Luukkaan 19
1 Ja hän tuli Jerikon kaupunkiin ja kulki sen läpi.
Yeso ma ribe ma hai u hana ujeriko.
2 Ja katso, siellä oli mies, nimeltä Sakkeus; ja hän oli publikaanien päämies ja oli rikas.
Ure unu niza nimeme takka, ma zi ugomo u kabsa.
3 Ja hän koetti saada nähdä Jeesusta, kuka hän oli, mutta ei voinut kansalta, kun oli varreltansa vähäinen.
Ma zin nu suu u ira Yeso, senke ma iri meba, barki ma zi kauf.
4 Niin hän juoksi edelle ja nousi metsäviikunapuuhun nähdäkseen hänet, sillä Jeesus oli kulkeva siitä ohitse.
Ma sumi aje ma nyene utiti ma iri Yeso, barki Yeso ma zinnu aka.
5 Ja tultuaan sille paikalle Jeesus katsahti ylös ja sanoi hänelle: "Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi".
Sa Yeso ma eh a hira me, ma yeze aje ma iri zakka ma gu, “Aye debe, ka nime in di cukuno a kura awe me.
6 Ja hän tuli nopeasti alas ja otti hänet iloiten vastaan.
Maa tuu debe debe, ma ziki me inna puru arum.
7 Ja sen nähdessään kaikki nurisivat sanoen: "Syntisen miehen luokse hän meni majailemaan".
Sa anu vat wa iri we, wa wu bibukum innu gusa, “Ma hana akura unu madini”.
8 Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle: "Katso, Herra, puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja jos joltakulta olen jotakin petoksella ottanut, niin annan nelinkertaisesti takaisin".
Zakka ma tonno magu, “Una kura ira, ukasu uturunga tum in di nya dira, inka ma cuzo i uye, indi kurzo wen kani na nazi.
9 Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika;
Yeso ma gu in me, “Ka nime, ubura unice wa eye akura ageme, barki me me vana u Ibrahim mani.
10 sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on".
Barki vana unubu ma eh unyara 'imum ige sa ya kurno me, ma buri anu sa wa hurno we'.
11 Ja heidän tätä kuunnellessaan hän puhui vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyvä.
Sa wa kuna tize me vat, ma tunga no uboo tize ta nyimo barki ma eh mamu nan Urshalima, wa gusi akura Asere adi kem we debe.
12 Hän sanoi näin: "Eräs jalosukuinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellensä kuninkuuden ja sitten palatakseen.
Ma gu ba! Ure unu ribe a mare ma nyanga a piit ma kabi akura a nice ni meme, makuri.
13 Ja hän kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen leiviskää ja sanoi heille: 'Asioikaa näillä, kunnes minä tulen'.
Ma titi ukirau a nyimo anu rere me, ma nya we ikirfi ukirau, magu in we, gamara tarin wa be u aye umeme.
14 Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: 'Emme tahdo tätä kuninkaaksemme'.
Senke anu ni pin me nyari me, wa timi aye adumo ameme, wa gu, “Wada hem unu ugeme ma cukuno ugomo uruba.
15 Ja saatuansa kuninkuuden ja palattuansa hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille hän oli antanut rahat, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut.
Ya cukuno ani me sa ma kuuri ma eh, makabi ni nonzo, ma dungurka arere me sa ma nyawe ikirfi me a hira a meme, barki ma rusi nyanini wakem a nyimo katuma me.
16 Niin ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut kymmenen leiviskää'.
Unutuba aye a hira ame magu unakura! Unu katuma kawe me ma kinki ikirfi inu kirau a hira igino me.
17 Ja hän sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä palvelija; koska vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymmentä kaupunkia'.
Una dandang magun me, “Gajiya, ureme uriri, barki wa wuzi katuma kang imum 'icin', udi kem nikara ni canta utibira tinu kirau.
18 Ja toinen tuli ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut viisi leiviskää'.
Uhana ukure me, mangu unakura ukure uwe me ma kem ukinki mani ciibi.
19 Niin hän sanoi tällekin: 'Sinä, vallitse sinä viittä kaupunkia'.
Unu dandang magu, udi canti ti hira tinu ciibi.
20 Vielä tuli yksi ja sanoi: 'Herra, katso, tässä on sinun leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa.
Uye ma eh magu, “Una kura! Kaba ikirfi iweme sa ma inki memerum a nyimo aturunga.
21 Sillä minä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies: sinä otat, mitä et ole talteen pannut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.'
Barki ma kumna biyau bi we me barki hu unu buru mani. Uke uziki a hira sa daa wa inkon ba, uke u ari ahira sa da wa birin ba.
22 Hän sanoi hänelle: 'Oman sanasi mukaan minä sinut tuomitsen, sinä paha palvelija. Sinä tiesit minut ankaraksi mieheksi, joka otan, mitä en ole talteen pannut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt;
Unu udandang magu in me, “Atize tiwe me indi weki tize we me hu uburu mani. Urusa me unu buru mani, uni zinsa imum sa daa ma inki ba, unnu oro igesa da ma bira ma.
23 miksi et siis antanut rahojani rahanvaihtajan pöytään, että minä tultuani olisin saanut periä ne korkoineen?'
Barki nyanini da wa inki ikirfi um me a hira u inso ikirfi ba, barki inka uganiya u kurzo ikirfi akem ya yoo.
24 Ja hän sanoi vieressä seisoville: 'Ottakaa häneltä pois se leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää'.
Unu udandang magu in nanu age sa wa turi upuru umeme. Kaba ni ikirfi inya a deesa anya manu kiran.
25 -Niin he sanoivat hänelle: 'Herra, hänellä on jo kymmenen leiviskää'. -
Wa gu imme, “Una kura'. Me mazin inu kirau.
26 'Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.
Ma buka shi, vat deesa mazin adi kinki men, senki deesa mazin adi kabi a hira ameme.
27 Mutta viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa tänne ja teloittakaa minun edessäni.'"
Senke anu ishina um, An deesa wada zo me innu suu a wuzi katuma ace a we me, ayen we a hira am ihu we aje am.
28 Ja tämän sanottuaan hän kulki edellä vaeltaen ylös Jerusalemiin.
Sa ma buki tizeme, ma meki una uhana Urshalima.
29 Ja tapahtui, kun hän tuli lähelle Beetfagea ja Betaniaa, sille vuorelle, jota kutsutaan Öljymäeksi, että hän lähetti kaksi opetuslastaan
Uganiya wa biki sa ma eh upuru u Betafaji na u Baitanya, a nipana sa a tisa ulivet, ma a tumi anu ware ana tarsa umeme.
30 sanoen: "Menkää edessä olevaan kylään, niin sinne tullessanne te löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei vielä yksikään ihminen ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.
Magu, “hani a giro ukure me, inka ya ribe idi kem vana ubezenki sa daa amu tara me ucira ba, sopo ni bini i eh mini.
31 Ja jos joku kysyy teiltä: 'Miksi te sen päästätte?' niin sanokaa näin: 'Herra tarvitsee sitä'."
Inka uye ma iko shi nyani ya wuna izinni sopo ubini? Guna, “Una kura ma nyara bini”.
32 Ja lähetetyt menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin hän oli heille sanonut.
Anu age sa a tume we wa kem vana ubizenki gu ubuka u Yeso me.
33 Ja heidän päästäessään varsaa sen omistajat sanoivat heille: "Miksi te päästätte varsan?"
Sa wa zinnu sopo u vana ubizenki me, unu ubini magu in we aneni izinnu sopo u bini?
34 Niin he sanoivat: "Herra tarvitsee sitä".
Waa gu, “Una kura ma zinmu suu ubini.
35 Ja he veivät sen Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa varsan selkään ja istuttivat Jeesuksen niiden päälle.
Wa ha in bini a hira Yeso, wa vete turunga tiwe me azesere a bini watari Yeso azesere me.
36 Ja hänen kulkiessaan kansa levitti vaatteensa tielle.
Sa ma ha, waa nati turunga tiwe uname.
37 Ja kun hän jo oli lähellä, laskeutuen Öljymäen rinnettä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalaa suurella äänellä kaikista voimallisista teoista, jotka he olivat nähneet,
Sa ma eh mamu ahira a ni pana ni o live ma tuu, vat anu tarsa umeme wa tunguno u tarsa ume unu. nonzo ume innu yeze agwiran barki vat katuma ka dandang sa wa iri.
38 sanoen: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä; rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"
Wa ga, “Ugomo ugongon mani sa ma di eh a nyimo aniza ni na kura. Apuru arum azesere nan ni nonzo ni dandang.
39 Ja muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat hänelle: "Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi".
Aye anu rusa utize a nyimo anu agwardang wa gun me “Anu bezi utize, gwarika anu tarsa uwe me.
40 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Minä sanon teille: jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat".
Yeso ma gu, “Ma buka shi in ka anu wa wu tik, apo adi yeze angiran.
41 Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä
Sa Yeso ma biki a nipin, maa shii barki nipin me.
42 ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu.
Magu, “Inka i nisa vat a tiye tigeme, ko shi me, imum sa i eze inna purum! Senke a humze uni aje ashi me.
43 Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta;
Ba! Tiye tide eh ace ashi me sa anushina ushi me wadi barka ugombi uhara uru, wadi kete shin wa noko shi ko uya uwatu.
44 ja he kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sentähden ettet etsikkoaikaasi tuntenut."
Wadi vavi shi adizi nan na hana ashi me. Wa daa ciki nire nipo azesere anire ba, barki ya nyari uka ba me uganiya sa Asere ma nyari ubura ushi me.
45 Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan myyjiä ulos
Yeso marube a nyimo udenge Asere ma tun gono u suzo anu age sa wazin bi ziza ziza.
46 ja sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni on oleva rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."
Magu in we. A nyettike a kura am adi cukuno a biringara, ya kurzo ani ubanku u cukuzono wa kari.
47 Ja hän opetti joka päivä pyhäkössä. Mutta ylipapit ja kirjanoppineet sekä kansan ensimmäiset miettivät, miten saisivat hänet surmatuksi;
Ba! Yeso ma zinni beziza anu ko uya uwui a nyimo udenge wa Asere me. Una dang anu dungurka ma nan na nu rusa, nan na na aje wa nabu wa nyari wa hume.
48 mutta he eivät keksineet, mitä tekisivät, sillä kaikki kansa riippui hänessä ja kuunteli häntä.
Senke daa wa kem una uwuza anime ba, senke vat anime sa wazi inna kumna ume memerum.
