Luukkaan 12
1 Kun sillä välin kansaa oli kokoontunut tuhatmäärin, niin että he polkivat toisiaan, rupesi hän puhumaan opetuslapsillensa: "Ennen kaikkea kavahtakaa fariseusten hapatusta, se on: ulkokultaisuutta.
He wode daro mukulun taybettiya asay woli bolla yedhdhettana gakkanaw asi asa bolla shiiqidi de7ishin, Yesuusi ba tamaaretakko, “Farisaaweta irshshuwaafe naagettite. Hessika entta cubbotethaa.
2 Ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.
Qoncconna qosettidi, erettonna geemmidi attiyaabay aykkoyka baawa.
3 Sentähden, kaikki, mitä te pimeässä sanotte, joutuu päivänvalossa kuultavaksi, ja mitä korvaan puhutte kammioissa, se katoilta julistetaan.
Hiza, hintte dhuman odidabay ubbay poo7on si7ettana, qol77a gaathan kalkkashidabay dabaaban odettana.
4 Mutta minä sanon teille, ystävilleni: älkää peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, eivätkä sen jälkeen voi mitään enempää tehdä.
“Ta baggatoo ta odeyssa si7ite; ashuwa wodhoosonappe attin haraa aykkoka oothanaw dandda7onnayssatas babbofite.
5 Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää. (Geenna g1067)
Hanoshin, hintte babbanaw besseyssa ta hinttew qonccisana. Hessika wodhidaappe guye Gaannamen yegganaw wolqqay de7eyssas iyaw babbite. Ee, tuma gays; iyaw babbite. (Geenna g1067)
6 Eikö viittä varpusta myydä kahteen ropoon? Eikä Jumala ole yhtäkään niistä unhottanut.
Ichchashu buubbeti issi santimes bayzettokonaayye? Hanoppe attin enttafe issinnaka Xoossaa sinthan dogetuku.
7 Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.
Hari attoshin, hintte huu7e binaanaykka paydettidi de7ees. Hiza, babbofite daro buubbetappe hintte aadhdheeta.
8 Mutta minä sanon teille: jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, myös Ihmisen Poika tunnustaa Jumalan enkelien edessä.
“Ta odeyssa si7ite; asa sinthan taw markkattiya ubbaas Asa Na7ay Xoossaa kiitanchchota sinthan markkattana.
9 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, se kielletään Jumalan enkelien edessä.
Asa sinthan tana kaddeyssas Xoossaa kiitanchchota sinthan ta iya kaddana.
10 Ja jokaiselle, joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi; mutta sille, joka Pyhää Henkeä pilkkaa, ei anteeksi anneta.
Asa Na7a bolla kadhe qaala haasayiya ubbay maarota demmana, shin Geeshsha Ayyaana bolla kadhe qaala odetteyssi maaretenna.
11 Mutta kun he vievät teitä synagoogain ja hallitusten ja esivaltojen eteen, älkää huolehtiko siitä, miten tai mitä vastaisitte puolestanne tahi mitä sanoisitte;
“Asi hinttena oykkidi Ayhude Woosa Keethan, daynnata sinthaninne kawota sinthan gooshechchiya wode ay odaneekkonne woygi zaaraneekko hirggofite.
12 sillä Pyhä Henki opettaa teille sillä hetkellä, mitä teidän on sanottava."
He wode hintte odanabaa Geeshsha Ayyaanay hinttena tamaarssana” yaagis.
13 Niin muuan mies kansanjoukosta sanoi hänelle: "Opettaja, sano minun veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön".
Asaa giddofe issi asi Yesuusakko yidi, “Ta ishay taw nu aawa laatappe shaakkana mela iyaw oda” yaagis.
14 Mutta hän vastasi hänelle: "Ihminen, kuka on minut asettanut teille tuomariksi tai jakomieheksi?"
Yesuusi zaaridi, “La addiyaw, hintte bolla tana daynnanne laata shaakkiya cima oothiday oonee?” yaagis.
15 Ja hän sanoi heille: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi".
Qassika Yesuusi, “Asa de7oy shalo darotethan gidonna gisho yaare aggidi minthidi hinttena naagite” yaagis.
16 Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.
Kaallidikka leemison, “Gadey daro kathi immiya issi dure uray de7ees.
17 Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?'
He uray, ‘Ta kathaa taani shiishanaw bessi guuxida gisho ay ootho?’ yaagidi ba wozanan qoppis.
18 Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni;
Hizappe yaatana; kase de7iya shaaleta laallada haraa dalgga shaaleta keexana. Kathaanne taw de7iyaba ubbaa iyan yeggana.
19 ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'.
Ba shemppeeko, ‘Ta shemppete, daro laythas new gidiya shalo shiishas. Hiza, shemppada ma, uya, ufaytta’ yaagana.
20 Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?'
“Shin Xoossay, ‘La, eeya addiyaw, hachchi qamma ne shemppiya neeppe ekettawusu. Hiza, ne shiishidabay oodees gidanee?’ yaagis.
21 Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä."
“Hessa gisho, baw duretethi sa7an shiishiya asi, Xoossaa matan dure gidonna asaas wurssethay ha urayssa mela” yaagis.
22 Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte.
Hessafe guye, Yesuusi ba tamaaretakko, “Hiza, ta odiyabaa si7ite, hintte shemppuwas ay mino hintte bollaas ay ma77ino yaagidi un77ettofite.
23 Sillä henki on enemmän kuin ruoka, ja ruumis enemmän kuin vaatteet.
Shemppoy kathafe bolli afilappe aadhdhees.
24 Katselkaa kaarneita: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, eikä niillä ole säilytyshuonetta eikä aittaa; ja Jumala ruokkii ne. Kuinka paljoa suurempiarvoiset te olette kuin linnut!
Kafota be7ite zerokkona, kiishokkona, eleykka shaaleykka baawa. Shin Xoossay enttana muzees. Hintte kafotappe daro aadhdheeta.
25 Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?
Hanoshin, hinttefe un77ettidi ba laythaa bolla issi qamma gujjanaw dandda7ey oonee?
26 Jos siis ette voi sitäkään, mikä vähintä on, mitä te murehditte muusta?
Hiza, ha guuthabaa oothanaw dandda7onna hintte harabaas ays un77etteetii?
27 Katselkaa kukkia, kuinka ne kasvavat: eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.
Ane cishshati waanidi dicciyakko be7ite. Waayokkonanne suqqokona. Hari attoshin, Solomoney ba de7iya bonchcho ubban enttafe issuwa melakka ma77ibeena.
28 Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, kuinka paljoa ennemmin teidät, te vähäuskoiset!
Hinttenoo, ammanoy paccidayssato, hiza, Xoossay hachchi benttidi wontto taman yegettana cishshata hayssada mayzikko, hinttena waati aathi mayzennee?
29 Älkää siis tekään etsikö, mitä söisitte ja mitä joisitte, älkääkä korkeita tavoitelko.
Hessa gisho, ay mino woykko ay uyino gidi un77ettofite.
30 Sillä näitä kaikkia maailman pakanakansat tavoittelevat; mutta teidän Isänne kyllä tietää teidän näitä tarvitsevan.
He ubbaas Xoossaa ammanonna asati un77ettoosona. Shin hintte aaway Xoossay hessi ubbay hinttew koshsheyssa erees.
31 Vaan etsikää Jumalan valtakuntaa, niin myös nämä teille annetaan sen ohessa.
Ubbaafe aathidi Xoossaa kawotethaa koyite hessi ubbay hinttew gujji imettana.
32 Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.
“Hinttenoo, guutha deretoo, yayyofite; hintte aawa Xoossay kawotethaa hinttew immanaw ufayttees.
33 Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele.
Hinttew de7iyabaa bayzidi manqotas immite. Kaysoy ekkonnason, bili moonnason, cimonna karxiitan, wuronna shaluwa saluwan shiishite.
34 Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.
Hintte wozanay hintte shaloy de7iyasuwan gidana.
35 Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa;
“Qanthan danccidi giigettite; hintte xomppey poo7idayssa gido.
36 ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle.
Bantta goday yaaganoppe simmana gakkanaw barkkidi naageyssatada, goday yidi xeegiya wode ellesidi dooyanaw giigida asata daanite.
37 Autuaat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti minä sanon teille: hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä.
Bantta goday simmiya wode dhiskkonna de7ishe naageyssati anjjettidayssata. Tuma gays; goday qanthan danccidi gayta yuushuwan utisidi mokkees.
38 Ja jos hän tulee toisella yövartiolla tai kolmannella ja havaitsee heidän näin tekevän, niin autuaat ovat ne palvelijat.
Goday laade gidin giddi bilahe gidin woykko wonttimaathe gidin yidi, hessa mela dhiskkonna naagishin demmiya he aylleti anjjettidayssata.
39 Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan.
Shin hayssa erite kaysoy awude yaanekko keethaaway eriyakko keethay boketiya wode si7i gidi be7enna.
40 Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee."
Hintteka giigidi naagite; Asa Na7ay hintte qopponna wode yaana” yaagis.
41 Niin Pietari sanoi: "Herra, meistäkö sinä sanot tämän vertauksen vai myös kaikista muista?"
Phexiroosikka, “Godaw ha leemisuwa nu xalaalas odayye woykko asa ubbaasee?” yaagis.
42 Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa?
Goday zaaridi, “Hiza, kathaa muzanaw bessiya wodiyan immana mela goday ba aylleta bolla shuumida ammantheysinne wozanaama halaqay oonee?
43 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!
Goday simmiya wode hessa mela oothishe benttiya aylley I anjjettidayssa
44 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.
Ta hinttew tuma odays; ba godaas de7iya shalo ubbaa bolla I shuumettana.
45 Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani tulo viivästyy', ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä,
Shin he aylley, ‘Ta goday elle yeenna’ yaagidi ba wozanan qoppidi, macca aylletanne adde aylleta wadhdhiko, qassi baw koyida mela mishenne uyishe mathottiko,
46 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.
he aylliya goday I qopponna gallasaninne hirggonna wode yaana. Yidi iya qanxerethidi, iya qaada ammanonna asatara oothana.
47 Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.
“Godaa sheniyada giigonnayssinne iya goday ay dosiyakko erishe oothonna aylley daro garaafettana.
48 Sitä taas, joka ei tiennyt, mutta teki semmoista, mikä lyöntejä ansaitsee, rangaistaan vain muutamilla lyönneillä. Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään.
Shin ba godaa sheniya eronna attidi garaafettanaw besseyssa oothiday guuthara garaafettana. Gaasoykka daro imettidayssafe daro koyettees, daro hadara ekkidayssafekka daro immana gidi naagettees.
49 Tulta minä olen tullut heittämään maan päälle; ja kuinka minä tahtoisinkaan, että se jo olisi syttynyt!
“Taani yiday biitta bolla tama oythanaassa. Ha77i tamay oykkiyako tana waati ufayssanddeshsha!
50 Mutta minä olen kasteella kastettava, ja kuinka minä olenkaan ahdistettu, kunnes se on täytetty!
Hanoshin, ta ha77i xammaqettiya xinqqatey de7ees. I polettana gakkanaw ta daro un77ettays.
51 Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta.
Sa7a bolla sarotethi ehanaw yida hinttew daanii? Gidenna, ta yiday shaakkanaassa.
52 Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan,
Ha77ife doomidi woli giddon shaakettida ichchashu keethaa asati issife de7oosona. Nam77ati heedzata bolla, heedzatikka nam77ata bolla, denddidi shaakettoosona.
53 isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan."
Aaway na7aa bolla, na7aykka aawa bolla, aayiya na7ee bolla, na7iya aaye bolla, azinaa aayiya na7aa machche bolla, na7aa machchiya azinaa aaye bolla, denddidi shaakettana.”
54 Ja hän sanoi myöskin kansalle: "Kun näette pilven nousevan lännestä, sanotte kohta: 'Tulee sade'; ja niin tuleekin.
Qassika asaakko, “Wuloha baggara saloy shaaratiya wode be7idi, ellesidi, ‘Iri yaana’ yaageta, hessadakka hanees.
55 Ja kun näette etelätuulen puhaltavan, sanotte: 'Tulee helle'; ja niin tuleekin.
Dugeha carkkoy carkkiya wode ‘Sa7ay awana’ yaageta, hessadakka hanees” yaagis.
56 Te ulkokullatut, maan ja taivaan muodon te osaatte arvioida; mutta kuinka ette arvioitse tätä aikaa?
Hinttenoo, cubboto, Salobaanne sa7abaa shaakki ereetashin ha wodiya shaakki eroy hinttena waanidi xoonidee?
57 Miksi ette jo itsestänne päätä, mikä oikeata on?
“Yaatin, hintte huu7es ays tuma pirddeketii?
58 Kun kuljet riitapuolesi kanssa hallitusmiehen eteen, niin tee matkalla voitavasi päästäksesi hänestä sovussa eroon, ettei hän raastaisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei oikeudenpalvelija heittäisi sinua vankeuteen.
Ne morkkiyara wolla daynna sinthan eqqanaw bashe oge bolla giiganaw koya. Ne giigonna ixxiko gooshechchidi daynna sinthi nena efana. Daynnay nena polisees aathi immana. I nena woynen yeggana.
59 Minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon."
Si7ite, issi bakkani attonna cigga onggana gakkanaw ne yaappe keyonnayssa era” yaagis.
