Valitusvirret 4
1 Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta; kuinka ovat pyhät kivet viskeltyinä kaikkien katujen kulmiin!
Saanen a narimat ti balitok; nagbaliwen ti kapupuroan a balitok. Naibukboken dagiti nasagradoan a batbato iti nagsasabatan dagiti kalsada.
2 Siionin pojat, nuo kalliit, punnitut puhtaimman kullan arvoisiksi-kuinka he ovatkaan saviastiain arvossa, savenvalajan kätten tekojen!
Napateg unay idi dagiti annak ti Sion, napatpateg ngem iti puro a balitok. Ngem itan ket kaiyariganda laengen ti burnay nga inaramid ti agdamdamili.
3 Aavikkosudetkin taritsevat nisiänsä, imettävät pentujansa; mutta tytär, minun kansani, on tullut tylyksi kuin kamelikurki erämaassa.
Uray dagiti atap nga aso ket iparangda dagiti susoda tapno pasusoenda dagiti ukenda, ngem ti babai nga anak dagiti tattaok ket naranggas a maiyarig iti abestrus iti disierto.
4 Imeväisen kieli tarttuu suulakeen janon tähden. Lapsukaiset pyytävät leipää; ei ole, kuka sitä heille taittaisi.
Dumket ti dila ti agsuso nga ubing iti ngangawna gapu iti pannakawawna, dumawat dagiti ubbing iti tinapay, ngem awan ti maited para kadakuada.
5 Jotka herkkuja söivät, ne nääntyvät kaduilla. Joita punapurppuran päällä kanneltiin, ne tunkioita syleilevät.
Dagiti tattao a sigud a mangmangan iti agkakangina a taraon ket nabaybay-anen a mabisbisinan kadagiti kalsada; dagiti sigud nga agkawkawes iti nalabbaga a pagan-anay ket addan ita iti tuktok dagiti gabsuon dagiti basura.
6 Tyttären, minun kansani, syntivelka on Sodoman syntiä suurempi; Sodoma hävitettiin yhtäkkiä kätten siellä riehumatta.
Ti nagbasolan ti babai nga anak dagiti tattaok ket dakdakkel ngem iti basol ti Sodoma, a naibelleng iti apagdarikmat uray no awan nangtiliw iti daytoy.
7 Siionin ruhtinaat olivat lunta puhtaammat, maitoa valkoisemmat, heidän ruumiinsa oli koralleja rusottavampi, heidän hahmonsa oli kuin safiiri.
Dagiti mangidadaulo kenkuana ket sigud a kasla nasileng a niebe ken kas kapudaw iti gatas. Nalablabbaga ti bagbagida ngem iti napintas a rubi iti baybay; kasla safiro ti sukogda.
8 Nyt on heidän muotonsa nokea mustempi, ei voi heitä tuntea kaduilla. Rypyssä on heillä nahka luitten päällä, se on kuivettunut kuin puu.
Ita ket pinangisiten ti kasipngetan dagiti langada, ket narigatdan a mabigbig kadagiti kalkalsada, ta dimketen dagiti kudilda kadagiti tultulangda. Nagangon daytoy a kas iti kayo!
9 Parempi oli miekan kaatamien kuin nälän kaatamien, jotka menehtyivät, kuin lävitsepistetyt, pellon viljaa vailla.
Dagiti napapatay babaen iti kampilan ket am-amang a nasaysayaatda ngem dagiti natay gapu iti bisin; nasaysayaatda nga amang ngem kadagiti nakapsut; nga arigna a naduyok gapu iti bisin iti kinaawan ti apit kadagiti talon.
10 Armeliaat vaimot keittivät omin käsin lapsiansa: ne tulivat heille ruuaksi tyttären, minun kansani, sortuessa.
Inluto dagiti ima dagiti naasi a babbai dagiti mismo nga annakda; dagitoy nga ubbing ket nagbalin a taraonda kabayatan ti pannakarumek ti babai nga anak dagiti tattaok.
11 Herra on pannut täytäntöön kiivautensa, vuodattanut vihansa hehkun; hän on sytyttänyt Siioniin tulen, joka on kuluttanut sen perustukset.
Pinennek ni Yahweh ti pungtotna. Imbukbokna ti umap-apuy nga ungetna; kasla nangpasged isuna idiay Sion ket inkisap daytoy dagiti pundasionna.
12 Eivät olisi uskoneet maan kuninkaat, ei maanpiirin asukkaista kenkään, että vihollinen ja vainomies hyökkää sisään Jerusalemin porteista.
Uray dagiti ari ditoy daga wenno ti siasinoman nga agnanaed iti daytoy a lubong ket saan a mamati nga adda makastrek a kasupiat ken kabusor kadagiti ruangan ti Jerusalem.
13 Sen profeettain syntien tähden kävi näin, sen pappien pahain tekojen tähden, niiden, jotka siellä olivat vuodattaneet vanhurskaitten verta.
Ngem inaramidda, gapu kadagiti basbasol dagiti profetana, ken kadagiti nagkurangan dagiti papadina a nangpasayasay iti dara dagiti nalilinteg.
14 He harhailivat sokeina kaduilla, verellä tahrattuina, niin ettei voinut koskea heidän vaatteisiinsa.
Agalla-alla itan dagidiay a profeta ken papadi a kas kadagiti bulsek kadagiti kalkalsada. Natulawandan babaen iti dayta a dara isu nga awan ti makabael nga uray mangsagid kadagiti kawesda.
15 "Väistykää! Saastainen!" huudettiin heistä. "Väistykää, väistykää, älkää koskeko!" Paettuaankin he yhä harhailivat; pakanain seassa sanottiin: "Eivät he saa kauemmin asustaa täällä".
“Panaw! Dakayo a narugit,” kastoy ti ipukpukkaw dagitoy a propeta ken papadi. “Pumanawkayo! Saandakami a sagsagiden!” Isu a nagalla-allada kadagiti nadumaduma a daga, ngem uray dagiti Hentil ket kunkunada, “Saandan a makapagnaed ditoy a kas ganggannaet.”
16 Herran kasvot ovat hajottaneet heidät, hän ei heihin enää katso. Papeista ei välitetty, vanhimpia ei armahdettu.
Inwaras ida ni Yahweh manipud iti imatangna, saanna idan a kakaasian. Awanen ti mangpasangbay nga addaan iti panagraem kadagiti papadi, ken ipakpakitada a saandan a kailalaan dagiti panglakayen.
17 Vieläkin me, silmät rauenneina, turhaan odotimme apua; tähystyspaikastamme me tähyilimme kansaa, josta ei pelastusta tullut.
Kanayon a mapaay dagiti matami a makasarak iti awan kaaspingna a tulong, numan pay sigagagarda a nangkita iti nasion a saan met a mangisalakan kadakami.
18 Meidän askeleitamme vaanittiin, niin ettemme voineet kulkea kaduillamme. Meidän loppumme lähestyi, päivämme täyttyivät-niin, loppumme tuli.
Inan-anupda dagiti tugotmi kadagiti kalsada. Asidegen ti kanibusananmi ken mabilbilangen dagiti al-aldawmi, ta dimtengen ti panungpalanmi.
19 Meidän vainoojamme olivat nopeammat kuin kotkat taivaalla. Vuorilla he ajoivat meitä takaa, väijyivät meitä erämaassa.
Naparpartak dagiti mangkamkamat kadakami ngem dagiti agila iti tangatang. Inanupdakami agingga kadagiti banbantay sadakami pinadaanan iti let-ang.
20 Hän, meidän elämänhenkemme, Herran voideltu, joutui vangiksi heidän kuoppiinsa, hän, josta me olimme sanoneet: hänen varjossaan me saamme elää pakanakansain seassa.
Ti anges iti agongmi, ti dinutokan ni Yahweh - ti arimi, ket napalab-ogan babaen kadagiti abut; ti arimi a nangibagaanmi nga, “Agbiagkami kadagiti nasion iti babaen ti panangsalaknibna.”
21 Iloitse ja riemuitse, tytär Edom, joka asut Uusin maassa! Mutta malja on tuleva sinunkin kohdallesi: sinä juovut ja paljastat itsesi.
Agrag-o ken agragsakka, babai nga anak ti Edom nga agnanaed iti daga ti Us, ta maipasanto kenka ti kopa. Mabartekkanto ken silalamo-lamo.
22 Sinun syntivelkasi, tytär Siion, on loppunut: ei Herra ole enää siirtävä sinua pois. Sinun syntivelkasi, tytär Edom, hän on etsiskelevä, on paljastava sinun syntisi.
Naggibusen ti dusam, babai nga anak ti Sion. Saannakan a paipanaw. Ngem dusaennaka iti nagbasolam, babai nga anak ti Edom. Lukaisannanto pay dagiti basbasolmo.
