< Luukkaan 7 >

1 Kun hän oli kansan kuullen kaikki nämä puheensa puhunut, meni hän Kapernaumiin.
When He completed all His words in the ears of the people, He came into Capernaum.
2 Ja eräällä sadanpäämiehellä oli palvelija, joka sairasti ja oli kuolemaisillaan ja jota hän piti suuressa arvossa.
And the servant of a certain centurion, being sick, was about to die, who was precious to him.
3 Ja kuultuaan Jeesuksesta hän lähetti juutalaisten vanhimpia hänen tykönsä ja pyysi, että hän tulisi parantamaan hänen palvelijansa.
And hearing about Jesus, he sent elders of the Jews to Him, asking Him that having come He may save his servant.
4 Kun nämä saapuivat Jeesuksen tykö, pyysivät he häntä hartaasti ja sanoivat: "Hän ansaitsee, että teet hänelle tämän;
And they, having come to Jesus, continued to entreat Him earnestly, saying, That he to whom He will do this is worthy:
5 sillä hän rakastaa meidän kansaamme, ja hän on rakentanut meille synagoogan".
for he loves our race, and himself built for us a synagogue.
6 Niin Jeesus lähti heidän kanssansa. Mutta kun hän ei enää ollut kaukana talosta, lähetti sadanpäämies ystäviänsä sanomaan hänelle: "Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle;
And Jesus went along with them. And already He being not far from the house, the centurion sent friends to Him, saying to Him, Lord, be not troubled: for I am not worthy that you may come in under my roof:
7 sentähden en katsonutkaan itseäni arvolliseksi tulemaan sinun luoksesi; vaan sano sana, niin minun palvelijani paranee.
Therefore I did not count myself worthy to come to thee; but speak the word, and my servant shall be healed.
8 Sillä minä itsekin olen toisen vallan alaiseksi asetettu, ja minulla on sotamiehiä käskettävinäni, ja minä sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."
For I am also a man placed under authority, having soldiers under me: and I say to this one, Go, and he goeth; and to another, Come, and he cometh; and to my servant, Do this, and he doeth it.
9 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä, kääntyi ja sanoi kansalle, joka häntä seurasi: "Minä sanon teille: en ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa."
And Jesus, having heard these words, was astonished at him, and turning to the multitude following said, I say unto you, I did not find so great faith in Israel.
10 Ja taloon palatessaan lähettiläät tapasivat palvelijan terveenä.
And those having been sent, returning to the house, found the servant well.
11 Sen jälkeen hän vaelsi Nain nimiseen kaupunkiin, ja hänen kanssaan vaelsivat hänen opetuslapsensa ynnä suuri kansanjoukko.
And it came to pass consecutively, He departed into a city called Nain; and His many disciples and a great multitude went along with Him.
12 Kun hän nyt lähestyi kaupungin porttia, katso, silloin kannettiin ulos kuollutta, äitinsä ainokaista poikaa. Ja äiti oli leski, ja hänen kanssaan kulki paljon kaupungin kansaa.
And when He drew nigh unto the gate of the city, behold, a dead man, an only born son to his mother, and she a widow, was indeed being carried out: and a great multitude of the city was along with her.
13 Ja hänet nähdessään Herra armahti häntä ja sanoi hänelle: "Älä itke".
And the Lord seeing her, was moved with compassion towards her, and said to her, Weep not.
14 Ja hän meni ja kosketti paareja; niin kantajat seisahtuivat. Ja hän sanoi: "Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse."
And having come forward He touched the bier: and the pall-bearers stood still: and He said, Young man, I say unto thee, Arise.
15 Niin kuollut nousi istualleen ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi hänet hänen äidillensä.
And the dead man sat up, and began to talk, and Ile gave him to his mother.
16 Ja heidät kaikki valtasi pelko, ja he ylistivät Jumalaa sanoen: "Suuri profeetta on noussut meidän keskellemme", ja: "Jumala on katsonut kansansa puoleen".
And fear seized them all: and they continued to glorify God, saying that, A great prophet has arisen among us: and, God has looked upon His people.
17 Ja tämä puhe hänestä levisi koko Juudeaan ja kaikkiin ympärillä oleviin seutuihin.
And that word about Him went out in all Judea, and all the country round about.
18 Ja Johannekselle kertoivat hänen opetuslapsensa tästä kaikesta.
And His disciples proclaimed to John concerning all these things.
19 Niin Johannes kutsui luoksensa opetuslapsistaan kaksi ja lähetti heidät Herran tykö kysymään: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?"
And John calling certain two of his disciples sent them to the Lord, saying, Art thou the one coming, or must we expect another?
20 Miehet saapuivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes Kastaja on lähettänyt meidät sinun tykösi ja kysyy: 'Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?'"
And the men having come to Him, said; John the Baptist sent us to thee, saving; Art thou the one coming, or must we expect another?
21 Sillä hetkellä hän juuri paransi useita taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja monelle sokealle hän antoi näön.
And at that hour He healed many of their diseases and ailments and evil spirits; and He conferred on many blind people the power to see.
22 Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, köyhille julistetaan evankeliumia.
And Jesus responding said to them, Having gone, proclaim to John those things which you saw and heard; that the blind are seeing, the lame are walking about, the lepers are being cleansed, the deaf are hearing, the dead are being raised up, the poor are having the gospel preached unto them;
23 Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."
and happy is he whosoever may not be offended in me.
24 Kun Johanneksen lähettiläät olivat menneet, rupesi hän puhumaan kansalle Johanneksesta: "Mitä te lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?
And the messengers of John having gone away, He began to speak to the multitudes concerning John, What went ye out into the wilderness to see? a reed shaken by the wind?
25 Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka koreissa vaatteissa käyvät ja herkullisesti elävät, ne ovat kuningasten linnoissa.
But what went you out into the wilderness to see? a man clothed in soft raiment? Behold those who are in gaudy apparel and luxury, are in royal palaces.
26 Vai mitä lähditte katsomaan? Profeettaako? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta.
But what went you out to see? a prophet? Yea, and I say unto you even more than a prophet.
27 Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi'.
This is he concerning whom it has been written, Behold, I send my messenger before thy face, who will prepare thy way before thee.
28 Minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes; mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.
I say unto you, among those having been born of women no prophet is greater than John the Baptist; nevertheless the least in the kingdom of God is greater than he.
29 Ja kaikki kansa, joka häntä kuuli, publikaanitkin, tunnustivat Jumalan vanhurskaaksi ja antoivat kastaa itsensä Johanneksen kasteella.
And all the people hearing and the publicans justified God, being baptized with the baptism of John.
30 Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.
But the Pharisees and theologians rejected the counsel of God, against themselves, not having been baptized by him.
31 Mihin minä siis vertaan tämän sukupolven ihmiset, ja kenen kaltaisia he ovat?
Then to whom shall I liken the men of this generation, and to whom are they like?
32 He ovat lasten kaltaisia, jotka istuvat torilla ja huutavat toisilleen ja sanovat: 'Me soitimme teille huilua, ja te ette karkeloineet; me veisasimme itkuvirsiä, ja te ette itkeneet'.
They are like unto little children sitting in the market-place, and calling to one another, and saying, We piped unto you, and you did not dance; we mourned unto you, and you did not weep.
33 Sillä Johannes Kastaja on tullut, ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte: 'Hänessä on riivaaja'.
For John the Baptist has come neither eating bread nor drinking wine; and you say, He has a demon.
34 Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!'
The Son of man has come eating and drinking, and you say, Behold, a gluttonous wine-drinking man, a friend of publicans and sinners.
35 Ja viisaus on kaikkien lastensa puolelta oikeaksi näytetty."
Truly wisdom is justified by her children.
36 Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle.
And a certain one of the Pharisees, asked Him, that He would eat with him, and having come into the house of the Pharisee, He sat down to the table.
37 Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta
Behold, a woman who was a sinner, in the city, also having learned that He is dining in the house of the Pharisee, breaking an alabaster box of myrrh,
38 ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella.
and standing behind by His feet, weeping, began to moisten His feel with tears, and she wiped them with the hairs of her head, and she continued to copiously kiss His feet, and to anoint them with the myrrh.
39 Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki, ajatteli hän mielessään näin: "Jos tämä olisi profeetta, tietäisi hän, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen."
And the Pharisee, having invited Him, seeing, spoke within himself, saying, If He were a prophet, He would know who and what kind the woman is, who touches Him, because she is a sinner.
40 Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Simon, minulla on jotakin sanomista sinulle". Hän virkkoi: "Opettaja, sano". -
And Jesus responding said to him, Simon, I have something to say to thee. And he says, Speak, Teacher.
41 "Lainanantajalla oli kaksi velallista; toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä.
There were two debtors to a certain creditor: the one owed him five hundred denaria, and the other fifty.
42 Kun heillä ei ollut, millä maksaa, antoi hän molemmille velan anteeksi. Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?"
And they not being able to pay, he forgave them both. Then which one of them will love him the more?
43 Simon vastasi ja sanoi: "Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi". Hän sanoi hänelle: "Oikein sinä ratkaisit".
Simon responding said, I perceive, that he, to whom he forgave the more. And He said to him, You answered correctly.
44 Ja naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: "Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan.
And turning to the woman He said to Simon, Do you see this woman? I came into thy house, thou gavest me no water for my feet: but she washed my feet with tears, and wiped them with her hairs.
45 Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään.
Thou gavest me no kiss: she, from the time I came in, did not cease copiously kissing my feet.
46 Et sinä voidellut öljyllä minun päätäni, mutta tämä voiteli hajuvoiteella minun jalkani.
Thou didst not anoint my head with oil: but she anointed my feet with myrrh.
47 Sentähden minä sanon sinulle: tämän paljot synnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti paljon; mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän."
Therefore I say unto thee, her sins, which are many, are forgiven; for she loved much: but he to whom little is forgiven, loveth little.
48 Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut".
And He said to her; Thy sins are forgiven.
49 Niin ateriakumppanit rupesivat ajattelemaan mielessänsä: "Kuka tämä on, joka synnitkin anteeksi antaa?"
And those sitting along with Him began to say among themselves, Who is this who even forgives sins?
50 Mutta hän sanoi naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan".
And He said to the woman, Thy faith hath saved them; go in peace.

< Luukkaan 7 >