< Markuksen 5 >
1 Ja he tulivat toiselle puolelle järveä gerasalaisten alueelle.
And they came beyond the sea, into the country of the Gadarenes,
2 Ja kohta kun hän lähti venheestä, tuli häntä vastaan haudoista mies, joka oli saastaisen hengen vallassa.
And a man from the tombs, with an unclean spirit met Him, having come out of the ship;
3 Hän asusti haudoissa, eikä kukaan enää voinut häntä kahleillakaan sitoa;
who had his dwelling among the tombs: neither was any one able to bind him with chains;
4 sillä hän oli monta kertaa ollut sidottuna jalkanuoriin ja kahleisiin, mutta oli särkenyt kahleet ja katkonut jalkanuorat, eikä kukaan kyennyt häntä hillitsemään.
because frequently he had been bound with fetters and chains, and the chains were slipped off by him, and the fetters torn to pieces.
5 Ja hän oleskeli aina, yötä ja päivää, haudoissa ja vuorilla, huutaen ja runnellen itseään kivillä.
No one was able to tame him: and all the time, night and day, he was among the tombs in the mountains, crying, and cutting himself with stones.
6 Kun hän kaukaa näki Jeesuksen, juoksi hän ja kumartui maahan hänen eteensä
And seeing Jesus a great way off, he ran to Him, and worshiped Him;
7 ja huutaen suurella äänellä sanoi: "Mitä sinulla on minun kanssani tekemistä, Jeesus, Jumalan, Korkeimman, Poika? Minä vannotan sinua Jumalan kautta, älä vaivaa minua."
and crying with a loud voice, he says, What is there to me and to thee, O Jesus, thou Son of the Most High God? I adjure thee in the name of God, that you may not torment me.
8 Sillä hän oli sanomaisillaan sille: "Lähde ulos miehestä, sinä saastainen henki".
For He said to him, Unclean spirit, come out from the man.
9 Ja Jeesus kysyi siltä: "Mikä on nimesi?" Niin se sanoi hänelle: "Legio on minun nimeni, sillä meitä on monta".
And He asked him, What is thy name? And he says to Him, My name is Legion; because we are many.
10 Ja se pyysi pyytämällä häntä, ettei hän lähettäisi niitä pois siitä seudusta.
And he continued to intreat Him much, that He would not send them out of the country.
11 Niin siellä oli lähellä vuorta suuri sikalauma laitumella.
And there was a great herd of swine feeding in the mountain.
12 Ja ne pyysivät häntä sanoen: "Lähetä meidät sikoihin, että menisimme niihin".
And they intreated Him, saying, Send us into the swine, in order that we may go into them.
13 Ja hän antoi niille luvan. Niin saastaiset henget lähtivät miehestä ja menivät sikoihin. Silloin lauma, noin kaksituhatta sikaa, syöksyi jyrkännettä alas järveen; ja ne hukkuivat järveen.
And Jesus immediately permitted them. And the unclean spirits having gone out, came into the swine: and the herd rushed down a precipice into the sea, and there were about two thousand: and they were strangled in the sea.
14 Ja niiden paimentajat pakenivat ja kertoivat siitä kaupungissa ja maataloissa. Ja kansa lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut.
And those herding them fled, and reported in the city, and in the country. And they came out to see what it was that came to pass.
15 Ja he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät riivatun, jossa legio oli ollut, istuvan puettuna ja täydessä ymmärryksessään; ja he peljästyivät.
And they come to Jesus, and see the demonized man sitting down, both clothed and in his right mind, the one called Legion; and they were afraid.
16 Näille kertoivat näkijät, mitä oli tapahtunut riivatulle ja kuinka sikojen oli käynyt.
And those seeing, related to them how it happened to the demonized man and concerning the swine.
17 Ja he alkoivat pyytää häntä poistumaan heidän alueeltaan.
And they began to intreat Him to depart from their coasts.
18 Ja hänen astuessaan venheeseen se riivattuna ollut pyysi häneltä saada olla hänen kanssaan.
And He having come to the ship, the demonized man intreated Him that he should be with Him.
19 Mutta hän ei sitä sallinut, vaan sanoi hänelle: "Mene kotiisi omaistesi luo ja kerro heille, kuinka suuria tekoja Herra on sinulle tehnyt ja kuinka hän on sinua armahtanut".
And He did not permit him, but says to him, Go to thine own house to thy people, and proclaim to them how many things the Lord has done for thee, and had mercy on thee.
20 Niin hän lähti ja rupesi Dekapolin alueella julistamaan, kuinka suuria tekoja Jeesus oli hänelle tehnyt; ja kaikki ihmettelivät.
And he went away, and began to preach in Decapolis, how many things Jesus did to him. And all were astonished.
21 Kun Jeesus oli venheellä kulkenut takaisin toiselle puolelle, kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja hän oli järven rannalla.
And Jesus crossing over in the ship again to the other side, a great multitude was gathered unto Him; and He was by the sea.
22 Niin tuli muuan synagoogan esimies, nimeltä Jairus, ja lankesi hänet nähdessään hänen jalkojensa juureen,
And one of the chief rulers of the synagogue, by name jairus, comes; and seeing Him falls at His feet,
23 pyysi häntä hartaasti ja sanoi: "Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon".
and intreats Him much saying, My little daughter is at the point of death: that coming He may lay hands on her, in order that she may be saved and live.
24 Niin hän lähti hänen kanssansa. Ja häntä seurasi suuri kansan paljous, ja he tunkeutuivat hänen ympärilleen.
And He departed with him; and a great multitude followed Him, even treading on Him.
25 Ja siellä oli nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta
And a certain woman, being in an issue of blood twelve years,
26 ja paljon kärsinyt monen lääkärin käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua, pikemminkin käyden huonommaksi.
and having suffered much from many physicians, and expended all things which were with her, and being profited as to nothing, but rather having come to the worse,
27 Tämä oli kuullut Jeesuksesta ja tuli kansanjoukossa takaapäin ja koski hänen vaippaansa;
hearing concerning Jesus, having come in the crowd behind, touched His garment.
28 sillä hän sanoi: "Kunhan vain saan koskettaa edes hänen vaatteitaan, niin tulen terveeksi".
For she was saying, If I may touch His garment, I shall be saved.
29 Ja heti hänen verensä lähde kuivui, ja hän tunsi ruumiissansa, että oli parantunut vaivastaan.
And immediately the issue of her blood was dried up: and she knew in her body that she is healed of her plague.
30 Ja heti kun Jeesus itsessään tunsi, että voimaa oli hänestä lähtenyt, kääntyi hän väkijoukossa ja sanoi: "Kuka koski minun vaatteisiini?"
And immediately Jesus, knowing in Himself that the powerhas gone out from Him, turning in the crowd, said, Who touched my garments?
31 Niin hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Sinä näet kansanjoukon tungeskelevan ympärilläsi ja sanot: 'Kuka minuun koski?'"
And His disciples continued to say to Him, You see the crowd treading upon you, and you say, Who touched me?
32 Mutta hän katseli ympärilleen nähdäksensä, kuka sen oli tehnyt.
And He looked round to see her who did it.
33 Niin nainen pelkäsi ja vapisi, koska hän tiesi, mitä hänelle oli tapahtunut, ja tuli ja lankesi maahan hänen eteensä ja sanoi hänelle koko totuuden.
And the woman fearing and trembling, knowing what has taken place unto herself, came and fell down before Him, and told Him the whole truth.
34 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Tyttäreni, sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi."
And He said unto her, Daughter, thy faith hath saved thee; go in peace, and be whole of thy plague.
35 Hänen vielä puhuessaan tultiin synagoogan esimiehen kotoa sanomaan: "Tyttäresi kuoli; miksi enää opettajaa vaivaat?"
And He still speaking, they come from the house of the chief ruler of the synagogue, saying, Thy daughter is dead: why do you still trouble the Teacher?
36 Mutta Jeesus ei ottanut kuullakseen, mitä puhuttiin, vaan sanoi synagoogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan".
And Jesus, immediately hearing the word spoken, says to the chief ruler, Fear not, only believe.
37 Ja hän ei sallinut kenenkään muun seurata mukanansa kuin Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen, Jaakobin veljen.
and He did not permit any one to accompany Him, except Peter, and James, and John the brother of James.
38 Ja he tulivat synagoogan esimiehen taloon; ja hän näki hälisevän joukon ja ääneensä itkeviä ja vaikeroivia.
And He comes into the house of the chief ruler of the synagogue; And He sees a tumult, weeping and wailing much;
39 Ja käydessään sisään hän sanoi heille: "Mitä te hälisette ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu."
and having come in, He says to them, Why are you excited and weeping? The child is not dead, but sleepeth.
40 Niin he nauroivat häntä. Mutta hän ajoi kaikki ulos ja otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä ne, jotka olivat hänen kanssaan, ja meni sisälle sinne, missä lapsi makasi.
And they hooted at Him. And putting them all out, He takes the father and mother of the child and those with Him, and goes in where the child was.
41 Ja hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: "Talita kuum!" Se on käännettynä: Tyttö, minä sanon sinulle, nouse.
And taking the child by the hand, says to her, Talitha cumi; which is interpreted, Damsel, I say unto thee, Arise.
42 Ja heti tyttö nousi ja käveli. Sillä hän oli kaksitoistavuotias. Ja he joutuivat suuren hämmästyksen valtaan.
And immediately the damsel stood up, and walked about; for she was twelve years old. And they were immediately delighted with great delight.
43 Ja hän kielsi ankarasti heitä antamasta kenellekään tietoa tästä ja käski antaa tytölle syötävää.
And He charged them much that no one should know it; and He said that something should be given to her to eat.