Luukkaan 2
1 Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.
Pa taq ri qꞌij riꞌ, xya jun taqanik rumal ri César Augusto rech konojel ri winaq kakitzꞌibꞌaj kibꞌ.
2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.
(Are waꞌ ri nabꞌe ajilanik ri xbꞌanik che riꞌ are qꞌatal tzij ri Cirenio pa ri tinimit Siria.)
3 Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.
Konojel xetzalij pa taq ri kitinimit, rech kakitzꞌibꞌaj kibꞌ pa ri ajilanik.
4 Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua,
Ri José xel bꞌik pa ri leꞌaj Nazaret, xeꞌ pa Galilea pa ri tinimit Belén ri kꞌo pa ri tinimit Judea, najtir ukꞌolibꞌal ri David.
5 verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.
Xukꞌam bꞌik ri rixoqil María rech kuꞌtzꞌibꞌaj ribꞌ, yawabꞌ ixoq chik.
6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli.
Are kꞌo pa ri tinimit Belén, xopan ri qꞌij kalax ri neꞌ.
7 Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.
Xkꞌojiꞌ kꞌu ri nabꞌe ral ala ri María, xubꞌalqꞌotij kꞌut pa atzꞌyaq, xuqꞌoyobꞌa pa jun rechabꞌal awaj rumal cher man xkiriq ta chi jun kꞌolibꞌal jawjeꞌ kekanaj wi kanoq.
8 Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.
E kꞌo kꞌu aꞌjyuqꞌabꞌ cho taq ri saq che ri chaqꞌabꞌil riꞌ tajin keꞌkichajij ri kichij.
9 Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.
Xaq kꞌa teꞌ xukꞌut ribꞌ chikiwach jun ángel taqom loq rumal ri Ajawxel Dios. Ri ujuluwem ri Dios xsutin chikij. Ri aꞌjyuqꞌabꞌ xkixiꞌj kibꞌ.
10 Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:
Ri ángel xubꞌij chike: Man kixiꞌj ta iwibꞌ, nukꞌamom loq utz laj tzij chiꞌwe, ri kuya na kiꞌkotemal chike konojel ri winaq.
11 teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.
Kamik xalax pa ri utinimit ri David jun Kolonel, are ri Mesías ri Ajawxel.
12 Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."
Ri retal chiꞌwe are chi: Kiriq na jun laj akꞌal, bꞌalqꞌotital pa atzꞌyaq, qꞌoyobꞌatal pa jun rechabꞌal awaj.
13 Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:
Xaq kꞌa te xepe sibꞌalaj e kꞌi angelibꞌ rukꞌ ri nabꞌe ángel, xkiqꞌijilaꞌj ri Dios, xkibꞌij:
14 "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"
¡Juluwem che ri Dios ri kꞌo pa ri kaj, jaꞌmaril kukꞌ ri winaq ri kuꞌloqꞌaj ri Dios, ri e kꞌo cho ri uwachulew!
15 Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti".
Are xetzalij ri angelibꞌ pa ri kaj, ri aꞌjyuqꞌabꞌ xkibꞌij chibꞌil taq kibꞌ: Joꞌ pa Belén, jeꞌqila ri xutzijoj ri Ajawxel chaqe.
16 Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.
Aninaq xebꞌe pa ri leꞌaj, xeꞌkiriqa ri María, ri José xuqujeꞌ ri kꞌin laj akꞌal qꞌoyol pa ri rechabꞌal awaj.
17 Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta.
Are xiltaj kumal, ri aꞌjyuqꞌabꞌ xkitzijoj chike konojel ri winaq, ri xkilo xuqujeꞌ ri xubꞌij ri ángel chike.
18 Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat.
Konojel ri winaq ri xetow ronojel ri xkitzijoj ri aꞌjyuqꞌabꞌ xemayijanik.
19 Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä.
Are kꞌu ri María xuyak pa ranimaꞌ ronojel we jastaq riꞌ, amaqꞌel xuchomaj rij.
20 Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.
Ri aꞌjyuqꞌabꞌ xetzalij chuchajixik ri kichij, xkiqꞌijilaꞌj ri Dios rumal ri xkilo xuqujeꞌ xkito. Je xkꞌulmatajik jetaq ri xutzijoj ri ángel chike.
21 Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja lapsi oli ympärileikattava, annettiin hänelle nimi Jeesus, jonka enkeli oli hänelle antanut, ennenkuin hän sikisi äitinsä kohdussa.
Are xikꞌow wajxaqibꞌ qꞌij, xkoj retal ri neꞌ, Jesús xkoj che ubꞌiꞌ. Are waꞌ ri ubꞌiꞌ ri xbꞌix rumal ri ángel are majaꞌ kalaxik.
22 Ja kun heidän puhdistuspäivänsä, Mooseksen lain mukaan, olivat täyttyneet, veivät he hänet ylös Jerusalemiin asettaaksensa hänet Herran eteen
Xopan ri qꞌij ri katzuj ri sipanik rech chꞌajchꞌojil jetaq ri kutoqꞌij ri utaqanik ri Moisés, are kakꞌojiꞌ jun akꞌal, xaq jeriꞌ ri utat unan xkikꞌam bꞌik pa Jerusalén chutzujik cho ri Ajawxel.
23 -niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa: "Jokainen miehenpuoli, joka avaa äidinkohdun, luettakoon Herralle pyhitetyksi" -
Kubꞌij ri taqanik: We ala ri nabꞌyal ral ri ixoq, rajawaxik katzuj cho ri Dios e kebꞌ tukmux o jukꞌulaj palomax.
24 ja uhrataksensa, niinkuin Herran laissa on säädetty, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.
Xaq jeriꞌ xkitzuj ri sipanik jetaq ri kubꞌij ri utaqanik ri Ajawxel, kebꞌ tukmux o jukꞌulaj palomax.
25 Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä.
Pa taq ri qꞌij riꞌ, kꞌo jun achi ubꞌiꞌ Simeón pa ri tinimit Jerusalén, we achi riꞌ sukꞌ xuqujeꞌ utz ranimaꞌ rayeꞌm chi kulkubꞌisax ukꞌuꞌx ri tinimit Israel.
26 Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun.
Kꞌuttal kꞌu choch chi man kakam taj we man nabꞌe karil kan uwach ri Mesías rech ri Ajawxel.
27 Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa oli lain mukaan,
Che ri qꞌij riꞌ, xkꞌam bꞌik rumal ri Tyoxalaj Uxlabꞌixel, xeꞌ pa ri Templo rech ri Dios. Xaq jeriꞌ are xopan ri María rachiꞌl ri José chutzujik ri neꞌ Jesús, jetaq ri kubꞌij ri utaqanik ri Ajawxel.
28 otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:
Ri Simeón kꞌo chilaꞌ, xuqꞌaluj ri akꞌal, xuqujeꞌ xuqꞌijilaꞌj ri Dios, xubꞌij:
29 "Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan;
Ajawxel, chanim ya bꞌa la bꞌe kakam we patanil e la pa jaꞌmaril jetaq ri bꞌim la loq.
30 sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi,
Xinwil rukꞌ ri nubꞌoqꞌoch ri koltajem la.
31 jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä,
Ri xtaq la loq chike konojel ri winaq.
32 valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille".
Areꞌ ketunan na ri winaq rech kakil ri Dios, areꞌ ujuluwem ri tinimit Israel.
33 Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.
Ri utat unan ri Jesús sibꞌalaj xemayijanik che ri kabꞌix che ri Jesús.
34 Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan
Ri Simeón xuꞌtewechiꞌj, xubꞌij che ri María, ri unan: E kꞌi winaq aꞌj Israel ketzaq na rumal re we akꞌal riꞌ, xuqujeꞌ kuya na kiꞌkotem chike nikꞌaj chik. Kux xuqujeꞌ na jun etal rech tijoj chuqꞌabꞌ.
35 -ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä-että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi".
Rumal rech, kaqꞌalajin na ri chomabꞌal rech ri kanimaꞌ ri winaq, chawe at ri at unan, ronojel we jastaq riꞌ je ri kok na jun chꞌichꞌ che ri awanimaꞌ.
36 Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,
Kꞌo xuqujeꞌ jun qꞌalajisal utzij ri Dios, jun ixoq ubꞌiꞌ Ana ri kꞌo pa ri Templo rech ri Dios, umiꞌal ri Fanuel, rech ri jupuq winaq Aser. Wuqubꞌ junabꞌ e kꞌulanik xkam ri rachajil.
37 ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää.
Junmuchꞌ kajibꞌ ujunabꞌ, man kel ta wi pa ri Templo. Chi paqꞌij chi chaqꞌabꞌ kuqꞌijilaꞌj ri Dios, kubꞌan chꞌawem xuqujeꞌ man kawaꞌtaj.
38 Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
Ri ixoq xopanik are tajin katzijon ri Simeón rukꞌ ri María rachiꞌl ri José, xuchapleꞌj uqꞌijilaꞌxik ri Dios, xutzijoj rij ri akꞌal chike konojel ri kayeꞌm kakolotaj ri tinimit Jerusalén, rumal ri Dios.
39 Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin.
Are xtzꞌaqat ubꞌanik ronojel ri kutoqꞌij ri utaqanik ri Ajawxel kumal ri utat unan ri Jesús, xetzalij cho kachoch je laꞌ pa Nazaret pa Galilea.
40 Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.
Chilaꞌ xkꞌiy wi ri akꞌal, utz uwach xuqujeꞌ xkꞌojiꞌ uchuqꞌabꞌ. Sibꞌalaj xkꞌiy retaꞌmabꞌal, ri utoqꞌobꞌ ri Dios kꞌo rukꞌ.
41 Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.
Ronojel junabꞌ ri utat unan ri Jesús xebꞌe pa ri tinimit Jerusalén, pa ri nimaqꞌij Pascua.
42 Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös sinne juhlan tavan mukaan.
Are kabꞌlajuj ujunabꞌ ri Jesús, xebꞌe pa Jerusalén jetaq ri naqꞌatal chike.
43 Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi poikanen Jeesus Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä huomanneet.
Are xkꞌis ri nimaqꞌij, xkichapleꞌj tzalijem loq pa ri tinimit Nazaret, ri utat unan ri Jesús man xkinabꞌej taj chi xkanaj kan ri Jesús pa Jerusalén.
44 He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta;
Pa kikꞌuꞌx chi kꞌo chikixoꞌl ri nikꞌaj winaq chik. Are xuriq chaqꞌabꞌ, xkichapleꞌj utzukuxik chikixoꞌl ri e rech chꞌabꞌeꞌn xuqujeꞌ ri rachalal, man xkiriq ta kꞌut.
45 mutta kun eivät löytäneet, palasivat he Jerusalemiin etsien häntä.
Are man xkiriq taj, xetzalij pa ri tinimit Jerusalén chutzukuxik.
46 Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän istui opettajain keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä.
Oxibꞌ qꞌij chik ikꞌowinaq are xeꞌkiriqa ri Jesús kꞌo pa ri Templo, tꞌuyul chkixoꞌl ri aꞌjtijabꞌ rech ri taqanik, tajin kuꞌtatabꞌej xuqujeꞌ tajin kukꞌot kichiꞌ.
47 Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.
Konojel ri tajin ketatabꞌenik xemayijan che ri retaꞌmabꞌal xuqujeꞌ ri tzalibꞌal wach ri xuya ri Jesús.
48 Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: "Poikani, miksi meille näin teit? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."
Are xkilo, xemayijanik ri unan xubꞌij che: Ala, ¿jas che je xabꞌan we riꞌ chaqe? In rachiꞌl ri atat tajin katqatzukuj pa ronojel kꞌolibꞌal.
49 Niin hän sanoi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?"
Ri Jesús xubꞌij chike: ¿Jas che kintzukuj alaq? ¿La man etaꞌm alaq chi pa rachoch ri nuTat rajawaxik kinkꞌojiꞌ wi?
50 Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui.
Man xkichꞌobꞌ ta kꞌu ri utat unan jas che jewaꞌ xubꞌij.
51 Ja hän lähti heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.
Xtzalij kꞌu kukꞌ ri utat unan pa ri tinimit Nazaret xuqujeꞌ xniman chike. Ri unan xukꞌol pa ranimaꞌ ronojel ri jastaq ri xkꞌulmatajik.
52 Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.
Xkꞌiy kꞌu ri Jesús, pa ri utoqꞌobꞌ ri Dios, xkꞌojiꞌ retaꞌmabꞌal, xuqujeꞌ xqaj ri unoꞌjibꞌal chikiwach konojel ri winaq.
