< Luukkaan 1 >

1 Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista,
Since many have undertaken to compile an account of the events that have been fulfilled among us,
2 sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita,
just as those who from the beginning were eyewitnesses and ministers of the word have delivered them to us,
3 niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus,
it seemed good to me also, having carefully investigated all things from the beginning, to write an orderly account for yoʋ, most excellent Theophilus,
4 että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.
so that yoʋ may know the certainty of the things about which yoʋ have been instructed.
5 Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja tämän nimi oli Elisabet.
In the days of Herod, the king of Judea, there was a priest named Zechariah who belonged to the division of Abijah. His wife was of the daughters of Aaron, and her name was Elizabeth.
6 He olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltaen kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä nuhteettomina.
They were both righteous before God, walking blamelessly in all the commandments and regulations of the Lord.
7 Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön; ja he olivat molemmat tulleet iällisiksi.
But they had no children because Elizabeth was barren, and they were both advanced in their days.
8 Niin tapahtui, kun hänen osastonsa palvelusvuoro tuli ja hän toimitti papillisia tehtäviä Jumalan edessä,
While Zechariah was serving as a priest before God when his division was on duty,
9 että hän tavanmukaisessa pappistehtävien arpomisessa sai osaksensa mennä Herran temppeliin suitsuttamaan.
he was chosen by lot, according to the custom of the priesthood, to enter the temple of the Lord and burn incense.
10 Ja kaikki kansa oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa.
At the hour of incense a great crowd was assembled outside, praying.
11 Silloin ilmestyi hänelle Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella.
Then an angel of the Lord appeared to Zechariah, standing at the right side of the altar of incense.
12 Ja hänet nähdessään Sakarias hämmästyi, ja hänet valtasi pelko.
When Zechariah saw him, he was startled, and fear fell upon him.
13 Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes.
But the angel said to him, “Do not be afraid, Zechariah, for yoʋr prayer has been heard. Yoʋr wife Elizabeth will bear yoʋ a son, and yoʋ shall name him John.
14 Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään.
Yoʋ will have joy and gladness, and many will rejoice at his birth,
15 Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta.
for he will be great in the sight of the Lord. He must never drink any wine or strong drink, and he will be filled with the Holy Spirit, even from his mother's womb.
16 Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa, tykö.
He will turn many of the sons of Israel to the Lord their God.
17 Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan."
And he will go before the Lord in the spirit and power of Elijah, to turn the hearts of fathers back to their children, and the disobedient to the wisdom of the righteous, to make ready a people prepared for the Lord.”
18 Niin Sakarias sanoi enkelille: "Kuinka minä tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja minun vaimoni on iälliseksi tullut."
Zechariah said to the angel, “How can I know this for certain? For I am an old man, and my wife is advanced in her days.”
19 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman.
The angel answered him, “I am Gabriel. I stand in the presence of God and was sent to speak to yoʋ and bring yoʋ this good news.
20 Ja katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene mitään puhumaan siihen päivään saakka, jona tämä tapahtuu, sentähden ettet uskonut minun sanojani, jotka käyvät aikanansa toteen."
But behold, yoʋ will be silent and unable to speak until the day these things take place, because yoʋ did not believe my words, which will be fulfilled at their appointed time.”
21 Ja kansa oli odottamassa Sakariasta, ja he ihmettelivät, että hän niin kauan viipyi temppelissä.
Meanwhile, the people were waiting for Zechariah and wondering about his delay in the temple.
22 Mutta ulos tullessaan hän ei kyennyt puhumaan heille; silloin he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä. Ja hän viittoi heille ja jäi mykäksi.
When he came out, he was unable to speak to them, and they perceived that he had seen a vision in the temple, because he kept making signs to them and remained unable to speak.
23 Ja kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, meni hän kotiinsa.
And when the days of his service had come to an end, he returned to his home.
24 Ja niiden päiväin perästä Elisabet, hänen vaimonsa, tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta, sanoen:
After those days his wife Elizabeth conceived and kept herself in seclusion for five months, saying,
25 "Näin on Herra tehnyt minulle niinä päivinä, jolloin hän katsoi minun puoleeni poistaaksensa minusta ihmisten ylenkatseen".
“The Lord has done this for me. In these days he has looked upon me with favor and taken away my reproach among the people.”
26 Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,
In the sixth month the angel Gabriel was sent by God to a town of Galilee called Nazareth,
27 neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria.
to a virgin betrothed to a man named Joseph, of the house of David. The virgin's name was Mary.
28 Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi."
The angel came to her and said, “Greetings, O favored one, the Lord is with yoʋ! Blessed are yoʋ among women!”
29 Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.
But when Mary saw him, she was greatly perplexed by his statement and began wondering what sort of greeting this could be.
30 Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä.
Then the angel said to her, “Do not be afraid, Mary, for yoʋ have found favor with God.
31 Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus.
And behold, yoʋ will conceive in yoʋr womb and give birth to a son, and yoʋ shall name him Jesus.
32 Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen,
He will be great and will be called the Son of the Most High, and the Lord God will give him the throne of his father David.
33 ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman." (aiōn g165)
He will reign over the house of Jacob forever, and of his kingdom there will be no end.” (aiōn g165)
34 Niin Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?"
Mary said to the angel, “How will this be, since I am a virgin?”
35 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.
The angel answered her, “The Holy Spirit will come upon yoʋ, and the power of the Most High will overshadow yoʋ; therefore the holy child that is to be born will be called the Son of God.
36 Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi;
And behold, yoʋr relative Elizabeth has also conceived a son in her old age, and this is the sixth month for her who was called barren.
37 sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta."
For nothing is impossible with God.”
38 Silloin Maria sanoi: "Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan". Ja enkeli lähti hänen tyköänsä.
Then Mary said, “Behold, I am the servant of the Lord; may it happen to me according to yoʋr word.” And the angel left her.
39 Niinä päivinä Maria nousi ja kulki kiiruusti vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin
In those days Mary arose and went with haste to the hill country, to a town of Judah,
40 ja meni Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia.
where she entered the house of Zechariah and greeted Elizabeth.
41 Ja kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussansa; ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä.
When Elizabeth heard Mary's greeting, the baby leaped in her womb, and Elizabeth was filled with the Holy Spirit.
42 Ja hän puhkesi puhumaan suurella äänellä ja sanoi: "Siunattu sinä vaimojen joukossa, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!
Then she exclaimed with a loud voice, “Blessed are yoʋ among women, and blessed is the fruit of yoʋr womb!
43 Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?
How has this happened to me that the mother of my Lord should come to me?
44 Sillä katso, kun sinun tervehdyksesi ääni tuli minun korviini, hypähti lapsi ilosta minun kohdussani.
For behold, when the sound of yoʋr greeting came into my ears, the baby in my womb leaped for joy.
45 Ja autuas se, joka uskoi, sillä se sana on täyttyvä, mikä hänelle on tullut Herralta!"
Blessed is she who has believed, for what the Lord has spoken to her will be fulfilled.”
46 Ja Maria sanoi: "Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,
Then Mary said, “My soul magnifies the Lord,
47 ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani;
and my spirit rejoices in God my Savior,
48 sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi.
because he has looked favorably on the humble state of his servant. For behold, from now on all generations will call me blessed,
49 Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja hänen nimensä on pyhä,
because the Mighty One has done great things for me; holy is his name.
50 ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät.
From generation to generation his mercy is upon those who fear him.
51 Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään.
He has done a mighty deed with his arm; he has scattered the proud in the thoughts of their hearts.
52 Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset.
He has brought down rulers from their thrones and exalted the lowly.
53 Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä, ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois.
He has filled the hungry with good things, but the rich he has sent away empty.
54 Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin, muistaaksensa laupeuttaan
He has helped his servant Israel, remembering his mercy,
55 Aabrahamia ja hänen siementänsä kohtaan iankaikkisesti, niinkuin hän on meidän isillemme puhunut." (aiōn g165)
just as he spoke to our fathers, to Abraham and to his offspring forever.” (aiōn g165)
56 Ja Maria oli hänen tykönänsä noin kolme kuukautta ja palasi jälleen kotiinsa.
And Mary remained with Elizabeth for about three months and then returned to her house.
57 Mutta Elisabetin synnyttämisen aika tuli; ja hän synnytti pojan.
Now the time was fulfilled for Elizabeth to give birth, and she bore a son.
58 Ja kun hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat, että Herra oli tehnyt hänelle suuren laupeuden, iloitsivat he hänen kanssansa.
Then her neighbors and her relatives heard that the Lord had magnified his mercy with her, and they rejoiced with her.
59 Ja kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja tahtoivat antaa hänelle hänen isänsä mukaan nimen Sakarias.
On the eighth day they came to circumcise the child, and they were going to name him Zechariah, after his father.
60 Mutta hänen äitinsä vastasi ja sanoi: "Ei suinkaan, vaan hänen nimensä on oleva Johannes".
But the child's mother responded, “No! He is to be called John.”
61 Niin he sanoivat hänelle: "Eihän sinun suvussasi ole ketään, jolla on se nimi".
But they said to her, “There is no one among yoʋr relatives who has that name.”
62 Ja he kysyivät viittomalla lapsen isältä, minkä nimen hän tahtoi hänelle annettavaksi.
Then they began making signs to the child's father to find out what he wanted to name him.
63 Niin hän pyysi taulun ja kirjoitti siihen nämä sanat: "Johannes on hänen nimensä". Ja kaikki ihmettelivät.
So he asked for a tablet and wrote, “His name is John.” And they were all amazed.
64 Ja kohta hänen suunsa aukeni, ja hänen kielensä vapautui, ja hän puhui kiittäen Jumalaa.
At once Zechariah's mouth was opened and his tongue was released, and he began to speak, blessing God.
65 Ja tuli pelko kaikille heidän ympärillään asuvaisille, ja koko Juudean vuorimaassa puhuttiin kaikista näistä tapahtumista;
Then fear came upon all who dwelt around them, and in the entire hill country of Judea all these things were being discussed.
66 ja kaikki, jotka niistä kuulivat, panivat ne mieleensä ja sanoivat: "Mikähän tästä lapsesta tulee?" Sillä Herran käsi oli hänen kanssansa.
All who heard about this laid it up in their hearts, saying, “What then will this child become?” And the hand of the Lord was with him.
67 Ja Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän ennusti sanoen:
Then Zechariah, the child's father, was filled with the Holy Spirit and prophesied:
68 "Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen
“Blessed be the Lord, the God of Israel, for he has visited his people and brought them redemption.
69 ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta
He has raised up for us a horn of salvation in the house of his servant David
70 -niinkuin hän on puhunut hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta- (aiōn g165)
(just as he spoke through the mouth of his holy prophets long ago), (aiōn g165)
71 pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat,
salvation from our enemies and from the hand of all who hate us—
72 tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa,
to deal mercifully with our fathers and to remember his holy covenant,
73 sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, meidän isällemme;
the oath he swore to Abraham our father, to grant us
74 suodakseen meidän, vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelkäämättä palvella häntä
that we, having been rescued from the hands of our enemies, might serve him without fear,
75 pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme.
in holiness and righteousness before him all the days of our lives.
76 Ja sinä, lapsukainen, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään,
And yoʋ, child, will be called a prophet of the Most High, for yoʋ will go before the presence of the Lord to prepare his ways,
77 antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksisaamisessa,
to give his people knowledge of salvation through the remission of their sins,
78 meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta,
through the tender mercy of our God, by which the sunrise has visited us from on high,
79 loistaen meille, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa, ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle."
to give light to those who sit in darkness and in the shadow of death, to guide our feet into the way of peace.”
80 Ja lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä. Ja hän oli erämaassa siihen päivään asti, jona hän oli astuva Israelin eteen.
And the child grew and became strong in spirit, and he was in the wilderness until the day of his public appearance to Israel.

< Luukkaan 1 >