Luukkaan 22
1 Mutta happamattoman leivän juhla, jota pääsiäiseksi sanotaan, oli lähellä.
He wode ‘Faasikka’ yaagiya Uytha Baaley matis.
2 Ja ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät kansaa.
Kahine halaqatinne higge asttamaareti asaas yayyiya gisho, waattidi Yesuusa bantta giddofe dhayssaneekko oge koyoosona.
3 Niin saatana meni Juudaaseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi ja joka oli yksi niistä kahdestatoista.
Xalahey tammanne nam77atappe issuwa gidida Asqoroota Yihuda geetetteyssa gido gelis.
4 Ja tämä meni ja puhui ylipappien ja pyhäkön vartioston päällikköjen kanssa, miten hän saattaisi hänet heidän käsiinsä.
Yihudi kahine halaqatakkonne Xoossa Keetha naageyssata halaqatakko bidi Yesuusa waati aathi immaneekko enttara maqettis.
5 Ja he ihastuivat ja sitoutuivat antamaan hänelle rahaa.
Enttika hessan ufayttidi miishe immanaw iyara zorettidosona.
6 Ja hän lupautui ja etsi sopivaa tilaisuutta kavaltaakseen hänet heille ilman melua.
Ikka zoretethan giigis. Aathi enttaw immanaw asi baynna injje wode naagishe de7ees.
7 Niin tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas oli teurastettava.
Hessafe guye, Faasikka dorssay shukettiya Uytha Baaley gakkis.
8 Ja hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: "Menkää ja valmistakaa meille pääsiäislammas syödäksemme".
Yesuusi, “Faasikka kahuwa maana mela bidi nuus giigisite” yaagidi Phexiroosanne Yohaannisa kiittis.
9 Niin he kysyivät häneltä: "Mihin tahdot, että valmistamme sen?"
Entti, “Nu awun giigisana mela ne koyay” yaagidi oychchidosona.
10 Hän vastasi heille: "Katso, saapuessanne kaupunkiin tulee teitä vastaan mies kantaen vesiastiaa; seuratkaa häntä siihen taloon, johon hän menee,
I enttako, “Hekko hintte katama gelishin haatha oto tookkida addey hinttera gayttana. I bidi geliya keethaa iya kaallidi gelite.
11 ja sanokaa talon isännälle: 'Opettaja sanoo sinulle: Missä on vierashuone, syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?'
Keethaawakko asttamaarey, ‘Ta ta tamaaretara wolla Faasikka kahuwa maanaw imatha keethi awunee? yaagis’ giite.
12 Niin hän näyttää teille suuren, aterioiville varustetun huoneen yläkerrassa; sinne valmistakaa."
I pooqiya bolla hiixettidi giigidi de7iya dalgga kifile hinttena bessana, yan giigisite” yaagis.
13 Ja he menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin Jeesus oli heille sanonut, ja valmistivat pääsiäislampaan.
Entti bidi Yesuusi gidayssada hanin demmidosona. Faasikka baale kahuwa yan giigisidosona.
14 Ja kun hetki tuli, asettui hän aterialle ja apostolit hänen kanssansa.
Saateykka gakkida wode Yesuusi hawaaretara wolla kahuwa bolla uttis.
15 Ja hän sanoi heille: "Minä olen halajamalla halannut syödä tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne, ennenkuin minä kärsin;
I enttako, “Ta waaye ekkanaappe sinthe ha kahuwa hinttera maanaw daro amottas.
16 sillä minä sanon teille, etten minä sitä enää syö, ennenkuin sen täyttymys tapahtuu Jumalan valtakunnassa".
Hiza, si7ite! Xoossaa kawotethan hayssas birshshethay polettana gakkanaw ha kahuwa zaarada miikke” yaagis.
17 Ja hän otti maljan, kiitti ja sanoi: "Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne.
Ushshaa ekkidi galati simmidi, “He7ite hayssa hintte giddon shaakettite.
18 Sillä minä sanon teille: tästedes minä en juo viinipuun antia, ennenkuin Jumalan valtakunta tulee."
Si7ite! Xoossaa kawotethay yaana gakkanaw hachchife doomada ha woyne ushshaafe zaarada uyikke” yaagis.
19 Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni."
Uythaa ekkidi, galati simmidi, “Hayssi hinttew imettiya ta ashuwa. Hayssa oothishe tana qoppite” yaagidi meenthidi enttaw immis.
20 Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.
Hessadakka, kahuwappe guye, ushshaa ekkidi, “Ha ushshay hinttew gukkida ta suuthan gidiya ooratha caaquwa.
21 Mutta, katso, minun kavaltajani käsi on minun kanssani pöydällä.
Gidoshin, tana aathi immana uraa kushey taara issife gaytana.
22 Sillä Ihmisen Poika tosin menee pois, niinkuin säädetty on; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta hänet kavalletaan!"
Asa Na7ay iyaw geetettoyssa mela hayqqanaw de7ees, shin iya aathi immiya uraa ayye” yaagis.
23 Ja he rupesivat keskenänsä kyselemään, kuka heistä mahtoi olla se, joka oli tämän tekevä.
Entti bantta giddon, “Hayssa ooni oothanee” gidi woli oychchidosona.
24 Ja heidän välillään syntyi myös kiista siitä, kuka heistä oli katsottava suurimmaksi.
Qassi entta giddon ooni aadhanee giya palami medhettis.
25 Niin hän sanoi heille: "Kansojen kuninkaat herroina niitä hallitsevat, ja niiden valtiaita sanotaan hyväntekijöiksi.
Yesuusi enttako, “Deriya kawoti bantta asaa wolqqan haarosonanne; bantta deriya bolla godateyssataskka banttana, ‘Lo77o ootheyssata’ yaagidi xeegosona.
26 Mutta älkää te niin; vaan joka teidän keskuudessanne on suurin, se olkoon niinkuin nuorin, ja johtaja niinkuin se, joka palvelee.
Shin hintte giddon hessa mela gidoppo. Hintte giddon bayratey kaaloda hano; kaaletheyssi kaalleyssada hano.
27 Sillä kumpi on suurempi, sekö, joka aterioi, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka aterioi? Mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee.
Hanoshin, mokkeyssafenne Moketteyssafe awussi aadhdhi? Moketteyssa gidenneyye? Shin taani hintte giddon mokkeyssa mela.
28 Mutta te olette pysyneet minun kanssani minun kiusauksissani;
“Hintteka ta metuwan taappe shaakettonna taara minnidi eqqidayssata.
29 ja minä säädän teille, niinkuin minun Isäni on minulle säätänyt, kuninkaallisen vallan,
Hintte ta gaytappe maana mela, uyana melanne araatata bolla uttidi tammanne nam77u Isra7eele sheeshata bolla pirddana mela ta aaway tana shuumidayssada takka hinttena ta kawotethan shuumana” yaagis.
30 niin että te saatte syödä ja juoda minun pöydässäni minun valtakunnassani ja istua valtaistuimilla ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa.
31 Simon, Simon, katso, saatana on tavoitellut teitä valtaansa, seuloakseen teitä niinkuin nisuja;
Kaallidikka Yesuusi, “Simoona, Simoona, Xalahey hinttena gistteda harqanaw woossis.
32 mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi."
Shin taani ne ammanoy dhayonna mela new gaannatas. Nekka simmida wode ne ishata mintha” yaagis.
33 Niin Simon sanoi hänelle: "Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään sekä vankeuteen että kuolemaan".
Simooni, “Godaw, taani neera qashettanawunne hayqqanaw giigettas” yaagis.
34 Mutta hän sanoi: "Minä sanon sinulle, Pietari: ei laula tänään kukko, ennenkuin sinä kolmesti kiellät tuntevasi minua."
Yesuusi Phexiroosakko, “Ta new odays; hachchi kuttoy waassanaappe sinthe ne tana heedzu toho kaddana” yaagis.
35 Ja hän sanoi heille: "Kun minä lähetin teidät ilman rahakukkaroa ja laukkua ja kenkiä, puuttuiko teiltä mitään?" He vastasivat: "Ei mitään".
Kaallidikka, Yesuusi enttako, “Taani hinttena korojjoy, karxiiteynne caammi baynna kiittida wode hinttew paccidabay de7ii?” yaagidi oychchis. Entti zaaridi, “Aykkoyka paccibeenna” yaagidosona.
36 Niin hän sanoi heille: "Mutta nyt, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa; niin myös laukun. Ja jolla ei ole, myyköön vaippansa ja ostakoon miekan.
I enttako, “Ha77i korojjoynne karxiitey de7ey oykko; bisoy baynnay ba afilaa bayzidi biso shammo.
37 Sillä minä sanon teille, että minussa pitää käymän toteen tämän, mikä kirjoitettu on: 'Ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon'. Sillä se, mikä minusta on sanottu, on täyttynyt."
Haa si7ite! ‘Geellatara taybettis’ geetettidi xaafettidayssi tanan polettanaw bessees. Ee, ta gisho xaafettidabay poletteyssi tumattis” yaagis.
38 Niin he sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa". Mutta hän vastasi heille: "Riittää".
Iya tamaareti, “Godaw hayssan nam77u bisoti de7oosona” yaagidosona. I, “Gidana” yaagis.
39 Ja hän meni ulos ja lähti tapansa mukaan Öljymäelle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.
Yesuusi kase meezetidayssada denddidi Shamaho Deriya bolla keyis. Iya tamaareti iya kaallidosona.
40 Ja tultuaan siihen paikkaan hän sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen".
He bessaa gakkida wode, “Paacen gelonna mela woossite” yaagis.
41 Ja hän vetäytyi heistä noin kivenheiton päähän, laskeutui polvilleen ja rukoili
Enttafe shuchchi holin gakkiya soo mela haakkidi gulbbatidi woossis.
42 sanoen: "Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä malja; älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun".
“Ta aawaw, ne shene gidikko ha metuwa taappe aatha. Shin ta shene gidoppo ne sheney hano” yaagidi woossis.
43 Niin hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti häntä.
Kiitanchchoy saloppe qonccidi minthis.
44 Ja kun hän oli suuressa tuskassa, rukoili hän yhä hartaammin. Ja hänen hikensä oli niinkuin veripisarat, jotka putosivat maahan.
Daro un77ettidi minnidi woossees. Iya cawaykka suuthi xokkiyada sa7an xokkees.
45 Ja kun hän nousi rukoilemasta ja meni opetuslastensa tykö, tapasi hän heidät murheen tähden nukkumasta.
Yesuusi woosaa wurssidi ba tamaaretakko yis. Entti, azzaniyappe denddoyssan daaburidi dhiskkidashin demmidi,
46 Niin hän sanoi heille: "Miksi te nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen."
“Ays dhiskkeetii? Paacen gelonna mela denddidi woossite” yaagis.
47 Ja katso, hänen vielä puhuessaan tuli joukko kansaa, ja yksi niistä kahdestatoista, se, jonka nimi oli Juudas, kulki heidän edellään. Ja hän tuli Jeesuksen luo antamaan hänelle suuta.
I buroo oda bolla de7ishin daro asati yidosona. Tammanne nam77atappe issoy Yihuda geetetteyssi enttana kaalethees. I Yesuusa yeeranaw mati shiiqis.
48 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suunantamisellako sinä Ihmisen Pojan kavallat?"
Shin Yesuusi, “Yihuda, Asa Na7aa yeerada aatha immanee?” yaagis.
49 Kun nyt ne, jotka olivat hänen ympärillään, näkivät, mitä oli tulossa, sanoivat he: "Herra, iskemmekö miekalla?"
Yesuusa tamaareti he hanuwa be7idi, “Godaw bison shocino?” yaagidosona.
50 Ja eräs heistä iski ylimmäisen papin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan.
Entta giddofe issoy kahine halaqaa oosanchchuwa shocidi ushachcha haytha qanxidi yeggis.
51 Mutta Jeesus vastasi sanoen: "Sallikaa vielä tämäkin". Ja hän koski hänen korvaansa ja paransi hänet.
Shin Yesuusi, “Agga! Diggofite” yaagis. Uraa haythaa bochchidi pathis.
52 Niin Jeesus sanoi ylipapeille ja pyhäkön vartioston päälliköille ja vanhimmille, jotka olivat tulleet häntä vastaan: "Niinkuin ryöväriä vastaan te olette lähteneet miekat ja seipäät käsissä.
Hessafe guye, Yesuusi bana oykkanaw yida kahine halaqatakko, Xoossa Keetha naageyssata shuumatakkonne cimatakko, “Paanno oykkiya asada mashshenne xam77a oykkidi yidetii?
53 Minä olen joka päivä ollut teidän kanssanne pyhäkössä, ettekä ole ojentaneet käsiänne minua vastaan. Mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta."
Ubba gallas Xoossa Keethan ta hinttera de7iya wode ta bolla kushe wothibeeketa. Shin hayssi dhuma kawotethay haarida wodenne hintte wode” yaagis.
54 Niin he ottivat hänet kiinni ja kuljettivat pois ja veivät hänet ylimmäisen papin taloon. Ja Pietari seurasi taampana.
Hessafe guye, Yesuusa oykkidi kahine halaqaa zabbaa efidosona. Phexiroosi haahon Yesuusa kaallees.
55 Ja he virittivät valkean keskelle esipihaa ja asettuivat yhdessä istumaan, ja Pietari istui heidän joukkoonsa.
Asati kahine halaqaa zabban tama eethidi wolla uttidashin Phexiroosi enttara issife uttis.
56 Niin eräs palvelijatar, nähdessään hänen istuvan tulen ääressä, katseli häntä kiinteästi ja sanoi: "Tämäkin oli hänen kanssaan".
Issi aylliya Phexiroosi tama matan uttidayssa cadda xeellada, “Ha uray iyara de7ees” yaagasu.
57 Mutta hän kielsi sanoen: "Nainen, en tunne häntä".
Shin Phexiroosi, “Ha maccasete ta he uraa erikke” yaagidi kaddis.
58 Ja hetkisen perästä näki hänet toinen, eräs mies, ja sanoi: "Sinäkin olet yksi niistä". Mutta Pietari sanoi: "Mies, en ole".
Guutha wodeppe guye issi hara addey iya be7idi, “Nekka enttafe issuwa” yaagis. Shin Phexiroosi, “Ha addiyaw tana gidikke” yaagis.
59 Ja noin yhden hetken kuluttua vakuutti vielä toinen sanoen: "Totisesti, tämä oli myös hänen kanssaan; sillä onhan hän galilealainenkin".
Issi saate mela gam77idaappe guye issi hara addey tillisidi, “Ha uray Galiilappe gidiya gisho sidhey baynna iyara de7ees” yaagis.
60 Mutta Pietari sanoi: "En ymmärrä, mies, mitä sanot". Ja samassa, hänen vielä puhuessaan, lauloi kukko.
Shin Phexiroosi, “Ha addiyaw, ne geyssa ta erikke” yaagis. I he oda onggonna de7ishin kuttoy waassis.
61 Ja Herra kääntyi ja katsoi Pietariin; ja Pietari muisti Herran sanat, kuinka hän oli hänelle sanonut: "Ennenkuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti minut kiellät".
Goday guye simmidi Phexiroosa xeellis. Phexiroosi, “Hachchi kuttoy waassanaappe sinthe ne tana heedzu toho kaddana” yaagidi, Goday odida qaala akeekis.
62 Ja hän meni ulos ja itki katkerasti.
Phexiroosi kare keyidi daro kokkoridi yeekkis.
63 Ja miehet, jotka pitivät Jeesusta kiinni, pilkkasivat häntä ja pieksivät häntä.
Yesuusa naagiya asati iya leqisonne deshethi oykkidosona.
64 Ja he peittivät hänen kasvonsa ja kysyivät häneltä sanoen: "Profetoi, kuka se on, joka sinua löi!"
Iya ayfiyaa goozidi “Ane tinbbite oda; nena dechchiday oonee?” yaagidi oychchosona.
65 Ja paljon muita herjaussanoja he puhuivat häntä vastaan.
Hara daro cashshe cayidi kawushshosona.
66 Ja päivän valjetessa kansan vanhimmat ja ylipapit ja kirjanoppineet kokoontuivat ja veivät hänet neuvostonsa eteen
Sa7i wonttiya wode Ayhude biitta cimati, kahine halaqatinne higge asttamaareti shiiqidi, Yesuusa bantta sinthe shiishidosona.
67 ja sanoivat: "Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille". Hän vastasi heille: "Jos minä teille sanon, niin te ette usko;
Entti, “Neeni Kiristtoosee? Ane nuus oda?” yaagidi oychchidosona. Yesuusi, “Ta odiyakko ammanekketa.
68 ja jos kysyn, ette vastaa.
Ta oychchiyako zaarekketa.
69 Mutta tästedes Ihmisen Poika on istuva Jumalan voiman oikealla puolella."
Shin Asa Na7ay hayssafe gede baggan wolqqaama Xoossaa ushachcha baggan uttana” yaagis.
70 Silloin he kaikki sanoivat: "Sinä siis olet Jumalan Poika?" Hän vastasi heille: "Tepä sen sanotte, että minä olen".
He wode ubbay, “Yaatin, neeni Xoossaa na7ee?” yaagidosona. I, “Ta Xoossaa na7a gideyssa hintte gideta” yaagis.
71 Niin he sanoivat: "Mitä me enää todistusta tarvitsemme? Sillä me itse olemme kuulleet sen hänen omasta suustansa."
Entti, “Hiza, hara markka ay koshshii? I ba inxarssan odishin nu si7ida” yaagidosona.
