Luukkaan 7
1 Kun hän oli kansan kuullen kaikki nämä puheensa puhunut, meni hän Kapernaumiin.
Wan maadi ku niwulgu wan pia ya maama, Jesu kua Kapernaumi.
2 Ja eräällä sadanpäämiehellä oli palvelija, joka sairasti ja oli kuolemaisillaan ja jota hän piti suuressa arvossa.
Sijenba canbáa bo pia o tuonsɔnlo, ke o yia, ki ji mi kuuma po.
3 Ja kuultuaan Jeesuksesta hän lähetti juutalaisten vanhimpia hänen tykönsä ja pyysi, että hän tulisi parantamaan hänen palvelijansa.
Wan gbadi ke bi maadi Jesu maama, sije canbáa sɔni o kani nani Suifi yikodanba ŋa yeni, ke bi gedi ki fabni o kani ke wan cua ki paagi o tuonsɔnlo.
4 Kun nämä saapuivat Jeesuksen tykö, pyysivät he häntä hartaasti ja sanoivat: "Hän ansaitsee, että teet hänelle tämän;
Bi cua ki lá Jesu ki mia o sugli boncianla ... Bi maadi o, o ja ne dagdi yeni ŋan ŋanbi o po.
5 sillä hän rakastaa meidän kansaamme, ja hän on rakentanut meille synagoogan".
Kelima, o bua ti buolu. Wani n maa ti po ti jaanddiegu.
6 Niin Jeesus lähti heidän kanssansa. Mutta kun hän ei enää ollut kaukana talosta, lähetti sadanpäämies ystäviänsä sanomaan hänelle: "Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle;
Lani, ke Jesu yegi leni ba ki caa. Li ji bo ki fagi leni deni, ke sijegbengli yeni sɔni o dɔnlinba ke ban maadi o. Ti Yonbdaano, da mabndi a bá, kelima n ki dagdi leni min gaa n denpo.
7 sentähden en katsonutkaan itseäni arvolliseksi tulemaan sinun luoksesi; vaan sano sana, niin minun palvelijani paranee.
Lan ya po n cedi, ke li bo ki dagdi yeni min cua n bá ki lá ŋa. Ama, maadi lanbonyenla ke n tuonsɔnlo n paagi.
8 Sillä minä itsekin olen toisen vallan alaiseksi asetettu, ja minulla on sotamiehiä käskettävinäni, ja minä sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."
Kelima, min mɔno tie sije yua n juadi, ama n pia bi naacenba n yikodi po, leni min sɔni yendo: “Gedi”, o baa caa i, n maadi tɔo: “Cua”, o baa cuoni i. N ya n tuonsɔnlo: “Tieni ne”, o baa tie i.
9 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä, kääntyi ja sanoi kansalle, joka häntä seurasi: "Minä sanon teille: en ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa."
Jesu n gbadi li maama, ke li lidi o, ama ki mangi o. Ke o gbagi ki maadi ya niwulgu n ŋua o: “Mɔmɔni po, Israyeeli nni ne kuli, n ki baa lá ya nulo ke o pia ya dudugdi ne.”
10 Ja taloon palatessaan lähettiläät tapasivat palvelijan terveenä.
Sije yeni tondkaaba lebdi deni ki sua ke o tuonsɔnlo paagi o.
11 Sen jälkeen hän vaelsi Nain nimiseen kaupunkiin, ja hänen kanssaan vaelsivat hänen opetuslapsensa ynnä suuri kansanjoukko.
Li kani ke Jesu kua Nayini dogu nni. O ŋɔdkaaba leni ku niwulgu boncianla ciandi o.
12 Kun hän nyt lähestyi kaupungin porttia, katso, silloin kannettiin ulos kuollutta, äitinsä ainokaista poikaa. Ja äiti oli leski, ja hänen kanssaan kulki paljon kaupungin kansaa.
Wan cili ki kua u docamu nni, ki cendi ku niwulgu ke bi pii li pakuali biyendga. Bi dogtieba boncianla bo ŋua a kupiila.
13 Ja hänet nähdessään Herra armahti häntä ja sanoi hänelle: "Älä itke".
T yonbdaano lá li pakuali ke mi ninñima cuo o, ke o maadi: ... Da buudi man!
14 Ja hän meni ja kosketti paareja; niin kantajat seisahtuivat. Ja hän sanoi: "Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse."
Ke o nagni ki kulianga ki maani o nugu ki po, ke yaaba n tugi sedi.... Ke Jesu yedi, o naaciemo, n cabi a fii.
15 Niin kuollut nousi istualleen ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi hänet hänen äidillensä.
Ke mi kuuma fii ki kali ki maadi. Ke Jesu ŋmiani o o naá.
16 Ja heidät kaikki valtasi pelko, ja he ylistivät Jumalaa sanoen: "Suuri profeetta on noussut meidän keskellemme", ja: "Jumala on katsonut kansansa puoleen".
Ke bi niba kuli jie, ki ji dondi U Tienu ki maadi: U Tienu cua ki bua fie u niba. Ki gɔ pugni: U Tienu cua ki tebi o kpiemo!
17 Ja tämä puhe hänestä levisi koko Juudeaan ja kaikkiin ympärillä oleviin seutuihin.
Ya lanbona ke bi maadi Jesu po ne bo yadi Suude leni li dogkuni kuli.
18 Ja Johannekselle kertoivat hänen opetuslapsensa tästä kaikesta.
Jan ŋɔdkaaba maadi o yaala n den tieni kuli, ke bi siiga, ke o yini bonbilie.
19 Niin Johannes kutsui luoksensa opetuslapsistaan kaksi ja lähetti heidät Herran tykö kysymään: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?"
ki sɔni ba ti Yonbdaano kan ke ban buali o: ... Fini n den cuoni bii, tin gɔ dá guudi tɔo i?
20 Miehet saapuivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes Kastaja on lähettänyt meidät sinun tykösi ja kysyy: 'Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?'"
Ke li danba sedi o nungi nni ki maadi o: ... Jan-Baptisti n sɔni ti. Yaala ke bo bua buali a nne: “Fini n den cuoni bii, tin dá guudi Tondtɔo i?”
21 Sillä hetkellä hän juuri paransi useita taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja monelle sokealle hän antoi näön.
Ya yogu ke o pundi li kani Jesu bo paagi ni niba boncianla, i yianbuolbuoli kuli, ki paagi yaaba n den gbie leni mu cicibiadmu, ki nuali a juama boncianla.
22 Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, köyhille julistetaan evankeliumia.
Ke Jesu maadi ba: Guani man Jan kani ki dugni o yin lá yaala: Bi juanba nɔnli, a waba cuoni, a gbaada paagi, a tubkpaana gbadi, ke bi kpienba yiedi, ke talginba gaa li pamanli.
23 Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."
Pamanli lenli yua luni o dudugdi kelima n ya po.
24 Kun Johanneksen lähettiläät olivat menneet, rupesi hän puhumaan kansalle Johanneksesta: "Mitä te lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?
Jan tondkaaba den lebdi yo, ke Jesu ji maadi leni ku niwulgu Jan po. ... I gedi ki lá be mi tinfanma nni? U faalu n liebi ya ñinmuagu ne.
25 Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka koreissa vaatteissa käyvät ja herkullisesti elävät, ne ovat kuningasten linnoissa.
I gedi ki lá ŋma i? Yua bobi ti tiadŋandi? Yaaba n bibi ti tiadgbengdi ki ye u manu nni kua bi badcianba diedi nni.
26 Vai mitä lähditte katsomaan? Profeettaako? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta.
Ama i ji gedi ki lá ŋma i? U Tienu tondo? N maadi yi, o cie U Tienu tondo mɔno.
27 Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi'.
Kelima, o ya po i ke li diani: N ba sɔni n Tondo a nunga nni, wan bobni a sanu.
28 Minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes; mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.
N maadi pua n mali yua kuli, ama yua n yabi ki cie Jan ki ye, yua n wa U Tienu diema nni n yabi ki cie o.
29 Ja kaikki kansa, joka häntä kuuli, publikaanitkin, tunnustivat Jumalan vanhurskaaksi ja antoivat kastaa itsensä Johanneksen kasteella.
... Ya niba n den cengi o kuli leni a lonpogaala den dugi U Tienu po mɔmɔni, ki tuo ki Jan n wulbi a U Tienu ñima.
30 Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.
Ama Farisieninba leni U Tienu bali maama tundkaaba yie ke o kan wulbi ba U Tienu ñima, bi luni U Tienu buama.
31 Mihin minä siis vertaan tämän sukupolven ihmiset, ja kenen kaltaisia he ovat?
N ba nangi mɔlane niba leni be i? Bi naani leni be?
32 He ovat lasten kaltaisia, jotka istuvat torilla ja huutavat toisilleen ja sanovat: 'Me soitimme teille huilua, ja te ette karkeloineet; me veisasimme itkuvirsiä, ja te ette itkeneet'.
Bi tie nani ya bila n kaa ki daaga nni, ki yii bi lieba ki tua: «Ti piebi yipo mu yelmu, ke yii jeli ki ciaga! Ya yogu ke ti gɔ yiini mi kuuma yani, yi gɔ ki buudi!
33 Sillä Johannes Kastaja on tullut, ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte: 'Hänessä on riivaaja'.
Lani, Jan-Baptisti cua, kaa ŋmani kpanu, kaa ñuni ku daamɔngu. Yi maadi be i? “O pia cicibiigu o niinni.
34 Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!'
O nulo bijua cua ki di ki ñu, ki i yigni: “O ja ne maalma tie wan di ki ñu i, o tie a lonpogaala leni ti tuonsɔnbiaddanba dɔnlinba.”
35 Ja viisaus on kaikkien lastensa puolelta oikeaksi näytetty."
Ama, U Tienu yanfuoma cua yaaba n tua ma po i.
36 Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle.
Farisieni den yini Jesu ke wan je. Ke Jesu gedi ki kali ki di.
37 Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta
Ke puoconconli bá cua, ke yua kuli o u dogu nni, ke o ye ku yenyebiigu nni. Nani, wan bo gbandi ke Jesu cua Farisieni deni ki di yeni, ke o taa o tulaali konkonga.
38 ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella.
Ki cua ki sedi o puoli po, kpiani o taana. Ki buudi ke o ninsiidi pan milgi Jesu taana; ke o taa o yudi ki fiadi fiadi, ki balgi Jesu taana po, ki tiendi tulaali.
39 Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki, ajatteli hän mielessään näin: "Jos tämä olisi profeetta, tietäisi hän, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen."
Farisieni yua bo yini o yeni n lá lani, ke o maadi: O ja ne ya bo tie U Tienu tondo yeni mɔni, o bo ba bandi o pua yua siigi o ne n ye ya yenyienbiigu nni.
40 Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Simon, minulla on jotakin sanomista sinulle". Hän virkkoi: "Opettaja, sano". -
Jesu doni o nialu ki maadi: ... Simɔn n pia maama bá ki bua maadi ŋa. ... Ke Farisieni ŋmiani o: Nn, Canbá́a, maadi.
41 "Lainanantajalla oli kaksi velallista; toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä.
... Niblie n bo dini li panli bi pandaano kani. Nuyendo den ba pa dibala kobiimu, yua tua mɔ n pa dibala piimu.
42 Kun heillä ei ollut, millä maksaa, antoi hän molemmille velan anteeksi. Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?"
Nani ban bonblie kuli, obá n bo ki pia ki ba pa li panli yeni, ke o pandaano cabi ba ke ban da pa. A ya po, ban boblie siiga ŋma n ba ŋanbi ki bua o pandaano?
43 Simon vastasi ja sanoi: "Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi". Hän sanoi hänelle: "Oikein sinä ratkaisit".
Simɔn ŋmiani: ... N maali ke yua ya panli n ŋanbi ki yabi. ... Jesu maadi o ke o jiini li po n yeni.
44 Ja naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: "Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan.
Ki gbagi ki diidi o pua yeni ki gɔ maadi: ... A lá o pua ne i? To, min cua a deni, ŋaa teni nni mi ñima ke n ba ŋuudi n taana; ama, wan taa o ninsiidi ki ŋuudi n taana, ki fiadi a leni o yudi.
45 Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään.
A ki lɔni nni ki waani nni a buama, ama, wani, hali min kua ne, o li lɔngi n taana i.
46 Et sinä voidellut öljyllä minun päätäni, mutta tämä voiteli hajuvoiteella minun jalkani.
A ki sɔgi n yuli po tulaali, ama wani, o wuli n taana po tulaali.
47 Sentähden minä sanon sinulle: tämän paljot synnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti paljon; mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän."
Lan ya po, n maadi a: O tuonbiadi kuli piini, li po n cedi ke o waani nni o buama kuli. Yua ke bi dini sugli o po waama nne, wangi o buama waama nne i!
48 Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut".
Ki ji maadi o pua: ... A tuonbiadi kuli piini.
49 Niin ateriakumppanit rupesivat ajattelemaan mielessänsä: "Kuka tämä on, joka synnitkin anteeksi antaa?"
Wan n den yini yaaba ki pugni o po ji maadi bi bá nni: “O ja ne tie ŋma i ki piindi bi niba tuonbiadi?”
50 Mutta hän sanoi naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan".
Ama, ke Jesu maadi o pua: ... Kelima, a dugi n po, a baa mi faabma; ya caa leni li pamanli.
