Valitusvirret 4
1 Kuinka onkaan kulta tummunut, muuttunut hyvä kulta; kuinka ovat pyhät kivet viskeltyinä kaikkien katujen kulmiin!
怎麼! 黃金竟暗淡無光，純金竟變了色! 聖所的石頭都散亂在街頭!
2 Siionin pojat, nuo kalliit, punnitut puhtaimman kullan arvoisiksi-kuinka he ovatkaan saviastiain arvossa, savenvalajan kätten tekojen!
熙雍的子女，原比純金尊貴，怎麼現在竟被看作瓦器，被看作陶人的出品!
3 Aavikkosudetkin taritsevat nisiänsä, imettävät pentujansa; mutta tytär, minun kansani, on tullut tylyksi kuin kamelikurki erämaassa.
豺狼尚且露出乳房，哺養自己的幼兒；我的女兒──人民，竟然殘暴不仁，好似曠野中的鴕鳥!
4 Imeväisen kieli tarttuu suulakeen janon tähden. Lapsukaiset pyytävät leipää; ei ole, kuka sitä heille taittaisi.
嬰兒的舌頭，乾渴得緊貼上顎；幼童飢餓求食，卻無人分給他們。
5 Jotka herkkuja söivät, ne nääntyvät kaduilla. Joita punapurppuran päällä kanneltiin, ne tunkioita syleilevät.
昔日飽享山珍海味，今日竟餓死街頭；一向衣飾華麗，而今卻滿身糞土。
6 Tyttären, minun kansani, syntivelka on Sodoman syntiä suurempi; Sodoma hävitettiin yhtäkkiä kätten siellä riehumatta.
我的女兒──人民的罪罰，比索多瑪的還重，索多瑪頃刻間傾覆了，並非假手於人。
7 Siionin ruhtinaat olivat lunta puhtaammat, maitoa valkoisemmat, heidän ruumiinsa oli koralleja rusottavampi, heidän hahmonsa oli kuin safiiri.
昔日，她的少年，比雪還潔白，比乳還皎潔；他們的皮膚，比珊瑚還紅潤，他們的身體好似一片青玉。
8 Nyt on heidän muotonsa nokea mustempi, ei voi heitä tuntea kaduilla. Rypyssä on heillä nahka luitten päällä, se on kuivettunut kuin puu.
而今，他們的容貌，比炭還黑，在街上已辨認不出，皮包骨頭，枯瘦如柴；
9 Parempi oli miekan kaatamien kuin nälän kaatamien, jotka menehtyivät, kuin lävitsepistetyt, pellon viljaa vailla.
死於刀下的，比死於饑餓的，即因缺乏田產，日漸衰弱而死的，更為幸運。
10 Armeliaat vaimot keittivät omin käsin lapsiansa: ne tulivat heille ruuaksi tyttären, minun kansani, sortuessa.
柔情的婦女竟要親手烹食自己的子女；在我的女兒──人民遭受浩劫時，子女竟成了母親的食物。
11 Herra on pannut täytäntöön kiivautensa, vuodattanut vihansa hehkun; hän on sytyttänyt Siioniin tulen, joka on kuluttanut sen perustukset.
上主大發震怒，傾洩了他的怒火，火燒熙雍，焚毀了他的基礎。
12 Eivät olisi uskoneet maan kuninkaat, ei maanpiirin asukkaista kenkään, että vihollinen ja vainomies hyökkää sisään Jerusalemin porteista.
地上的君王和世上的居民，誰也不相信：仇敵能進入耶路撒冷的城門。
13 Sen profeettain syntien tähden kävi näin, sen pappien pahain tekojen tähden, niiden, jotka siellä olivat vuodattaneet vanhurskaitten verta.
這是由於她先知們的罪惡，和她司祭們的過犯：他們在城中心，傾流了義人的血；
14 He harhailivat sokeina kaduilla, verellä tahrattuina, niin ettei voinut koskea heidän vaatteisiinsa.
他們身染血污，像瞎子一樣，徘徊街頭，叫人不能觸摸他們的衣服。「
15 "Väistykää! Saastainen!" huudettiin heistä. "Väistykää, väistykää, älkää koskeko!" Paettuaankin he yhä harhailivat; pakanain seassa sanottiin: "Eivät he saa kauemmin asustaa täällä".
不潔! 退避! 」人們喊說：「退避! 不可接近! 」如果他們逃亡，漂流異邦，異邦人又說：「不要讓他們留居此地。」
16 Herran kasvot ovat hajottaneet heidät, hän ei heihin enää katso. Papeista ei välitetty, vanhimpia ei armahdettu.
上主的怒容驅散他們，不再垂顧他們；人也不再尊敬司祭，不再敬重長老。
17 Vieläkin me, silmät rauenneina, turhaan odotimme apua; tähystyspaikastamme me tähyilimme kansaa, josta ei pelastusta tullut.
我們還在望眼欲穿，幻想著我們的救援；我們仍在瞭望台上，期望著那不能施救的異邦。
18 Meidän askeleitamme vaanittiin, niin ettemme voineet kulkea kaduillamme. Meidän loppumme lähestyi, päivämme täyttyivät-niin, loppumme tuli.
敵人正在追蹤我們的足跡，阻止我們在街上行走；我們的結局已近，我們的日子已滿；的確，我們的終期已到。
19 Meidän vainoojamme olivat nopeammat kuin kotkat taivaalla. Vuorilla he ajoivat meitä takaa, väijyivät meitä erämaassa.
追捕我們的人，比凌空的飛鳥還要快速；他們在山上搜索我們，在曠野裏窺伺我們。
20 Hän, meidän elämänhenkemme, Herran voideltu, joutui vangiksi heidän kuoppiinsa, hän, josta me olimme sanoneet: hänen varjossaan me saamme elää pakanakansain seassa.
連我們的氣息──上主的受傅者，也落在他們的陷阱中：我們原希望在他的福蔭下，生活在異邦人中。
21 Iloitse ja riemuitse, tytär Edom, joka asut Uusin maassa! Mutta malja on tuleva sinunkin kohdallesi: sinä juovut ja paljastat itsesi.
住在胡茲地的厄東女郎! 你歡欣喜樂罷! 苦爵也要輪到你喝，你將要醉倒，而赤身裸體。
22 Sinun syntivelkasi, tytär Siion, on loppunut: ei Herra ole enää siirtävä sinua pois. Sinun syntivelkasi, tytär Edom, hän on etsiskelevä, on paljastava sinun syntisi.
熙雍女郎! 你的罪債已經償還，上主不再使你流徙；厄東女郎! 他必要懲罰你的過犯，揭露你的罪惡。
