Luukkaan 12
1 Kun sillä välin kansaa oli kokoontunut tuhatmäärin, niin että he polkivat toisiaan, rupesi hän puhumaan opetuslapsillensa: "Ennen kaikkea kavahtakaa fariseusten hapatusta, se on: ulkokultaisuutta.
I A manawa, ka akoakoa lehulehu loa ana mai o ka ahakanaka, a hehi kekahi maluna o kekahi, olelo mua mai la ia i kana mau haumana, I nui ko oukou malama ia oukou iho i ka mea hu a ka poe Parisaio; o ka hookamani no ia.
2 Ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.
No ka mea, aohe mea i uhiia e pau ole i ka weheia; aole hoi mea i hunaia e pau ole i ka ikeia.
3 Sentähden, kaikki, mitä te pimeässä sanotte, joutuu päivänvalossa kuultavaksi, ja mitä korvaan puhutte kammioissa, se katoilta julistetaan.
O ka mea a oukou i olelo ai ma ka pouli, e loheia auanei ia ma ka malamalama, a o ka mea a oukou i olelo ai i na pepeiao, maloko o na keena mehameha, e haiia auanei ia maluna iho o na hale.
4 Mutta minä sanon teille, ystävilleni: älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä.
Ke olelo aku hoi au ia oukou, e kuu mau hoaaloha, Mai makau oukou i ka poe pepehi i ke kino, a mahope aku, aole o lakou mea e hiki ke hana.
5 Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää. (Geenna g1067)
Aka, ke hoike aku nei au ia oukou i ka oukou mea e makau ai; e makau aku oukou i ka mea nona ka mana e hoolei aku iloko o ka luaahi, mahope iho o kana pepehi ana. Oia, o ka'u olelo no ia ia oukou, e makau oukou ia ia. (Geenna g1067)
6 Eikö viittä varpusta myydä kahteen ropoon? Eikä Jumala ole yhtäkään niistä unhottanut.
Aole anei i kuaiia na manu liilii elima i na asario elua? Aole hoi kekahi o lakou i hoopoinaia e ke Akua.
7 Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.
Ua pau no hoi i ka heluia na lauoho o ko oukou mau poo. Nolaila hoi, mai makau oukou; na oi loa aku ko oukou maikai mamua o ko na manu liilii.
8 Mutta minä sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä.
A ke olelo aku nei au ia oukou, o ka mea e hooiaio ia'u imua i ke alo o kanaka, oia ka ke Keiki a ke kanaka e hooiaio ai imua i ke alo o ka poe anela o ko Akua.
9 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä.
Aka, o ka mea e hoole ia'u imua i kealo a na kanaka, oia ke hooleia imua i ke alo o ka poe anela o ke Akua.
10 Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi; mutta sille, joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei anteeksi anneta.
O ka mea e olelo ku e i ke Keiki a ke kanaka, e hiki no ia i ke kalaia; aka, o ka mea e olelo hoino wale i ka Uhane Hemolele, aole loa ia e kalaia.
11 Mutta kun he vievät teitä synagoogain ja hallitusten ja esivaltojen eteen, älkää huolehtiko siitä, miten tai mitä vastaisitte puolestanne tahi mitä sanoisitte;
A i ka wa e alakaiia'i oukou i na halehalawai, a i na kiaaina, a me na'lii, mai manao nui oukou i ka oukou mea o kamailio ai, a i ka oukou mea e olelo ai;
12 sillä Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä, mitä teidän on sanottava."
No ka mea, na ka Uhane Hemolele no e ao mai ia oukou, ia hora, i ka mea e pono ai oukou ke olelo aku.
13 Niin muuan mies kansanjoukosta sanoi hänelle: "Opettaja, sano minun veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön".
Alaila olelo aku la kekahi o ka ahakanaka ia ia, E ke Kumu, e olelo ae oe i kuu hoahanau e mahele mai i ka waiwai no'u.
14 Mutta hän vastasi hänelle: "Ihminen, kuka on minut asettanut teille tuomariksi tai jakomieheksi?"
I mai la ia, E ke kanaka, nawai au i hoolilo i lunakanawai, a i mea mahele waiwai no oukou?
15 Ja hän sanoi heille: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi".
A olelo mai la oia ia lakou, E manao, a e malama ia oukou iho i ka puniwaiwai; no ka mea, aole no ka nui o ko ke kanaka waiwai kona ola ana.
16 Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.
A olelo mai la oia i ka olelonane ia lakou, i mai la, O kekahi kanaka ua hoohua nui mai la kona aina;
17 Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?'
A nalu iho la ia iloko ona, i iho la, Pehea la wau e hana'i? no ka mea, aole o'u wahi e hoahu ai i ka'u ai.
18 Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni;
I iho la hoi oia, Penei au e hana'i; e wawahi au i ko'u mau halepapaa, a e kukulu hou i mahuahua'e; a malaila au e hoahu ai i ka'u ai, a me kuu waiwai a pau.
19 ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'.
A e olelo iho au i kuu uhane, E ka uhane, ua nui kou waiwai i hoahuia no na makahiki he nui wale; e noho nanea oe; e ai no, a e inu no me ka lealea.
20 Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?'
Aka, olelo mai la ke Akua ia ia, E ke kanaka naaupo! i keia po, e kiiia'ku ai kou uhane; alaila no wai la ia mau mea au i hoomakaukau ai?
21 Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä."
Pela hoi ka mea i hoolakolako waiwai nona iho, a i lako ole i ko ke Akua.
22 Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte.
Alaila olelo mai la i kana mau haumana, No ia mea, ke olelo aku nei au ia oukou, Mai manao nui ma ko oukou ola ana, i ka mea e ai ai oukou; aole hoi ma ke kino, i ka mea e aahu ai oukou.
23 Sillä henki on enemmän kuin ruoka, ja ruumis enemmän kuin vaatteet.
Ua oi aku ke ola mamua o ka ai, a o ke kino hoi mamua o ke kapa.
24 Katselkaa kaarneita: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, eikä niillä ole säilytyshuonetta eikä aittaa; ja Jumala ruokkii ne. Kuinka paljoa suurempiarvoiset te olette kuin linnut!
E hoomanao i na manu koraka; aole lakou lulu anoano, aole hoi hoahu ai, aole hoi o lakou hale waiwai, aole hoi hale papaa; na ke Akua hoi lakou i hanai: aole anei i oi nui aku oukou mamua o na manu?
25 Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?
Owai kekahi mea o oukou e hiki i kona manao nui ana ke hooloihi i kona kiekie i hookahi kubita?
26 Jos siis ette voi sitäkään, mikä vähintä on, mitä te murehditte muusta?
A i ole hoi e hiki ia oukou ke hana i ka mea uuku loa, no ke aha la e manao nui ai no na mea e ae?
27 Katselkaa kukkia, kuinka ne kasvavat: eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.
E hoomanao i na lilia i ko lakou ulu ana; aole lakou i hana, aole hoi i milo; ke olelo aku nei hoi au ia oukou, o Solomona i kona nani a pau, aole ia i kahiko like ia me kekahi o ia mau mea.
28 Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, kuinka paljoa ennemmin teidät, te vähäuskoiset!
A ina pela ke Akua i kahiko mai ai i ka nahelehele e waiho ana ma ke kula i keia la a i ka la apopo e hooloiia'i iloko o ka umu; aole anei ia e kahiko io mai ia oukou, e ka poe paulele kapekepeke?
29 Älkää siis tekään etsikö, mitä söisitte ja mitä joisitte, älkääkä korkeita tavoitelko.
Mai hoopapau oukou ma ka mea e ai ai oukou, a ma ka mea e inu ai oukou. Mai noho hoi a kanalua.
30 Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan.
No ka mea, na na lahuikanaka o keia ao i hoopapau ma ia mau mea a pau; a he maopopo no i ko oukou Makua, o na mea ia e pono ai oukou.
31 Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa.
Aka, e hoopapau nui oukou ma ke aupuni o ke Akua; alaila o ua mea la kekahi e haawiia no ia oukou.
32 Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.
Mai makau oukou, e ka ohana uuku; no ka mea, o ka makemake o ko oukou Makua e haawi i ke aupuni ia oukou.
33 Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele.
E kuai lilo aku i ko oukou waiwai, a e haawi manawalea aku. E hoolakolako ia oukou iho i mau aa moni nahaehae ole, i waiwai pau ole ma ka lani, kahi hiki ole ai i ka aihue, kahi e ino ole ai i ka mu.
34 Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.
No ka mea, ma kahi e waiho ai ko oukou waiwai, malaila pu no hoi ko oukou naau.
35 Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa;
E kakooia ko oukou mau puhaka, i aa hoi ko oukou mau kukui;
36 ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle.
A e hoolike hoi oukou me ka poe kanaka e kali ana i ko lakou naku, ke hoi mai ia mai ka ahaaina mare mai, e hiki ia lakou ke wehe koke ia ia i kona hiki ana mai a kikeke.
37 Autuaat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti minä sanon teille: hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä.
Pomaikai ka poe kauwa a ka haku e ike ai e kiai ana i kona wa e hiki mai ai. He oiaio ka'u e olelo aku nei ia oukou, e kakoo no oia ia ia iho, a e hoonoho oia ia lakou e ai; a e hele mai ia e lawelawe na lakou.
38 Ja jos hän tulee toisella yövartiolla tai kolmannella ja havaitsee heidän näin tekevän, niin autuaat ovat ne palvelijat.
A i hiki mai ia i ka lua paha o ka wati, a i hiki mai ia i ke kolu paha o ka wati, a ike mai ia lakou pela na pomaikai ua poe kauwa la.
39 Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan.
I ike hoi oukou i keia, ina i ike ka mea hale i ka hore e hiki mai ai ka aihue, ina ua kiai no ia, aole ia e kuu aku i kona hale e wawahiia mai.
40 Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee."
Nolaila, e noho makaukau hoi oukou, no ka mea, e hiki mai ana ke Keiki a ke kanaka, i ka hora e manao ole ia e oukou.
41 Niin Pietari sanoi: "Herra, meistäkö sinä sanot tämän vertauksen vai myös kaikista muista?"
Alaila ninau aku la o Petero ia ia, E ka Haku, no makou anei kau e olelo nei i keia olelonane? no na mea a pau anei?
42 Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa?
A olelo mai la ka Haku, Owai la hoi ka puuku malama pono me ke akamai e hooliloia'e e kona Haku i luna no kona poe ohua, e haawi ma ka manawa pono, i kauwahi ai na lakou?
43 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!
Pomaikai na kauwa la ke ike mai kona haku ia ia e hana ana pela i kona hiki ana mai.
44 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.
Ke olelo aku nei au ia oukou, E hoolilo oia ia ia i mea nana e malama i kana mau mea a pau.
45 Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani tulo viivästyy', ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä,
Aka, i olelo kela kauwa iloko o kona naau, Ua hoopanee kuu haku i kona hoi ana mai; a i hoomaka hoi e pepehi i na kauwa kane a me na kauwa wahine, e ai ana hoi, a e inu ana a ona;
46 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.
E hoi mai no ka haku o ua kauwa la, i ka la e kiai ole ai ia, a i ka hora e manao ole ai ia, a e t hahau ia ia a moku, a e haawi i kona uku me ka poe manaoio ole.
47 Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.
A o ke kauwa i ike i ka makemake o kona haku, aole hoi i hoomakaukau, aole hoi i hana mamuli o kona makemake, oia ke hahau nui ia.
48 Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.
A o ka mea i ike ole, a hana hoi i na mea e pono ai ka hahau ana, oia ke hahau uuku ia. O ka mea ua haawiia ia ia ka mea nui, ia ia hoi e kii hou ia mai ai ka mea nui; a i nui ka mea i waihoia i ke kanaka, he nui no hoi ka mea e noi hou ia mai ia ia.
49 Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!
Ua hele mai nei au e hoolei i ke ahi ma ka honua, heaha hoi ko'u makemake e, ina i hoaia.
50 Mutta minä olen kasteella kastettava, ja kuinka minä olenkaan ahdistettu, kunnes se on täytetty!
He bapetizo ko'u e hapetizoia'i; a ua pilikia hoi au a pau ia!
51 Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta.
Ke manao nei anei oukou ua hele mai nei au e haawi i ke kuikahi ma ka honua! Ke olelo aku nei au ia oukou, Aole; aka i ke ku e.
52 Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan,
No ka mea ma neia hope aku, e ku e ana na mea elima iloko o ka hale hookahi, o ke kokookolu i ke kokoolua, a o ke kokoolua i ke kokookolu.
53 isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan."
E ku e mai ka makuakane i ke keikikane, a o ke keikikane i ka makuakane; a o ka makuwahine i ke kaikamahine, a o ke kaikamahine i ka makuwahine; a o ka makuahonoaiwahine i kana hunonawahine, a o ka hunonawahine i kona makuahonoai wahine.
54 Ja hän sanoi myöskin kansalle: "Kun näette pilven nousevan lännestä, sanotte kohta: 'Tulee sade'; ja niin tuleekin.
A olelo mai la ia i ka ahakanaka, A ike oukou i kekahi ao e hoea mai ana mai ke komohana mai, olelo oukou, E ua auanei; a pela io no.
55 Ja kun näette etelätuulen puhaltavan, sanotte: 'Tulee helle'; ja niin tuleekin.
A i ka wa e pa mai ai ka makani kukuluhema, olelo oukou, E wela auanei; a pela io no.
56 Te ulkokullatut, maan ja taivaan muodon te osaatte arvioida; mutta kuinka ette arvioitse tätä aikaa?
E ka poe hookamani! E hiki no ia oukou ke hoomaopopo i na mea i ikea ma ka lani a ma ka honua; pehea la i maopopo ole ai keia manawa ia oukou?
57 Miksi ette jo itsestänne päätä, mikä oikeata on?
No ke aha la hoi i hoomaopopo ole ai oukou nei i ka pono?
58 Kun kuljet riitapuolesi kanssa hallitusmiehen eteen, niin tee matkalla voitavasi päästäksesi hänestä sovussa eroon, ettei hän raastaisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei oikeudenpalvelija heittäisi sinua vankeuteen.
A i kou hele pn ana i ke alii me kou mea i lawehala ai, e hooikaika oe ma ke alanui i weheia'i oe e ia, o kai kela ia oe i ka lunakanawai, a na ka lunakanawai oe e haawi i ka ilamuku, a na ka ilamuku hoi oe e hahao iloko o ka halepaahao.
59 Minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon."
Ke olelo aku nei au ia oe, aole loa oe e puka e mai, aia pau loa ia mea ia oe i ka ukuia.
