Valitusvirret 5
1 Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.
Souviens-toi, Éternel, de ce qui nous est arrivé! Regarde, vois notre opprobre!
2 Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.
Notre héritage a passé à des étrangers, Nos maisons à des inconnus.
3 Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.
Nous sommes orphelins, sans père; Nos mères sont comme des veuves.
4 Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.
Nous buvons notre eau à prix d’argent, Nous payons notre bois.
5 Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.
Nous sommes poursuivis, le joug sur le cou; Nous sommes épuisés, nous n’avons point de repos.
6 Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.
Nous avons tendu la main vers l’Égypte, vers l’Assyrie, Pour nous rassasier de pain.
7 Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
Nos pères ont péché, ils ne sont plus, Et c’est nous qui portons la peine de leurs iniquités.
8 Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.
Des esclaves dominent sur nous, Et personne ne nous délivre de leurs mains.
9 Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.
Nous cherchons notre pain au péril de notre vie, Devant l’épée du désert.
10 Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.
Notre peau est brûlante comme un four, Par l’ardeur de la faim.
11 Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.
Ils ont déshonoré les femmes dans Sion, Les vierges dans les villes de Juda.
12 Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.
Des chefs ont été pendus par leurs mains; La personne des vieillards n’a pas été respectée.
13 Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.
Les jeunes hommes ont porté la meule, Les enfants chancelaient sous des fardeaux de bois.
14 Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.
Les vieillards ne vont plus à la porte, Les jeunes hommes ont cessé leurs chants.
15 Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.
La joie a disparu de nos cœurs, Le deuil a remplacé nos danses.
16 Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
La couronne de notre tête est tombée! Malheur à nous, parce que nous avons péché!
17 Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-
Si notre cœur est souffrant, Si nos yeux sont obscurcis,
18 Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.
C’est que la montagne de Sion est ravagée, C’est que les renards s’y promènent.
19 Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
Toi, l’Éternel, tu règnes à jamais; Ton trône subsiste de génération en génération.
20 Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
Pourquoi nous oublierais-tu pour toujours, Nous abandonnerais-tu pour de longues années?
21 Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.
Fais-nous revenir vers toi, ô Éternel, et nous reviendrons! Donne-nous encore des jours comme ceux d’autrefois!
22 Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?
Nous aurais-tu entièrement rejetés, Et t’irriterais-tu contre nous jusqu’à l’excès?
