Luukkaan 24
1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit.
Mapema muno lisiku lya kwanza laya wiki, baisile mu'likaburi, kabaleta manukato yalowa kumwandaliya.
2 Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta.
Kabalola liwe latigalambulilwa mbali ni likaburi.
3 Niin he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.
Kabayingii nkati, lakini baukwembite kwaa bwega wa Ngwana Yesu.
4 Ja kun he olivat tästä ymmällä, niin katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa.
Yapangite kwamba, wakati kabasangala kuhusu chelo, ghafla, bandu abele bayemi nkati yabe bawalike ngobo ga'ng'ara muno.
5 Ja he peljästyivät ja kumartuivat kasvoillensa maahan. Niin miehet sanoivat heille: "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?
Alwawa babile ni hofu muno ni kabaunika minyo gabe pae, kababakiya balo alwawa, “Mwanja namani mwampala yolo ywabile nkoti nkati ya babile mu'kiwo?
6 Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa,
Abile kwaa pano, ila atiyoka! mkumbukye chelo akibaya ni mwenga mu'Galilaya,
7 sanoen: 'Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös'."
kabaya kwamba Mwana wa Adamu lazima alekwilwe mu'maboko ga bandu babile ni sambi ni asulubilwe, ni siku ye itatu, alowa yoka kae.”
8 Niin he muistivat hänen sanansa.
Balo alwawa bakomboki maneno gake,
9 Ja he palasivat haudalta ja veivät sanan tästä kaikesta niille yhdelletoista ja kaikille muille.
na kababuyangana boka mulikaburi na kabakokeya makowe aga goti balo komi ni yimo benge bote.
10 Ja ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssansa.
Bai Maria Magdalena, Joana, Maria mao ba Yakobo, ni alwawa wenge mpamo batitangaza makowe aga kwa mitume.
11 Mutta näiden puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä.
Lakini abari yee yatibonekine kati mzaha tu kwa mitume, ni kababaamini kwaa balo alwawa.
12 Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle; ja kun hän kurkisti sisään, näki hän siellä ainoastaan käärinliinat. Ja hän meni pois ihmetellen itsekseen sitä, mikä oli tapahtunut.
Hata nyoo Petro atiyumuka kuyendya mulikaburi, na chungulya ni kulola nkati yake, abweni sanda kichake. Petro kaboka kuyenda munyumba yake, atishangala chelo chabile chakipangike.
13 Ja katso, kaksi heistä kulki sinä päivänä Emmaus nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen vakomitan päässä Jerusalemista.
Linga, abele nkati yabe babile kabayenda lisoba lyoo muijiji chimo chakemelwa Emmau, chabile maili sitini boka Yerusalemu.
14 Ja he puhelivat keskenään kaikesta tästä, mikä oli tapahtunut.
Kabajadiliana bene kwa bene kuhusu makowe goti gapangite.
15 Ja heidän keskustellessaan ja tutkistellessaan tapahtui, että Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssansa.
Yapetike kwamba, wakati babile bakijadiliana ni kunaluyana bene maswali, Yesu kaisa karibu kabakengama nakwe.
16 Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä.
Lakini minyo gabe kabanlola kwaa y6ange kuntambwa ywembe.
17 Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina muodoltansa.
Yesu kabakokeya, “Namani ambacho mwenga abele mwatilongela kamuyenda?” Bayemi palo kababonekine babile ni huzuni.
18 Ja toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi hänelle: "Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?"
Yumo kati yabe, lina lyake Cleopa, kayangwa, “Je wenga wa nyai mwene pano Yerusalemu uyowine kwaa makowe gapangike masoba aga?”
19 Hän sanoi heille: "Mitä?" Niin he sanoivat hänelle: "Sitä, mikä tapahtui Jeesukselle, Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä,
Yesu kammakiya, “Makowe gani?” Kabanyangwa, “Makowe husu Yesu ywa Nazareti, ywabile nabii, muweza mu'matendo ni maneno nnongi ya Nnongo ni bandu bote.
20 kuinka meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme antoivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet.
Ni kwa namna ambayo akolo ba Makuhani ni Iongozi bitu banlekile hukumilwa kiwo ni kunsulubisha.
21 Mutta me toivoimme hänen olevan sen, joka oli lunastava Israelin. Ja onhan kaiken tämän lisäksi nyt jo kolmas päivä siitä, kuin nämä tapahtuivat.
Lakini twatitamani kwamba ywembe nga atikuibeka huru Israeli. Eloo, mbale ni aga goti, muda ni lisoba lya tatu boka makowe aga gapangilwe.
22 Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme saattaneet meidät hämmästyksiin. He kävivät aamulla varhain haudalla
Lakini pia, baadhi ya alwawa boka mu'likundi litu batitushangaza, baada yo yenda mulikaburi kindai ni mapema.
23 eivätkä löytäneet hänen ruumistaan, ja tulivat ja sanoivat myös nähneensä enkelinäyn, ja enkelit olivat sanoneet hänen elävän.
Kabaukosite bwega wake, kababuya, kababaya kwamba babweni malaika babayite yu nkoti.
24 Ja muutamat niistä, jotka olivat meidän kanssamme, menivät haudalle ja havaitsivat niin olevan, kuin naiset olivat sanoneet; mutta häntä he eivät nähneet."
Baadhi ya analome ambao babile mpamo natwenga kabayenda mulikaburi, ni kukuta ni kati balo alwawa kababaya. Lakini bamweni kwaa ywembe.”
25 Niin hän sanoi heille: "Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet!
Yesu kaabakiya, “Mwenga mwa bandu bajinga ni mubile ni mioyo mizito ya kuamini yote ambago manabii babayite!
26 Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?"
Je ipalike kwaa lazima Yesu kuteseka kwa makowe aga, ni kuyingya mu'utukupu wake?”
27 Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.
Boka kwa Musa ni manabii woti, Yesu atikwatafsiriya makowe gamuhusu ywembe mu'maandiki yote.
28 Ja kun he lähestyivät kylää, johon olivat menossa, niin hän oli aikovinaan kulkea edemmäksi.
Batikaribia chelo ijiji, huko kababile kabayenda, Yesu kapanga kati kwamba atiyendelya nnonge.
29 Mutta he vaativat häntä sanoen: "Jää meidän luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on jo laskemassa". Ja hän meni sisään ja jäi heidän luoksensa.
Lakini kabanlazimisha, kababaya, “Tama pamope nitwenga, mana ielekile mukitamunyo na lisoba lya kati lyaishile.”Nga nyo Yesu kayingi yenda tama nakwe.
30 Ja tapahtui, kun hän oli aterialla heidän kanssaan, että hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille.
Yaipangite kwamba, muda atama nakwe kalya, atitola nkate, atiubariki, ni kuutekwana, kawapea.
31 Silloin heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat hänet. Ja hän katosi heidän näkyvistään.
Boka po minyo gabe ngabakelebeka, kabantanga, ni kaboka gafla nnongi ya minyo gabe.
32 Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?"
Kabalongela bene kwa bene, mu'atilongela natwenga mundela, muda atiyogolya maandiko?”
33 Ja he nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin ja tapasivat ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssansa.
Kabanyanyuka saa yeyelo, ni kubuyangana Yerusalemu. Kabakwembana balo komi ni jimo kabakusanyilwe mpamo, ni balo babile mpamo nakwe,
34 Ja nämä sanoivat: "Herra on totisesti noussut ylös ja on ilmestynyt Simonille".
kababaya, “Ngwana atiyoka kwelikweli, ni kanlokiya Simoni.”
35 Ja itse he kertoivat, mitä oli tapahtunut tiellä ja kuinka he olivat hänet tunteneet, kun hän mursi leivän.
Nga nyoo kabamakiya makowe gapangilwe mundela, na namna Yesu atikujidhihirisha kwabe ni kuutekwana nkate.
36 Mutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"
Muda kabalongela makowe ago, Yesu mwene ayemi nkati yabe, ni kammakiya, “Amani ibile kwinu.”
37 Niin heidät valtasi säikähdys ja pelko, ja he luulivat näkevänsä hengen.
Lakini batiyogopa ni kuba ni hofu ngolo, ni kabawaza kwamba baibweni roho.
38 Mutta hän sanoi heille: "Miksi olette hämmästyneet, ja miksi nousee sellaisia ajatuksia teidän sydämeenne?
Yesu kabakokeya, kwa mwanja namani mwatifazaika?
39 Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan."
Mwanja namani maswali gayoka mumyoyo yinu? Mulinge maboko gangu ni magolo gango, kwamba nenga namwene. Muniguse ni mulole. kwa mana roho yabile kwaa ni mifupa wala nyama, kati mwanibweni nenga nibile.”
40 Ja tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa.
Ayomwile baya nyoo, atikwabonikiya maboko gake ni magolo gabe.
41 Mutta kun he eivät vielä uskoneet, ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: "Onko teillä täällä jotakin syötävää?"
Pababile bado ni puraika yayanganikilwe ni yange aminiya, ni kushangala, Yesu kabakokiya, “Je mubile ni kilebe chochoti chakulya?”
42 Niin he antoivat hänelle palasen paistettua kalaa.
Kabampei ipande ya nkate ni omba asomwile.
43 Ja hän otti ja söi heidän nähtensä.
Yesu katola, ni kulya nnongi yabe.
44 Ja hän sanoi heille: "Tätä tarkoittivat minun sanani, kun minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa".
Atikum'bakiya, “Nabile ni mwenga, natikuabakiyanga kuwa goti gaandikilwe mu saliya ya Musa ni manabii ni Zaburi lazima gapangike.
45 Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.
Boka po kabayogoli malango gabe, kuwa baweze kugaelewa maandiko.
46 Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista,
Kaabakiya, “Kuwa iandikilwe, Kristo lazima ateseke, ni kuyoka kae boka mu'kiwo lisoba lya itatu.
47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
Na Toba ni msamaha wa sambi lazima ihubirilwe kwa lina lyake kwa mataifa gote, boka Yerusalemu.
48 Te olette tämän todistajat.
Ni mwenga mwamashahidi ga makowea ga.
49 Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta."
Mulinge niakuapeya ahadi ga Tate bango nnani yinu. Lakini mwisubiri pano muijiji, mpaka palo mwamuwalikwa ngupu boka kunani.
50 Sitten hän vei heidät pois, lähes Betaniaan asti, ja nosti kätensä ja siunasi heidät.
Yesu kabakengama panja mpaka pabakaribie Bethania. Atiinua maboko gake kunani, ni kuabariki.
51 Ja tapahtui, että hän siunatessaan heitä erkani heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen.
Yapangite kuwa, muda waabile atikwabariki, atikuaneka ni kutolelwa kuamaunde.
52 Ja he kumarsivat häntä ja palasivat Jerusalemiin suuresti iloiten.
Bai kabamwabudu, ni kubuya Yerusalemu ni puraha ngolo.
53 Ja he olivat alati pyhäkössä ja ylistivät Jumalaa.
Kabayendelya tama muhekalu, kabambariki Nnongo.
