Luukkaan 19
1 Ja hän tuli Jerikon kaupunkiin ja kulki sen läpi.
Are xopan ri Jesús pa Jericó, xuchapleꞌj kꞌu bꞌik ikꞌowem pa ri tinimit.
2 Ja katso, siellä oli mies, nimeltä Sakkeus; ja hän oli publikaanien päämies ja oli rikas.
Kꞌo kꞌu jun qꞌinom achi ubꞌiꞌ Zaqueo, kꞌamal bꞌe ke ri e toqꞌil taq alkabal.
3 Ja hän koetti saada nähdä Jeesusta, kuka hän oli, mutta ei voinut kansalta, kun oli varreltansa vähäinen.
We achi riꞌ karaj karil ri Jesús, man kakwin ta kꞌut rumal ri kikꞌiyal ri winaq xuqujeꞌ rumal koꞌl raqan.
4 Niin hän juoksi edelle ja nousi metsäviikunapuuhun nähdäkseen hänet, sillä Jeesus oli kulkeva siitä ohitse.
Rumal riꞌ kaxikꞌanik xnabꞌejik, xwacheꞌn che jun cheꞌ rech sicómoro rech karil ri Jesús are kikꞌow bꞌik.
5 Ja tultuaan sille paikalle Jeesus katsahti ylös ja sanoi hänelle: "Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi".
Are xopan ri Jesús chilaꞌ, xkaꞌy chikaj, xubꞌij: Zaqueo, chatqaj loq aninaq, kamik kinkanaj kan cho awachoch.
6 Ja hän tuli nopeasti alas ja otti hänet iloiten vastaan.
Aninaq kꞌut xqaj loq, sibꞌalaj kakiꞌkotik, xukꞌamawaꞌj ri Jesús cho ri rachoch.
7 Ja sen nähdessään kaikki nurisivat sanoen: "Syntisen miehen luokse hän meni majailemaan".
Are xkil ri winaq we xkꞌulmatajik, xkichapleꞌj ubꞌixik: Le Jesús xkanaj kan cho rachoch jun ajmak.
8 Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle: "Katso, Herra, puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja jos joltakulta olen jotakin petoksella ottanut, niin annan nelinkertaisesti takaisin".
Are kꞌu ri Zaqueo xubꞌij: Ajawxel, chilampe la. Chanim kinya pa nikꞌaj che ri nuqꞌinomal chike ri mebꞌaibꞌ, we kꞌu nubꞌanom kꞌax che jun chik, kinya kajibꞌ mul ukꞌaxelal.
9 Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika;
Ri Jesús xubꞌij che: Kamik xul ri koltajem cho ri ja kꞌolibꞌal riꞌ, rumal we achi riꞌ ralkꞌwaꞌl xuqujeꞌ ri Abraham.
10 sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on".
Rumal ri uKꞌojol ri Achi xpe chutzukuxik xuqujeꞌ chukolik ri winaq ri sachinaq.
11 Ja heidän tätä kuunnellessaan hän puhui vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyvä.
Are tajin kakitatabꞌej ri kubꞌij ri Jesús, xutzijoj jun kꞌambꞌejabꞌal noꞌj chike rumal xa jubꞌiqꞌ chik karaj kopan pa ri tinimit Jerusalén, xuqujeꞌ rumal pa kikꞌuꞌx ri winaq chi xaq kꞌa teꞌ kukꞌut ribꞌ ri ajawarem re ri Dios.
12 Hän sanoi näin: "Eräs jalosukuinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellensä kuninkuuden ja sitten palatakseen.
Xaq jeriꞌ xubꞌij ri Jesús chike: Kꞌo jun achi, ralkꞌwaꞌl jun nim taqanel, xeꞌ chi pa jun tinimit rech kabꞌan la taqanel che, kꞌa te riꞌ katzalij loq.
13 Ja hän kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen leiviskää ja sanoi heille: 'Asioikaa näillä, kunnes minä tulen'.
Xuꞌsikꞌij kꞌu e lajuj chike ri e rajchakibꞌ, xuya kan nikꞌaj pwaq chike, xuqujeꞌ xubꞌij chike: Chixchakun rukꞌ we pwaq riꞌ, kꞌa te kitzalij chwe are kintzalij loq.
14 Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: 'Emme tahdo tätä kuninkaaksemme'.
Are kꞌu ri winaq rech ri tinimit xeꞌkitaq bꞌik jun wok winaq chubꞌixik: Man keqaj ta we achi riꞌ kataqan pa qawiꞌ.
15 Ja saatuansa kuninkuuden ja palattuansa hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille hän oli antanut rahat, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut.
Pune jeriꞌ xkibꞌano, ri achi xok wi che taqanel. Are xtzalij loq pa ri utinimit, xuꞌsikꞌij ri e rajchakibꞌ ri xuya kan pwaq chike, rech karetaꞌmaj janipa xkichꞌeko.
16 Niin ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut kymmenen leiviskää'.
Xopan kꞌu ri nabꞌe ajchak xubꞌij: Ajawxel, ri rajil la, xuchꞌek chi lajuj mul cho ri xya la kan chwe.
17 Ja hän sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä palvelija; koska vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymmentä kaupunkia'.
Ri taqanel xubꞌij che: Sibꞌalaj utz ri xabꞌano, at utz laj ajchak. Rumal kꞌu ri utz xabꞌan chi rilik ri nitzꞌ jastaq, kinya taqanik pa aqꞌabꞌ pa kiwiꞌ lajuj tinimit.
18 Ja toinen tuli ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut viisi leiviskää'.
Xopan chi ri ukabꞌ ajchak xubꞌij: Ajawxel, ri rajil la xuya jobꞌ mul cho ri xya la kan chwe.
19 Niin hän sanoi tällekin: 'Sinä, vallitse sinä viittä kaupunkia'.
Ri taqanel xubꞌij che: Chawe at kinya taqanik pa aqꞌabꞌ puꞌwiꞌ jobꞌ tinimit.
20 Vielä tuli yksi ja sanoi: 'Herra, katso, tässä on sinun leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa.
Xopan chi ri jun ajchak xubꞌij: Ajawxel, riꞌ le rajil la. Xinyako, xinjatꞌij pa jun atzꞌyaq.
21 Sillä minä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies: sinä otat, mitä et ole talteen pannut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.'
Xinxiꞌj wibꞌ cho la, rumal cher katoqꞌij la ri man xya ta la, xuqujeꞌ kayak la ri man xtik ta la.
22 Hän sanoi hänelle: 'Oman sanasi mukaan minä sinut tuomitsen, sinä paha palvelija. Sinä tiesit minut ankaraksi mieheksi, joka otan, mitä en ole talteen pannut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt;
Ri taqanel xubꞌij che: Itzel laj ajchak, kinqꞌat tzij paꞌwiꞌ rukꞌ ri xabꞌij, ¿xaq jeriꞌ chi awetaꞌm chi sibꞌalaj in kꞌaꞌn, xuqujeꞌ chi kinkꞌam ri jastaq ri man in taj xintikowik?
23 miksi et siis antanut rahojani rahanvaihtajan pöytään, että minä tultuani olisin saanut periä ne korkoineen?'
¿Jas che kꞌut man xaya taj ri nurajil kukꞌ ri winaq ri kakiyak pwaq, rech are kintzalij loq kulintoqꞌij ri ral ri nurajil?
24 Ja hän sanoi vieressä seisoville: 'Ottakaa häneltä pois se leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää'.
Kꞌa te riꞌ xubꞌij chike ri e winaq ri e kꞌo chilaꞌ: Chikꞌama le pwaq che, chiya che ri ajchak ri xtoj lajuj mul che.
25 -Niin he sanoivat hänelle: 'Herra, hänellä on jo kymmenen leiviskää'. -
Ri winaq xkibꞌij: Ajawxel, le achi leꞌ kꞌo chi lajuj mul urajil.
26 'Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
Ri taqanel xubꞌij chike: Qas tzij kinbꞌij chiꞌwe, ri kꞌo, kꞌo rukꞌ, nim kayaꞌtaj na che. Are kꞌu ri maj kꞌo rukꞌ, kamaj na che ri jubꞌiqꞌ ri kꞌo rukꞌ.
27 Mutta viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa tänne ja teloittakaa minun edessäni.'"
Are kꞌu ri winaq ri man kakaj taj kinux taqanel pa kiwiꞌ, chikꞌama loq, xuqujeꞌ chiꞌkamisaj chinuwach.
28 Ja tämän sanottuaan hän kulki edellä vaeltaen ylös Jerusalemiin.
Are xbꞌiꞌtaj we tzij riꞌ rumal ri Jesús, xnabꞌej chikiwach ri utijoxelabꞌ, xpaqiꞌ pa ri tinimit Jerusalén.
29 Ja tapahtui, kun hän tuli lähelle Beetfagea ja Betaniaa, sille vuorelle, jota kutsutaan Öljymäeksi, että hän lähetti kaksi opetuslastaan
Are xqeteqobꞌ chuxukut ri tinimit ubꞌiꞌ Betfagé, xuqujeꞌ chuxukut ri tinimit Betania, ri kꞌo chuxukut ri juyubꞌ ubꞌiꞌ Olivos, xuꞌtaq bꞌik e kebꞌ chike ri utijoxelabꞌ, xubꞌij chike:
30 sanoen: "Menkää edessä olevaan kylään, niin sinne tullessanne te löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei vielä yksikään ihminen ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.
Jix pa ri leꞌaj ri kꞌo apanoq chiqawach, chilaꞌ kiriq wi jun laj bꞌur jatꞌital kanoq, ri maj jun winaq kejeninaq. Chikira loq xuqujeꞌ chikꞌama loq.
31 Ja jos joku kysyy teiltä: 'Miksi te sen päästätte?' niin sanokaa näin: 'Herra tarvitsee sitä'."
We kꞌo jun katow chiꞌwe: “¿Jas che tajin kikir le bꞌur?” chibꞌij che: “Xa kajawataj che ri Ajawxel.”
32 Ja lähetetyt menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin hän oli heille sanonut.
Xebꞌe kꞌu ri utijoxelabꞌ, qas xeꞌkiriqa wi, jetaq ri xbꞌix chike.
33 Ja heidän päästäessään varsaa sen omistajat sanoivat heille: "Miksi te päästätte varsan?"
Ri ajchoqꞌe kꞌut xkita chike: ¿Jas che kikir le kꞌin laj bꞌur?
34 Niin he sanoivat: "Herra tarvitsee sitä".
Aꞌreꞌ xkibꞌij: Xa kajawataj che ri Ajawxel.
35 Ja he veivät sen Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa varsan selkään ja istuttivat Jeesuksen niiden päälle.
Xkikꞌam kꞌu bꞌik, xeꞌkiya che ri Jesús, xkiya ri katzꞌyaq chirij ri bꞌur, kꞌa te riꞌ xkitoꞌ ri Jesús rech kukejej ri bꞌur.
36 Ja hänen kulkiessaan kansa levitti vaatteensa tielle.
Ri winaq xkichapleꞌj ulikꞌik ri kimanta pa taq ri bꞌe, ri bꞌenaq wi ri bꞌur ri ukejem ri Jesús.
37 Ja kun hän jo oli lähellä, laskeutuen Öljymäen rinnettä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalaa suurella äänellä kaikista voimallisista teoista, jotka he olivat nähneet,
Are xqeteqobꞌ bꞌik ri Jesús chuxukut ri xulanik cho ri juyubꞌ Olivos, xkichapleꞌj kiꞌkotem konojel ri tijoxelabꞌ xuqujeꞌ xkichapleꞌj uqꞌijilaꞌxik ri Dios rumal ronojel ri mayijabꞌal taq jastaq ri xkilo xubꞌan ri Jesús. Kakiraqaqej kichiꞌ kakibꞌij:
38 sanoen: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä; rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"
Tewchiꞌtal ri ubꞌiꞌ ri Taqanel ri petinaq pa ri ubꞌiꞌ ri Ajawxel. Jaꞌmaril pa ri kaj xuqujeꞌ juluwem rech chikajil.
39 Ja muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat hänelle: "Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi".
E kꞌo kꞌu jujun chike ri fariseos chkixoꞌl ri winaq, xkibꞌij che ri Jesús: Ajtij, chaꞌyaja ri atijoxelabꞌ.
40 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Minä sanon teille: jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat".
Ri Jesús xubꞌij chike: We kuꞌxlan waꞌ aꞌreꞌ, are kakiraq na kichiꞌ ri abꞌaj.
41 Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä
Are xenaqajin che ri tinimit Jerusalén, ri Jesús xril ri tinimit, kꞌa te riꞌ xroqꞌej.
42 ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu.
Kꞌa te riꞌ xubꞌij: We ta kꞌo bꞌanom wi kawetaꞌmaj jachin ri kayoꞌw jaꞌmaril chawe, xa kꞌu awatal chawach.
43 Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta;
Kape kꞌu na qꞌij ri kewaꞌjil na ri akꞌulel chawij, kakimulij na kibꞌ chawij, kakitzꞌapij na ri abꞌe.
44 ja he kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sentähden ettet etsikkoaikaasi tuntenut."
Kakiwulij na ri tapya ri kꞌo chirij ri atinimit, keꞌkikamisaj na ri awalkꞌwaꞌl. Xa ta ne jun abꞌaj kakanaj chi kan puꞌwiꞌ jun abꞌaj chik, rumal man xachomaj ta ri qꞌotaj ri xpe ri Dios che akolik.
45 Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan myyjiä ulos
Kꞌa te riꞌ xok bꞌik pa ri Templo, xeꞌresaj loq konojel ri aꞌjkꞌayibꞌ ri e kꞌo chilaꞌ.
46 ja sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni on oleva rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."
Xubꞌij chike ri winaq: Tzꞌibꞌatalik: Ri wachoch rech bꞌanbꞌal chꞌawem, ibꞌanom kꞌu ix kijul eleqꞌomabꞌ che.
47 Ja hän opetti joka päivä pyhäkössä. Mutta ylipapit ja kirjanoppineet sekä kansan ensimmäiset miettivät, miten saisivat hänet surmatuksi;
Ronojel kꞌu qꞌij ri Jesús xuya kꞌutuꞌn pa ri Templo, are kꞌu ri kꞌamal bꞌe ke ri chꞌawenelabꞌ cho ri Dios, xuqujeꞌ ri aꞌjtijabꞌ rech ri taqanik are kakaj kakikamisaj.
48 mutta he eivät keksineet, mitä tekisivät, sillä kaikki kansa riippui hänessä ja kuunteli häntä.
Man kakiriq ta kꞌut jas kakibꞌan chukamisaxik, rumal konojel ri winaq kakitatabꞌej ri ukꞌutuꞌn rukꞌ ronojel kanimaꞌ.
