Valitusvirret 5
1 Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.
Wspomnij, Panie! na to, co się nam przydało; wejrzyj a obacz pohańbienie nasze.
2 Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.
Dziedzictwo nasze obrócone jest do obcych, a domy nasze do cudzoziemców.
3 Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.
Sierotamiśmy a bez ojca; matki nasze są jako wdowy.
4 Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.
Wody nasze za pieniądze pijemy, drwa nasze za pieniądze kupujemy.
5 Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.
Na szyi swej prześladowanie cierpiemy, pracujemy, a nie dadzą nam odpocząć.
6 Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.
Egipczykom podajemy rękę i Assyryjczykom, żebyśmy się nasycili chleba.
7 Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
Ojcowie nasi zgrzeszyli, niemasz ich, a my nieprawość ich ponosimy.
8 Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.
Niewolnicy panują nad nami, niemasz, ktoby nas wybawił z ręki ich.
9 Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.
Z odwagą duszy naszej szukamy chleba swego dla strachu miecza i na puszczy.
10 Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.
Skóra nasza jako piec zczerniała od srogości głodu.
11 Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.
Niewiasty w Syonie pogwałcono; i panny w miastach Judzkich.
12 Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.
Książęta ręką ich powieszeni są, a osoby starszych nie mają w uczciwości.
13 Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.
Młodzięców do żarn biorą, a młodzieniaszkowie po drwami padają.
14 Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.
Starcy w bramach więcej nie siadają, a młodzieńcy przestali pieśni swoje.
15 Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.
Ustało wesele serca naszego, pląsanie nasze w kwilenie się obróciło.
16 Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
Spadła korona z głowy naszej; biada nam, żeśmy zgrzeszyli!
17 Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-
Dlategoż mdłe jest serce nasze, dlatego zaćmione są oczy nasze;
18 Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.
Dla góry Syońskiej, że jest spustoszona, liszki chodzą po niej.
19 Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
Ty, Panie! trwasz na wieki, a stolica twoja od narodu do narodu.
20 Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
Przeczże nas na wieki zapominasz, a opuszczasz nas przez tak długi czas?
21 Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.
Nawróć nas do siebie, o Panie! a nawróceni będziemy; odnów dni nasze, jako z dawna były.
22 Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?
Bo izali nas cale odrzucisz, a gniewać się będziesz na nas tak bardzo?
