Malakian 3

1 Katso, minä lähetän sanansaattajani, ja hän on valmistava tien minun eteeni. Ja äkisti on tuleva temppeliinsä Herra, jota te etsitte, ja liiton enkeli, jota te halajatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot.

Khenah, kai ih tamthang sin laicaeh to kang patoeh, anih mah ka hma ah loklam to tuh tih: akra ai ah na pakrong o ih, Angraeng loe angmah ih tempul ah angzo tih, na oep o ih lokmaihaih tamthang sinkung to angzo tih; khenah, anih loe angzo tih, tiah misatuh kaminawk ih Angraeng mah thuih.

2 Mutta kuka kestää hänen tulemisensa päivän, ja kuka voi pysyä, kun hän ilmestyy? Sillä hän on niinkuin kultasepän tuli ja niinkuin pesijäin saippua.

Toe anih angzohhaih niah pauep thaih kami om tih maw? Anih amtueng naah mi maw angdoe thai tih? Anih loe atui amkawsak thaih hmai, to tih ai boeh loe khukbuen pasukhaih sabung baktiah om tih:

3 Ja hän istuu ja sulattaa ja puhdistaa hopean, hän puhdistaa Leevin pojat, saa ne puhtaiksi kuin kullan ja hopean ja sitten he tuovat Herralle uhrilahjoja vanhurskaudessa.

Anih loe sum tui pakaw kami hoi sum kanglung tui pakaw kami baktiah anghnu tih; anih mah Levi caanawk to ciimsak tih, sui hoi sum kanglung baktiah nihcae to pasae tih, to naah nihcae mah Angraeng khaeah toenghaih hoi hmuen to paek o tih.

4 Ja Herralle ovat otollisia Juudan ja Jerusalemin uhrilahjat niinkuin ammoin menneinä päivinä ja muinaisina vuosina.

To naah Judah hoi Jerusalem mah paek ih hmuen loe canghnii ih aninawk, kaom hmaloe saningnawk baktih toengah, Angraeng palung anghoesak tih boeh.

5 Ja minä lähestyn teitä pitääkseni tuomion ja tulen kiiruusti todistajaksi velhoja ja avionrikkojia ja väärinvannojia vastaan ja niitä vastaan, jotka sortavat palkkalaista palkanmaksussa, leskeä ja orpoa ja vääntävät vääräksi muukalaisen asian eivätkä pelkää minua, sanoo Herra Sebaot.

Lokcaek hanah nangcae khae kang zoh palang han; Miklet kop kami, zu sava nuiah zaehaih sah kaminawk, amsawnlok thui kaminawk, toksakhaih atho paek ai kaminawk, lamhmainawk hoi naqahnawk pacaekthlaek kaminawk, angvin pakaak kaminawk, kai zithaih tawn ai kaminawk to lokcaek hanah, hnukung ah ka oh han, tiah misatuh kaminawk Angraeng mah thuih.

6 Sillä minä, Herra, en muutu, ettekä te, Jaakobin lapset, herkeä:

Kai loe amkhrai ai Sithaw ah ka oh; to pongah nangcae, Jakob ih caanawk loe nam ro o mak ai.

7 isienne päivistä asti te olette poikenneet minun käskyistäni ettekä noudata niitä. Kääntykää minun tyköni, niin minä käännyn teidän tykönne, sanoo Herra Sebaot. Mutta te sanotte: "Missä asiassa meidän on käännyttävä?"

Nam panawk dung nathuem hoiah ni ka patuk ih loklam hoiah nam khraeng o boeh, to loklam to na pazui o ai boeh. Kai khaeah amlaem o let ah, kai doeh nangcae khaeah kam laem let toeng han, tiah misatuh kaminawk ih Angraeng mah thuih. Toe kawbang maw kam laem o let han? tiah na thuih o.

8 Riistääkö ihminen Jumalalta? Te kuitenkin riistätte minulta. Mutta te sanotte: "Missä asiassa me sinulta riistämme?" Kymmenyksissä ja antimissa.

Kami mah Sithaw ih hmuen lomh pae han oh maw? Nangcae mah kai nang taek o: toe kawbangmaw nang to kang taek o loe? tiah na thuih o. Hato thung ih maeto hoi paek ih hmuennawk na lomh o haih hoiah kai nang taek o.

9 Te olette kirouksella kirotut, kun te, koko kansa, riistätte minulta.

Kai nang taek o pongah, hae acaeng kaminawk boih loe, tangoenghaih maeto na tongh o boeh.

10 Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti.

Ka imthung ah caaknaek oh thai hanah, hmuen pakuemhaih ahmuen ah hato thungah maeto sin oh: hae hmuen pongah kai hae na tanoek oh, van ih tui khongkha to ka paongh moe, suekhaih ahmuen om ai karoek to tahamhoihaih hoiah kang krai o thuih mak ai maw.

11 Ja minä karkoitan nuhtelullani teiltä syöjäsirkat turmelemasta teidän maanne hedelmää, eikä teidän viiniköynnöksenne kedolla ole hedelmätön, sanoo Herra Sebaot.

Na lawk thung ih thingthai qumpo paro amiinawk to ka thuitaek han, amiinawk mah na lawk ih thingthai qumponawk to paro o mak ai; lawk ih misurkung doeh athaih athai ai ah om mak ai boeh, tiah misatuh kaminawk ih Angraeng mah thuih.

12 Ja teidän onneanne kiittävät kaikki pakanat, sillä te tulette olemaan ihasteltu maa, sanoo Herra Sebaot.

Prae boih ih kaminawk mah nangcae to tahamhoih kami, tiah na kawk o tih: nang loe tahamhoih prae ah na om tih, tiah misatuh kaminawk Angraeng mah thuih.

13 Ynseät ovat teidän puheenne minua vastaan, sanoo Herra. Mutta te sanotte: "Mitä me olemme puhuneet sinua vastaan?"

Nangcae mah kai kasae nang thuih o, tiah misatuh kaminawk ih Angraeng mah thuih. Toe nangcae mah loe, Na koeh ai ih lok timaw ka thuih o? tiah na thuih o.

14 Te sanotte: "Herran palveleminen on turha; ja mitä hyötyä siitä on ollut, että me olemme hänelle suorittaneet säädetyt tehtävät ja että olemme vaeltaneet murheellisina Herran Sebaotin kasvojen edessä.

Sithaw toksak loe azom pui ni: anih koehhaih baktiah tok a sak o moe, misatuh kaminawk ih Angraeng hmaa ah palungsethaih hoiah a caeh o khing cadoeh amekhaih timaw oh?

15 Nyt me kiitämme julkeitten onnea. Ne, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ne tulevat raketuiksi. He kiusaavat Jumalaa, mutta pelastuvat."

Khen oh, amoek kaminawk loe kawbang maw tahamhoih o: ue, kahoih ai hmuen sah kaminawk doeh angraeng o; ue, Sithaw tanoek kaminawk doeh loih o, tiah na thuih o.

16 Silloin myös Herraa pelkääväiset puhuvat toinen toisensa kanssa, ja Herra tarkkaa ja kuulee; ja muistokirja kirjoitetaan hänen edessänsä niiden hyväksi, jotka Herraa pelkäävät ja hänen nimensä kunniassa pitävät.

Sithaw zii kaminawk loe maeto hoi maeto lok aram o; to tiah thuih o ih lok to Sithaw mah tahngaih pae; Angraeng zii kami hoi anih ih ahmin poek kaminawk hanah loe, angmah hmaa ah kaom panoek poehaih ahmin cabu thungah ahmin pakuem pae.

17 Ja he ovat, sanoo Herra Sebaot, sinä päivänä, jonka minä teen, minun omaisuuteni. Ja minä olen heille laupias, niinkuin mies on laupias pojallensa, joka häntä palvelee.

Misatuh kaminawk ih Angraeng mah, Atho kaom hmuennawk ka sak na niah, nihcae loe kai ih kami ah om o tih; ampa mah a toksah a capa to tahmen moe, pathlung baktih toengah, nihcae to ka pathlung han.

18 Ja te näette jälleen, mikä on ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä, sen välillä, joka palvelee Jumalaa, ja sen, joka ei häntä palvele.

To naah katoeng kami hoi kasae kami tapraekhaih, Sithaw toksah kami hoi toksah ai kami tapraekhaih to na panoek o tih.