Valitusvirret 5
1 Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.
Remember, O Lord, what has happened to us: behold, and look on our reproach.
2 Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.
Our inheritance has been turned away to aliens, our houses to strangers:
3 Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.
we are become orphans, we have no father, our mothers are as widows.
4 Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.
We have drunk our water for money; our wood is sold to us [for a burden] on our neck:
5 Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.
we have been persecuted, we have laboured, we have had no rest.
6 Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.
Egypt gave the hand [to us], Assur to their own satisfaction.
7 Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
Our fathers sinned, [and] are not: we have borne their iniquities.
8 Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.
Servants have ruled over us: there is none to ransom [us] out of their hand.
9 Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.
We shall bring in our bread with [danger of] our lives, because of the sword of the wilderness.
10 Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.
Our skin is blackened like an oven; they are convulsed, because of the storms of famine.
11 Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.
They humbled the women in Sion, the virgins in the cities of Juda.
12 Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.
Princes were hanged up by their hands: the elders were not honoured.
13 Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.
The chosen men lifted up [the voice in] weeping, and the youths fainted under the wood.
14 Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.
And the elders ceased from the gate, the chosen men ceased from their music.
15 Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.
The joy of our heart has ceased; our dance is turned into mourning.
16 Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
The crown has fallen [from] our head: yes, woe to us! for we have sinned.
17 Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-
For this has grief come; our heart is sorrowful: for this our eyes are darkened.
18 Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.
Over the mountain of Sion, because it is made desolate, foxes have walked therein.
19 Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
But you, O Lord, shall dwell for ever; your throne [shall endure] to generation and generation.
20 Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
Therefore will you utterly forget us, and abandon us a long time?
21 Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.
Turn us, O Lord, to you, and we shall be turned; and renew our days as before.
22 Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?
For you have indeed rejected us; you have been very angry against us.
