Valitusvirret 5
1 Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.
Anımsa, ya RAB, başımıza geleni, Bak da utancımızı gör.
2 Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.
Mülkümüz yabancılara geçti, Evlerimiz ellere.
3 Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.
Öksüz kaldık, babasız, Annelerimiz dul kadınlara döndü.
4 Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.
Suyumuzu parayla içtik, Odunumuzu parayla almak zorunda kaldık.
5 Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.
Bizi kovalayanlar ensemizde, Yorgun düştük, rahatımız yok.
6 Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.
Ekmek için Mısır'a, Asur'a el açtık.
7 Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
Atalarımız günah işledi, Ama artık onlar yok; Suçlarının cezasını biz yüklendik.
8 Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.
Köleler üstümüzde saltanat sürüyor, Bizi ellerinden kurtaracak kimse yok.
9 Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.
Çöldeki kılıçlı haydutlar yüzünden Ekmeğimizi canımız pahasına kazanıyoruz.
10 Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.
Kıtlığın yakıcı sıcağından Derimiz fırın gibi kızardı.
11 Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.
Siyon'da kadınların, Yahuda kentlerinde erden kızların ırzına geçtiler.
12 Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.
Önderler ellerinden asıldı, Yaşlılar saygı görmedi.
13 Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.
Değirmen taşını gençler çevirdi, Çocuklar odun yükü altında tökezledi.
14 Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.
Yaşlılar kent kapısında oturmaz oldu, Gençler saz çalmaz oldu.
15 Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.
Yüreğimizin sevinci durdu, Oyunumuz yasa döndü.
16 Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
Taç düştü başımızdan, Vay başımıza! Çünkü günah işledik.
17 Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-
Bu yüzden yüreğimiz baygın, Bunlardan ötürü gözlerimiz karardı.
18 Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.
Viran olan Siyon Dağı'nın üstünde Çakallar geziyor!
19 Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
Ama sen, sonsuza dek tahtında oturursun, ya RAB, Egemenliğin kuşaklar boyu sürer.
20 Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
Niçin bizi hep unutuyorsun, Neden bizi uzun süre terk ediyorsun?
21 Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.
Bizi kendine döndür, ya RAB, döneriz, Eski günlerimizi geri ver.
22 Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?
Bizi büsbütün attıysan, Bize çok öfkelenmiş olmalısın.
