตฺ ตตฺ สฺถานํ ปฺรวิษฺฏวานฺฯ
41 Ja hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: "Talita kuum!" Se on käännettynä: Tyttö, minä sanon sinulle, nouse.
อถ ส ตสฺยา: กนฺยายา หเสฺตา ธฺฤตฺวา ตำ พภาเษ ฏาลีถา กูมี, อรฺถโต เห กเนฺย ตฺวมุตฺติษฺฐ อิตฺยาชฺญาปยามิฯ
42 Ja heti tyttö nousi ja käveli. Sillä hän oli kaksitoistavuotias. Ja he joutuivat suuren hämmästyksen valtaan.
ตุไนว ตตฺกฺษณํ สา ทฺวาทศวรฺษวยสฺกา กนฺยา โปตฺถาย จลิตุมาเรเภ, อิต: สรฺเวฺว มหาวิสฺมยํ คตา: ฯ
43 Ja hän kielsi ankarasti heitä antamasta kenellekään tietoa tästä ja käski antaa tytölle syötävää.
ตต เอตไสฺย กิญฺจิตฺ ขาทฺยํ ทตฺเตติ กถยิตฺวา เอตตฺกรฺมฺม กมปิ น ชฺญาปยเตติ ทฺฤฒมาทิษฺฏวานฺฯ

< Markuksen 5 >