Luukkaan 7
1 Kun hän oli kansan kuullen kaikki nämä puheensa puhunut, meni hän Kapernaumiin.
Are xtoꞌtaj ri Jesús che tzijonem kukꞌ ri winaq, xeꞌ pa ri tinimit Capernaúm.
2 Ja eräällä sadanpäämiehellä oli palvelija, joka sairasti ja oli kuolemaisillaan ja jota hän piti suuressa arvossa.
Chilaꞌ kel wi jun kinimaꞌqil ri ajchꞌoꞌjabꞌ chajil tinimit rech Roma. Xyawaj kꞌu jun patanil we achi riꞌ ri sibꞌalaj uloqꞌ, jubꞌiqꞌ karaj kakamik.
3 Ja kuultuaan Jeesuksesta hän lähetti juutalaisten vanhimpia hänen tykönsä ja pyysi, että hän tulisi parantamaan hänen palvelijansa.
Ri kinimaꞌqil ri ajchꞌoꞌjabꞌ chajil tinimit are xuto chi katzijox ri Jesús, xuꞌtaq bꞌik e kꞌamal taq bꞌe ke ri winaq aꞌj Israel rech keꞌkisikꞌij la ri Jesús jeriꞌ kulukunaj kan ri patanil rech.
4 Kun nämä saapuivat Jeesuksen tykö, pyysivät he häntä hartaasti ja sanoivat: "Hän ansaitsee, että teet hänelle tämän;
Are xoꞌpan rukꞌ ri Jesús, xkibꞌochiꞌj, xkibꞌij che: We achi riꞌ, taqal che chi kaya la ri kuta che la,
5 sillä hän rakastaa meidän kansaamme, ja hän on rakentanut meille synagoogan".
rumal cher xuyak jun qaSinagoga rumal cher kuloqꞌaj ri qatinimit.
6 Niin Jeesus lähti heidän kanssansa. Mutta kun hän ei enää ollut kaukana talosta, lähetti sadanpäämies ystäviänsä sanomaan hänelle: "Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle;
Ri Jesús xeꞌ kukꞌ, are xnaqajin che ri ja ri kꞌo wi ri yawabꞌ, ri kinimaꞌqil ri ajchꞌoꞌjabꞌ chajil tinimit xuꞌtaq bꞌik e rech chꞌabꞌeꞌn, xeꞌkibꞌij che ri Jesús: Ajawxel, xaq maqꞌitajisaj ibꞌ la, man taqal ta chwe kok la pa ri wachoch.
7 sentähden en katsonutkaan itseäni arvolliseksi tulemaan sinun luoksesi; vaan sano sana, niin minun palvelijani paranee.
Rumal riꞌ man xinkꞌut ta nupalaj choch la, bꞌij jun tzij la rukꞌ riꞌ kakunataj ri patanil we.
8 Sillä minä itsekin olen toisen vallan alaiseksi asetettu, ja minulla on sotamiehiä käskettävinäni, ja minä sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."
In xuqujeꞌ kinnimaj kitzij ri nimaꞌq kiqꞌij chinuwach, xuqujeꞌ kꞌo ajchꞌoꞌjabꞌ chajil tinimit chuxeꞌ raqan nuqꞌabꞌ. We kinbꞌij che jun: “¡Jat!” kincha che, keꞌek. We kinbꞌij xuqujeꞌ che jun chik: “Chatan loq,” kincha che, kapetik. We kinbꞌij che ri patanil we: “¡Chabꞌana we riꞌ!” kincha che, jaꞌe kachaꞌ kubꞌano.
9 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä, kääntyi ja sanoi kansalle, joka häntä seurasi: "Minä sanon teille: en ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa."
Are xuta ri Jesús we riꞌ, sibꞌalaj xmayijanik, xtzalqꞌomijik, xubꞌij chike ri winaq ri e teren chrij: Kinbꞌij chiꞌwe, man nuriqom ta we nimalaj kojobꞌal riꞌ xa ta ne chikixoꞌl ri winaq aꞌj Israel.
10 Ja taloon palatessaan lähettiläät tapasivat palvelijan terveenä.
Are xoꞌpan ri e taqoꞌn cho rachoch ri kinimaꞌqil ri ajchꞌoꞌjabꞌ chajil tinimit, utzirinaq chi ri patanijel.
11 Sen jälkeen hän vaelsi Nain nimiseen kaupunkiin, ja hänen kanssaan vaelsivat hänen opetuslapsensa ynnä suuri kansanjoukko.
Te kꞌu riꞌ xeꞌ ri Jesús pa ri tinimit Naín e rachiꞌl ri utijoxelabꞌ xuqujeꞌ e teren sibꞌalaj e kꞌi winaq chirij.
12 Kun hän nyt lähestyi kaupungin porttia, katso, silloin kannettiin ulos kuollutta, äitinsä ainokaista poikaa. Ja äiti oli leski, ja hänen kanssaan kulki paljon kaupungin kansaa.
Are xqeteqobꞌ bꞌik chuchiꞌ ri uchiꞌ ja rech ri tinimit, xrilo chi tajin kesax loq jun kaminaq, ral jun malkaꞌn ixoq ri ixoq, xa jun ral kꞌolik. Sibꞌalaj kꞌi winaq e teren chikij.
13 Ja hänet nähdessään Herra armahti häntä ja sanoi hänelle: "Älä itke".
Are xril ri Jesús chi tajin koqꞌ ri ixoq, xel ukꞌuꞌx che, xubꞌij: Man katoqꞌ taj.
14 Ja hän meni ja kosketti paareja; niin kantajat seisahtuivat. Ja hän sanoi: "Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse."
Xqebꞌ rukꞌ ri kaxa, xuchapo. Ri ukꞌaꞌl taq re ri kaxa xetakꞌiꞌk, ri Jesús xubꞌij: Ala, kinbꞌij chawe, ¡chatwaꞌjiloq!
15 Niin kuollut nousi istualleen ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi hänet hänen äidillensä.
Ri ala ri kaminaq xkꞌastajik, xuchapleꞌj chꞌawem. Ri Jesús xuya kan ri ala che ri unan.
16 Ja heidät kaikki valtasi pelko, ja he ylistivät Jumalaa sanoen: "Suuri profeetta on noussut meidän keskellemme", ja: "Jumala on katsonut kansansa puoleen".
Sibꞌalaj xkixiꞌj kibꞌ konojel ri winaq xuqujeꞌ xkiqꞌijilaꞌj ri Dios, xkibꞌij: Ri Dios xpe chutoꞌik ri utinimit, kꞌo jun qꞌalajisal rech ri utzij ri Dios chiqaxoꞌl.
17 Ja tämä puhe hänestä levisi koko Juudeaan ja kaikkiin ympärillä oleviin seutuihin.
Xtukin kꞌu ubꞌixik ri xubꞌan ri Jesús pa ri tinimit Judea xuqujeꞌ pa taq ri tinimit ri kꞌo chikinaqaj.
18 Ja Johannekselle kertoivat hänen opetuslapsensa tästä kaikesta.
Ri utijoxelabꞌ ri Juan xkitzijoj che ri Juan ri xkꞌulmatajik, ri Juan xuꞌsikꞌij kebꞌ chike ri utijoxelabꞌ.
19 Niin Johannes kutsui luoksensa opetuslapsistaan kaksi ja lähetti heidät Herran tykö kysymään: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?"
Xuꞌtaq bꞌik rukꞌ ri Jesús rech xeꞌkita che: ¿La lal riꞌ ri kape la o kaqayeꞌj na jun chik?
20 Miehet saapuivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes Kastaja on lähettänyt meidät sinun tykösi ja kysyy: 'Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?'"
Are xoꞌpan rukꞌ ri Jesús, xkibꞌij: Ri Juan Bꞌanal qasanaꞌ, xujutaq loq chutayik che la: “¿La lal riꞌ ri Cristo ri qayeꞌm, o kaqayeꞌj chi na jun chik?”
21 Sillä hetkellä hän juuri paransi useita taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja monelle sokealle hän antoi näön.
Ri Jesús qas che riꞌ ri qꞌotaj riꞌ, xuꞌkunaj e kꞌi yawabꞌibꞌ, ri kꞌax keriqitajik, xuqujeꞌ ri kꞌo itzel taq uxlabꞌal chike, je xuqujeꞌ e kꞌi moyabꞌ xuya kikaꞌyebꞌal.
22 Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, köyhille julistetaan evankeliumia.
Kꞌa te riꞌ xubꞌij chike ri uꞌtaqoꞌn ri Juan: Jix, jiꞌtzijoj che ri Juan ri iwilom xuqujeꞌ itom: ri e moyabꞌ kekaꞌyik, ri e chꞌokeꞌr kebꞌinik, kuꞌtzir ri e chꞌaꞌkibꞌ, ri e tꞌoꞌy kakito, ri e kaminaqibꞌ kekꞌastajik, xuqujeꞌ katzijox ri utz laj taq tzij chike ri e mebꞌaibꞌ.
23 Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."
Utz rech ri winaq ri man kubꞌan ta kebꞌ ukuꞌx rumal we.
24 Kun Johanneksen lähettiläät olivat menneet, rupesi hän puhumaan kansalle Johanneksesta: "Mitä te lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?
Are xebꞌe ri uꞌtaqoꞌn ri Juan, ri Jesús xuchapleꞌj utzijoxik ri Juan chike ri winaq, xubꞌij: ¿Jas xiꞌwila are xixeꞌ pa ri ulew ri katzꞌinowik? ¿La xiꞌwila jun patzꞌan ri kasalabꞌax rumal ri kyaqiqꞌ?
25 Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka koreissa vaatteissa käyvät ja herkullisesti elävät, ne ovat kuningasten linnoissa.
We man jeriꞌ ¿jas kꞌu xiꞌwila? ¿La xiꞌwila jun achi ri ukojom atzꞌyaq paqal rajil? Man je ta riꞌ, rumal cher ri e winaq ri kakikoj atzꞌyaq ri paqal taq rajil e kꞌo riꞌ pa taq ri nimaq taq ja kech ri taqanelabꞌ.
26 Vai mitä lähditte katsomaan? Profeettaako? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta.
We man are waꞌ xiꞌkaꞌyej ¿jas kꞌu xiꞌkaꞌyej? ¿La xiꞌwila jun tzijol rech ri utzij ri Dios? Jeꞌ, riꞌ areꞌ kꞌo na choch jun qꞌalajisal rech ri utzij ri Dios.
27 Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi'.
Are waꞌ ri taqoꞌn, ri ubꞌim loq ri Dios pa ri utzij, are xubꞌij: Kintaq na bꞌik ri nutaqoꞌn kanabꞌej chawach, rech kusukꞌumaj apanoq ri abꞌe.
28 Minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes; mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.
Kinbꞌij kꞌu chiꞌwe man kꞌo ta jun chikixoꞌl ri winaq ri sibꞌalaj nim uqꞌij cho ri Juan, pune jeriꞌ, ri kꞌin laj nitzꞌ pa ri ajawarem rech ri Dios, are sibꞌalaj nim uqꞌij cho ri Juan.
29 Ja kaikki kansa, joka häntä kuuli, publikaanitkin, tunnustivat Jumalan vanhurskaaksi ja antoivat kastaa itsensä Johanneksen kasteella.
Are xkita ri winaq xuqujeꞌ ri e toqꞌil taq alkabal ri xbꞌixik, xkichomaj chi sibꞌalaj sukꞌ ri ubꞌe ri Dios, xbꞌan kꞌu kiqasanaꞌ rumal ri Juan.
30 Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.
Ri fariseos kꞌut xuqujeꞌ ri aꞌjtijabꞌ rech ri taqanik man xkaj taj xbꞌan kiqasanaꞌ rumal ri Juan, xaq jeriꞌ xketzelaj ri urayibꞌal ukꞌuꞌx ri Dios chike.
31 Mihin minä siis vertaan tämän sukupolven ihmiset, ja kenen kaltaisia he ovat?
Ri Jesús xubꞌij: ¿Jachin rukꞌ keꞌnjunamaj wi we winaq rech we qꞌij junabꞌ riꞌ? ¿Jachin rukꞌ kejunumataj wi?
32 He ovat lasten kaltaisia, jotka istuvat torilla ja huutavat toisilleen ja sanovat: 'Me soitimme teille huilua, ja te ette karkeloineet; me veisasimme itkuvirsiä, ja te ette itkeneet'.
Xaq e junam kukꞌ ri akꞌalabꞌ ri e tꞌuyutꞌuj pa ri kꞌayibꞌal kakibꞌij chibꞌil taq kibꞌ: “Xqoqꞌisaj ri suꞌ, man xixxojow taj, xqabꞌixoj bꞌix rech kamikal man xixoqꞌ taj.”
33 Sillä Johannes Kastaja on tullut, ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte: 'Hänessä on riivaaja'.
Jeriꞌ rumal cher ri Juan are xpetik man xwaꞌ taj xuqujeꞌ man xqumun taj, rumal riꞌ xibꞌij chi kꞌo jun itzel uxlabꞌal che.
34 Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!'
Xpe kꞌu ri uKꞌojol ri Achi, Areꞌ kawaꞌik xuqujeꞌ kaqumunik, ri ix kꞌut kibꞌij che: “Jun jiqꞌalaj achi, jun qꞌabꞌarel, kech chꞌabꞌeꞌn e toqꞌil taq alkabal xuqujeꞌ aꞌjmakibꞌ.”
35 Ja viisaus on kaikkien lastensa puolelta oikeaksi näytetty."
Are kꞌu ri etaꞌmabꞌal ri rech ri Dios, kaqꞌalajin pa taq kikꞌaslemal ri e tereneꞌl taq rech Areꞌ.
36 Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle.
Jun chike ri fariseos xusikꞌij ri Jesús che waꞌim cho ri rachoch, ri Jesús are xopanik, xtꞌuyiꞌk chwi ri mexa.
37 Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta
Kꞌo kꞌu jun ajmak ixoq kel pa ri tinimit, are xuto chi ri Jesús tajin kawaꞌ cho rachoch ri fariseo, xukꞌam bꞌik jun laj ulimeꞌt nojinaq che kꞌokꞌalaj kunabꞌal.
38 ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella.
Xoqꞌik xukiꞌk chunaqaj ri raqan ri Jesús, xratinisaj ri raqan ri Jesús pa ri uwaꞌl uwach, kꞌa te riꞌ xusuꞌ rukꞌ ri uwiꞌ, xutzꞌumaj, xuqujeꞌ xutix ri kunabꞌal chirij.
39 Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki, ajatteli hän mielessään näin: "Jos tämä olisi profeetta, tietäisi hän, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen."
Are xril ri fariseo ri xsikꞌin ri Jesús, xubꞌij: We ta qas jun qꞌalajisal rech ri utzij ri Dios we achi riꞌ, retaꞌm ta uwach waꞌ we ixoq riꞌ ri tajin kachapowik, waꞌ areꞌ jun ajmak ixoq.
40 Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Simon, minulla on jotakin sanomista sinulle". Hän virkkoi: "Opettaja, sano". -
Ri Jesús, xubꞌij che ri fariseo: Simón, kꞌo ri kawaj kinbꞌij chawe. Bꞌij la, ajtij, xcha ri Simón.
41 "Lainanantajalla oli kaksi velallista; toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä.
Ri Jesús xubꞌij: E kꞌo kebꞌ achyabꞌ kiqajom pwaq che jun achi ri kuya pwaq pa qajik. Ri jun ukꞌas jobꞌ ciento keteꞌt taq pwaq, ri jun chik ukꞌas nikꞌaj ciento.
42 Kun heillä ei ollut, millä maksaa, antoi hän molemmille velan anteeksi. Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?"
Maj kꞌu jawjeꞌ keꞌkima wi tojbꞌal rech, rumal riꞌ ri xyoꞌw kiqajanik, xukuy kimak kikobꞌchal. ¿Jachin chike we kebꞌ winaq riꞌ sibꞌalaj kaloqꞌaxik?
43 Simon vastasi ja sanoi: "Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi". Hän sanoi hänelle: "Oikein sinä ratkaisit".
Ri Simón xubꞌij: In kinchomaj chi are sibꞌalaj kaloqꞌax ri sibꞌalaj nim ukꞌas. Ri Jesús xubꞌij che: Qas je laꞌ leꞌ.
44 Ja naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: "Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan.
Kꞌa te riꞌ xukaꞌyej ri ixoq, xubꞌij che ri Simón: ¿La kawil we ixoq riꞌ? Ri at man xaya ta nujaꞌ chꞌajbꞌal waqan are xinok la pa ri awachoch. Chawilampeꞌ, we ixoq riꞌ xratinisaj ri waqan rukꞌ ri uwaꞌl uwach xuqujeꞌ xuchaqiꞌjarisaj rukꞌ ri uwiꞌ.
45 Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään.
Man xinatzꞌumaj taj, we ixoq kꞌut riꞌ are wokibꞌem loq man tanalinaq ta che utzꞌumaxik ri waqan.
46 Et sinä voidellut öljyllä minun päätäni, mutta tämä voiteli hajuvoiteella minun jalkani.
Man xaqꞌij ta aceite rech olivo pa nujolom are xinok loq, are kꞌu we ixoq riꞌ xuqꞌij kꞌokꞌ laj kunabꞌal chirij ri waqan.
47 Sentähden minä sanon sinulle: tämän paljot synnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti paljon; mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän."
Rumal laꞌ kinbꞌij chawe: we ixoq riꞌ sibꞌalaj kꞌi umak xekuyutajik, rumal cher sibꞌalaj kaloqꞌanik. Xapachin ri xa nitzꞌ umak kakuyik, xa nitzꞌ loqꞌabꞌal kuꞌx kaya che.
48 Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut".
Ri Jesús xubꞌij che ri ixoq: Ronojel ri amak xkuyutajik.
49 Niin ateriakumppanit rupesivat ajattelemaan mielessänsä: "Kuka tämä on, joka synnitkin anteeksi antaa?"
Ri winaq ri e kꞌo pa ri waꞌim xkichapleꞌj utayik chibꞌil taq kibꞌ. ¿Jachin we achi riꞌ cher kakwinik kukuy makaj?
50 Mutta hän sanoi naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan".
Ri Jesús xubꞌij che ri ixoq: Ri akojobꞌal xatukolo, jat pa jaꞌmaril.
