< Valitusvirret 5 >
1 Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.
Remember, O LORD, what is come upon us: consider, and behold our reproach.
2 Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.
Our inheritance is turned to strangers, our houses to aliens.
3 Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.
We are orphans and fatherless, our mothers [are] as widows.
4 Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.
We have drank our water for money; our wood is sold to us.
5 Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.
Our necks [are] under persecution: we labor, [and] have no rest.
6 Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.
We have given the hand [to] the Egyptians, [and to] the Assyrians, to be satisfied with bread.
7 Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
Our fathers have sinned, [and are] not; and we have borne their iniquities.
8 Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.
Servants have ruled over us: [there is] none that doth deliver [us] out of their hand.
9 Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.
We procured our bread with [the peril of] our lives, because of the sword of the wilderness.
10 Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.
Our skin was black like an oven because of the terrible famine.
11 Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.
They ravished the women in Zion, [and] the maids in the cities of Judah.
12 Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.
Princes were hanged by their hand: the faces of elders were not honored.
13 Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.
They took the young men to grind, and the children fell under the wood.
14 Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.
The elders have ceased from the gate, the young men from their music.
15 Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.
The joy of our heart hath ceased; our dance is turned into mourning.
16 Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
The crown is fallen [from] our head: woe to us, that we have sinned!
17 Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-
For this our heart is faint; for these [things] our eyes are dim.
18 Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.
Because of the mountain of Zion, which is desolate, the foxes walk upon it.
19 Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
Thou, O LORD, remainest for ever; thy throne from generation to generation.
20 Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
Why dost thou forget us for ever, [and] forsake us so long time?
21 Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.
Turn thou us to thee, O LORD, and we shall be turned; renew our days as of old.
22 Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?
But thou hast utterly rejected us; thou art very wroth against us.