Valitusvirret 3
1 Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.
Mwen se yon nonm ki konnen mizè moun gen pou pase lè Bondye ankòlè sou yo, lè Bondye ap pini yo.
2 Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.
Li trennen m', li fè m' mache nan fènwa san yon ti limyè pou klere m'.
3 Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.
Tout lajounen, l'ap plede bat mwen san rete.
4 Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.
Po kò m' fin chire, vyann mwen parèt deyò konsa. Li kraze tout zo nan kò m'.
5 Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.
Li fèmen m' nan yon koridò mizè ak lafliksyon.
6 Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.
Li fè m' rete kote ki fènwa a tankou moun mouri yo.
7 Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.
Li moute yon miray, li fèmen kote m' ye a, m' pa ka chape. Li mare m' ak gwo chenn.
8 Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.
Tout rele mwen rele byen fò, pesonn p'ap tande m'.
9 Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
Li simen gwo wòch toupatou sou wout mwen. Kote m' vire, chak pa mwen fè, m' bite.
10 Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.
Tankou yon lous, li biske kò l', l'ap veye m'. Tankou yon lyon, li kache, l'ap tann mwen.
11 Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.
Li fè m' tonbe nan bwa. Li filange tout kò m'. Lèfini, li lage m'.
12 Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.
Li mete flèch nan banza li, li vize. Se sou mwen l'ap voye yo.
13 Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.
Li fè flèch li yo antre fon nan kò m'.
14 Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.
Tout moun nan peyi a ap pase m' nan betiz. Se toutan y'ap fè chante sou mwen.
15 Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.
Li plen vant mwen ak manje anmè kou fyèl. Li fè m' bwè labsent jouk mwen sou.
16 Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.
Li fwote tout figi m' atè, li fè m' kase dan m' nan wòch.
17 Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.
Mwen pa konnen sa yo rele kè poze. Mwen bliye sa yo rele kè kontan.
18 Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.
Mwen di: M' pa gen lontan pou m' viv ankò. M' pèdi tout espwa mwen te gen nan Bondye.
19 Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.
Lè m' chonje nan ki mizè mwen ye, jan m'ap mache pwonmennen san rete, se tankou yon labsent, yon fyèl m'ap vale.
20 Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.
Wi, lè m' chonje sa, kè m' sere, m' santi kè m' ap rache
21 Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.
Men, mwen reprann kouraj lè m' chonje yon sèl bagay.
22 Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:
Seyè a pa janm sispann renmen nou. L'ap toujou gen pitye pou nou.
23 se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.
Tankou solèy la ki leve chak maten konsa tou l'ap toujou kenbe pawòl li.
24 Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
Mwen di: Se Seyè a ki tout mwen. Se nan li mwen mete tout espwa m'.
25 Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.
Seyè a bon pou tout moun ki mete konfyans yo nan li, pou moun k'ap konte sou li.
26 Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.
Sa bon pou nou rete dousman ap tann li vin delivre nou.
27 Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
Sa bon pou nou aprann sipòte depi nou tou jenn.
28 Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.
Lè Bondye ap manyen ak nou, ann chita pou kont nou san di anyen.
29 Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.
Nou pa bezwen plenyen. Nou pa janm konnen, ka gen espwa toujou.
30 Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.
Se pou n' pare figi n' pou n' pran souflèt. Se pou n' asepte tou sa yo fè nou.
31 Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;
Bondye sèl Mèt la p'ap janm lage nou nèt.
32 vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.
Li ka fè nou lapenn, men l'ap gen pitye pou nou paske li renmen nou anpil.
33 Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.
Li pa pran plezi nan fè nou soufri, ni nan ban nou lapenn.
34 Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,
Atò, se konnen Seyè a, Bondye sèl Mèt la, pa konnen lè y'ap kraze prizonye anba baton,
35 kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,
lè yo derefize rekonèt dwa Bondye ban nou,
36 kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?
lè y'ap bay move jijman nan tribinal! Atò, se konnen li pa konnen!
37 Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?
Depi Bondye Sèl Mèt la pale, se fini! Sa l' di se sak fèt.
38 Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?
Tou sa ki rive an byen osinon an mal, se li menm ki penmèt sa.
39 Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?
Lè nou anba bwa pou peche nou yo sa nou bezwen plenyen fè!
40 Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.
Annou gade jan n'ap mennen bak nou! Ann egzaminen byen jan n'ap viv la! Lèfini, ann tounen vin jwenn Bondye!
41 Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.
Ann leve bra nou nan syèl la, ann lapriyè nan pye l'!
42 Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,
Nou peche, nou kenbe tèt avè ou! Men, ou menm ou pa padonnen nou.
43 olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;
Ou move pi rèd, ou fann nan kò nou! Ou te san pitye. Ou touye nou.
44 olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.
Ou vlope kò ou nan yon gwo nwaj nwa pou lapriyè nou pa rive nan zòrèy ou.
45 Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.
Ou fè nou tounen yon depotwa, yon pil fatra nan mitan lòt nasyon sou latè yo.
46 Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.
Tout lènmi nou yo ap lave bouch yo sou nou.
47 Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.
N'ap viv ak kè sote, si se pa lanmò, se gwo danje, se gwo malè!
48 Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.
De je m' yo ap ponpe dlo tankou larivyè, lè m' wè malè ki tonbe sou pèp mwen an!
49 Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä
Dlo ap koule nan je m' san rete. Li p'ap janm sispann,
50 siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.
jouk jou Seyè a va rete nan syèl la, l'a voye je l' gade, l'a wè!
51 Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.
Wi, kè m' fè m' mal pou m' wè sa ki rive moun lavil mwen yo!
52 Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.
Yon bann moun ki pa vle wè m' san m' pa fè yo anyen pran kouri dèyè m' tankou yon zwazo y'ap chache pran.
53 He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.
Yo lage m' tou vivan nan yon twou. Yo fèmen bouch twou a ak wòch.
54 Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.
Dlo te prèt pou kouvri tèt mwen. Mwen di: Fwa sa a m' pran!
55 Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.
Nan twou kote m' te ye a, Seyè, mwen rele ou!
56 Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää".
Ou tande vwa m'. Tanpri, pa bouche zòrèy ou lè m'ap lapriyè nan pye ou.
57 Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää".
Wi, lè m' rele ou, ou pwoche. Ou di m' mwen pa bezwen pè!
58 Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.
Bondye Sèl Mèt, ou pran ka m' an konsiderasyon. Ou sove lavi m'.
59 Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.
Seyè, ou wè tout lenjistis y'ap fè m'. Tanpri, defann kòz mwen.
60 Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
Ou wè jan yo soti pou pwofite sou mwen, jan y'ap fè konplo pou touye m'.
61 Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
Seyè, ou tande jan y'ap joure m'. Ou konnen konplo y'ap fè sou do m'.
62 Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.
Tout lajounen, y'ap pale sou mwen, y'ap fè plan.
63 Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.
Gade yo non! Depi maten jouk aswè yo chita ap fè chante sou do m'!
64 Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.
Seyè, se pou ou pini yo pou tou sa yo fè.
65 Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.
Madichonnen yo! Fè yo pèdi tèt yo!
66 Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.
Move sou yo, Seyè! Pati dèyè yo! Disparèt yo sou latè!
