Tuomarien 6
1 Mutta israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja Herra antoi heidät Midianin käsiin seitsemäksi vuodeksi.
HANA hewa iho la na mamo a Iseraela imua o Iehova, a haawi ae la o Iehova ia lakou i ka lima o ko Midiana, i ehiku makahiki.
2 Ja Israel sai tuntea Midianin käden voimaa, ja israelilaiset tekivät suojakseen midianilaisia vastaan ne onkalot, joita on vuorissa, ja luolat ja vuorilinnat.
Ikaika loa iho la ka lima o ko Midiana maluna o ka Iseraela; a hana ae la ka poe mamo a Iseraela i na lua no lakou, mai na maka aku o ko Midiana, aia ma na mauna, a i na ana hoi, a me na puukaua.
3 Ja joka kerta kun israelilaiset olivat kylväneet, tulivat midianilaiset, amalekilaiset ja Idän miehet ja hyökkäsivät heidän kimppuunsa.
A i ka manawa i lulu ai ka Iseraela, alaila, pii mai la ko Midiana, a me ka Amaleka, a me ka poe noho ma ka hikina, hele ku e mai la lakou.
4 He leiriytyivät heitä vastaan ja hävittivät maan sadon aina Gassaa myöten eivätkä jättäneet mitään elintarpeita Israeliin, eivät myöskään lampaita, nautakarjaa eivätkä aaseja.
A hoomoana ku e mai la, a hoopau iho la i na mea kupu o ka honua, a hiki aku i Gaza, aole i waiho i kekahi mea ola na ka Iseraela, aole i pa hipa, aole i ka bipi, aole i ka hoki.
5 Sillä he lähtivät liikkeelle laumoineen ja telttoineen, he tulivat monilukuisina kuin heinäsirkat, heillä ja heidän kameleillaan ei ollut määrää, ja he tulivat maahan sitä hävittämään.
Pii mai la lakou me ko lakou holoholona, a me ko lakou mau halelewa, hele mai lakou, e like me na uhini ka nui loa; o lakou a me ko lakou poe kamelo, he poe mea helu ole ia; a komo lakou i ka aina, e luku iho.
6 Niin Israel joutui suureen kurjuuteen midianilaisten tähden; ja israelilaiset huusivat Herraa.
Hune loa iho la ka Iseraela, no ko Midiana, a hea aku la na mamo a Iseraela ia Iehova.
7 Ja kun israelilaiset huusivat Herraa Midianin tähden,
A i ka wa i hea aku ai na mamo a Iseraela ia Iehova no ko Midiana,
8 lähetti Herra israelilaisten luo profeetan, joka sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Minä johdatin teidät Egyptistä ja vein teidät pois orjuuden pesästä;
Alaila, hoouna mai o Iehova i kekahi kanaka, he kaula, i mai la ia ia lakou, Penei ka olelo ana mai a Iehova, ke Akua o ka Iseraela, Na'u no oukou i lawe mai nei, mai Aigupita mai, a hoopuka mai ia oukou, mai loko mai o ka halehooluhi;
9 minä pelastin teidät egyptiläisten käsistä ja kaikkien teidän sortajainne käsistä; minä karkoitin heidät teidän tieltänne ja annoin teille heidän maansa.
Hoopakele ae au ia oukou, mai ka lima ae o ko Aigupita, a mai ka lima aku o ka poe a pau i hooluhihewa mai ia oukou, a kipaku aku la au ia lakou, mai ko oukou alo aku, a haawi aku la au i ko lakou aina no oukou.
10 Ja minä sanoin teille: Minä olen Herra, teidän Jumalanne, älkää peljätkö amorilaisten jumalia, joiden maassa te asutte. Mutta te ette kuulleet minun ääntäni."
I aku la au ia oukou, Owau no o Iehova, o ko oukou Akua. Mai makau oukou i na'kua o ka Amora, na mea nona ka aina, a oukou e noho ai. Aka, aole oukou i hoolohe i ko'u leo.
11 Ja Herran enkeli tuli ja istui Ofran tammen alle, joka oli abieserilaisen Jooaan oma, juuri kun tämän poika Gideon oli puimassa nisuja viinikuurnassa, korjatakseen ne talteen midianilaisilta.
Hele mai la ka anela o Iehova, noho iho la malalo iho o kekahi laau oka, ma Opera no Ioasa, he kanaka no ko Abiezera. E hahi ana kana keiki o Gideona i ka huapalaoa, ma kahi kaomi waina, i nalo i ko Midiana.
12 Ja Herran enkeli ilmestyi hänelle ja sanoi hänelle: "Herra olkoon sinun kanssasi, sinä sotaurho!"
Ikea aku la ka anela o ka Haku e ia, i mai la ia ia, Eia pu no me oe o Iehova, e ke kanaka koa loa.
13 Niin Gideon vastasi hänelle: "Oi, Herrani, jos Herra on meidän kanssamme, miksi sitten kaikki tämä on meitä kohdannut? Ja missä ovat kaikki hänen ihmeelliset tekonsa, joista isämme ovat meille kertoneet sanoen: 'Herra on johdattanut meidät tänne Egyptistä'? Mutta nyt Herra on hyljännyt meidät ja antanut meidät Midianin kouriin."
I aku la o Gideona ia ia, e kuu Haku e, ina o Iehova kekahi pu me makou, no ke aha la makou i loohia i keia mau mea a pau? Auhea kana mau hana mana nui, a ko makou poe makua i hai mai ai ia makou, i ka i ana mai, Aole anei i lawe mai o Iehova ia kakou, mai Aigupita mai? Aka, ua haalele mai o Iehova ia kakou, a ua haawi ia kakou iloko o na lima o ko Midiana.
14 Silloin Herra kääntyi häneen ja sanoi: "Mene tässä voimassasi ja vapauta Israel Midianin kourista; minä lähetän sinut".
Nana mai la o Iehova ia ia, i mai la, Ma keia mana ou, e hele ai oe, a e hoola no oe i ka Iseraela mai ka lima ae o ko Midiana. Aole anei au i hoouna aku ia oe?
15 Hän vastasi hänelle: "Oi, Herra, millä minä vapautan Israelin? Minun sukunihan on heikoin Manassessa, ja minä itse olen kaikkein vähäisin isäni perheessä."
I aku la keia ia ia, E kuu Haku, Pehea la wau e hoola'i i ka Iseraela? He nawaliwali ko'u hanauna i ka Manase a pau; a ua liilii au iloko o ka hale o ko'u makua.
16 Herra sanoi hänelle: "Minä olen sinun kanssasi, ja sinä voitat midianilaiset niinkuin yhden ainoan miehen".
I mai la o Iehova ia ia, Owau pu kekahi me oe, a e luku aku oe i ko Midiana, e like me ke kanaka hookahi.
17 Mutta hän sanoi hänelle: "Jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin osoita minulle tunnusteolla, että sinä itse puhut minun kanssani.
I aku la keia ia ia, Ina i loaa ia'u ka lokomaikaiia mai imua ou, e haawi mai oe i hoailona no kou kamailio ana mai ia'u.
18 Älä poistu täältä, ennenkuin minä tulen takaisin sinun luoksesi ja tuon uhrilahjani ja panen sen eteesi." Hän sanoi: "Minä jään, kunnes sinä tulet takaisin".
Ke noi aku nei au ia oe, Mai hele aku oe, a hiki mai au i ou la, a lawe mai i ko'u mohai makana, a waiho imua ou. I mai la kela, E kakali no wau, a hoi hou mai oe.
19 Gideon meni ja valmisti vohlan, ja eefa-mitan jauhoja happamattomiksi leiviksi, pani lihan koriin ja liemen pataan ja vei ne hänen luoksensa tammen alle ja pani ne tarjolle.
Hele aku la o Gideona iloko, a hoomakaukau iho la i keiki kao, a i palaoa hu ole, i hookahi epa; a waiho iho la i ka io iloko o ka hinai, a o ke kai, waiho iho la ia maloko o ka ipu, a lawe ae la ia, io na la malalo o Ka laau oka, a haawi aku la.
20 Mutta Jumalan enkeli sanoi hänelle: "Ota liha ja happamattomat leivät ja pane ne tälle kalliolle ja vuodata liemi". Ja hän teki niin.
I mai la ka anela o ke Akua ia ia, E lawe oe i ka io, a i ka palaoa hu ole, a e waiho maluna o keia pohaku, a e ninini iho i ke kai. A hana iho la ia pela.
21 Ja Herran enkeli ojensi sauvan, joka hänellä oli kädessään, ja kosketti sen kärjellä lihaa ja happamattomia leipiä; niin kalliosta nousi tuli, ja se kulutti lihan ja happamattomat leivät. Ja Herran enkeli katosi hänen silmistänsä.
Alaila, o aku la ka anela o Iehova i ka welau o ke kookoo, ma kona lima, a hoopa iho la i ka io, a me ka palaoa hu ole; a pii ae la ke ahi, mai loko ae o ka pohaku, a hoopau ae la i ka io, a me ka palaoa hu ole. Alaila, hele aku la ka anela o ka Haku, mai kona alo aku.
22 Kun Gideon näki, että se oli Herran enkeli, sanoi Gideon: "Voi minua, Herra, Herra, kun olen nähnyt Herran enkelin kasvoista kasvoihin!"
A ike maopopo ae la o Gideona, he anela ia no Iehova, i iho la o Gideona, Auwe, e ka Haku, e Iehova e! no ka mea, ua ike au i kekahi anela o Iehova, he maka no he maka.
23 Mutta Herra sanoi hänelle: "Rauha sinulle! Älä pelkää, sinä et kuole."
I mai la o Iehova ia ia, Aloha oe. Mai makou oe, aole oe e make.
24 Silloin Gideon rakensi siihen Herralle alttarin ja pani sen nimeksi: "Herra on rauha". Se on vielä tänäkin päivänä abieserilaisten Ofrassa.
Alaila hana iho la o Gideona i kuahu malaila, no Iehova, a kapa aku la oia ia mea, o Iehova-aloha. Aia no ia i keia la, ma Opera, no ka Abiezera.
25 Ja sinä yönä Herra sanoi hänelle: "Ota härkä, joka isälläsi on, ja toinen seitsenvuotias härkä ja hajota Baalin alttari, joka isälläsi on, ja hakkaa maahan asera-karsikko, joka on sen vieressä.
Ia po no, olelo mai o Iehova ia ia, E kii oe i bipi opiopio, i ka bipi a kou makuakane, a me kekahi bipi ehiku makahiki, a e hoohiolo i ka lele o Baala, a kou makuakane, a e kua ilalo i ke kii o Asetarota e ku kokoke ana me ia;
26 Ja rakenna ladotuista kivistä alttari Herralle, Jumalallesi, tämän vuorenkukkulan laelle; ota sitten se toinen härkä ja uhraa se polttouhriksi halkojen päällä, jotka saat hakkaamastasi asera-karsikosta."
A e hana oe i kuahu no Iehova, no kou Akua, me ka hoonohonoho pono, maluna o keia wahi paa; a e lawe oe i ka lua o na bipi, a e kaumaha aku i mohai kuni, me ka wahie o ua kii o Asetarota la, au e kua'i.
27 Niin Gideon otti palvelijoitaan kymmenen miestä ja teki, niinkuin Herra oli hänelle puhunut. Mutta kun hän isänsä perhettä ja kaupungin miehiä peljäten ei uskaltanut tehdä sitä päivällä, teki hän sen yöllä.
Alaila lawe ae la o Gideona, i umi kanaka o kona poe kauwa, a hana iho la e like me ka Iehova i kauoha mai ai ia ia. Eia kekahi, no kona makau ana i ko ka hale o kona makua, a i na kanaka o ke kulanakauhale, aole ia i hana i ke ao, aka, hana no ia i ka po.
28 Kun kaupungin miehet varhain seuraavana aamuna nousivat, niin katso, Baalin alttari oli kukistettu ja asera-karsikko sen vierestä hakattu maahan, ja se toinen härkä oli uhrattu polttouhriksi vastarakennetulla alttarilla.
A i ke ala ana o na kanaka o ke kulanakauhale i kakahiaka nui, aia hoi, na hoohioloia ka lele o Baala, a ua kuaia ke kii o Asetarota e kokoke ana, a na kanmahaia ka lua o ka bipi maluna o ke kuahu i hanaia.
29 Niin he sanoivat toinen toiselleen: "Kuka on tämän tehnyt?" Ja kun he tutkivat ja tiedustelivat, niin sanottiin: "Gideon, Jooaan poika, on sen tehnyt".
I ae la kekahi i kekahi, Nawai la i hana i keia mea? Imi lakou a ninau hoi; alaila, haiia mai la, Na Gideona, ke keiki a Ioasa, i hana i keia mea.
30 Silloin kaupungin miehet sanoivat Jooaalle: "Tuo tänne poikasi, hänen täytyy kuolla, sillä hän on kukistanut Baalin alttarin ja hakannut maahan asera-karsikon sen vierestä".
Alaila olelo aku la na kanaka o ke kulanakauhale ia Ioasa, E lawe mai oe i kau keikikane iwaho, i make ia; no ka mea, ua hoohiolo oia i ke kuahu o Baala, a ua kua oia ilalo i ke kii o Asetarota e kokoke ana me ia.
31 Mutta Jooas vastasi kaikille, jotka seisoivat hänen ympärillään: "Tekö ajatte Baalin asiaa, tekö autatte häntä? Se, joka ajaa hänen asiaansa, rangaistakoon kuolemalla ennen huomisaamua. Jos hän on jumala, ajakoon itse asiansa, koska kukistettu alttari oli hänen."
Olelo aku la o Ioasa i na kanaka a pau i ku e mai ia ia, E hakaka anei oukou mamuli o Baala? E hoola anei oukou ia ia? O ka mea e hakaka mamuli ona, e make ia, i keia kakahiaka. Ina he akua ia, e hakaka oia mamuli ona iho, no ka hoohiolo ana o kekahi i kona lele.
32 Sinä päivänä Gideon sai nimekseen Jerubbaal, sillä sanottiin: "Baal ajakoon itse asiansa häntä vastaan, koska hän on kukistanut hänen alttarinsa".
Nolaila kapa aku la oia ia ia i kela la, o i Ierubaala, i ae la, Na Baala e hakaka me ia, no ka mea, na hoohiolo oia i kona kuahu.
33 Kaikki midianilaiset, amalekilaiset ja Idän miehet olivat kokoontuneet yhteen, tulleet virran yli ja leiriytyneet Jisreelin tasangolle.
Alaila akoakoa mai la ko Midiana a pau, a me ka Ameleka, a me ka poe noho ma ka hikina, hele ae la, a hoomoana iho la ma ka papu o Iezereela.
34 Silloin Herran henki täytti Gideonin; hän puhalsi pasunaan, ja niin abieserilaiset kutsuttiin koolle seuraamaan häntä.
Uhi mai la ka Uhane o Iehova maluna o Gideona, a puhi iho la ia i ka pu, a akoakoa mai la ka Abiezera mamuli ona.
35 Ja hän lähetti sanansaattajia koko Manasseen, niin että heidätkin kutsuttiin koolle seuraamaan häntä; samoin hän lähetti sanansaattajat Asseriin, Sebuloniin ja Naftaliin, ja nämä lähtivät vihollisia vastaan.
A hoouna aku la ia i na luna i ka Manase a pau, a akoakoa mai la lakou mamuli ona; a hoouna aku la oia i na luna i ka Asera, a i ka Zebuluna, a i ka Napetali, a pii mai la lakou e halawai me ia poe.
36 Silloin Gideon sanoi Jumalalle: "Jos sinä aiot vapauttaa Israelin minun kädelläni, niinkuin olet puhunut,
I aku la o Gideona ia Iehova, Ina e hook mai oe i ka Iseraela ma ko'u lima, e like me kau i olelo mai ai,
37 niin katso, minä panen nämä kerityt villat puimatantereelle: jos kastetta tulee ainoastaan villoihin ja kaikki maa muuten jää kuivaksi, niin minä siitä tiedän, että sinä minun kädelläni vapautat Israelin, niinkuin olet puhunut".
E halii au i huluhulu ma kahi e hehi ai i ka palaoa; a ina he hau ma ka huluhulu wale no, a e maloo ka honua e a pau, alaila, e ike pono an, e hoola no oe i ka Iseraela ma ko'u lima, e like me kau i olelo mai ai.
38 Ja tapahtui niin. Sillä kun hän varhain seuraavana päivänä nousi ja puristi villoja, pusersi hän kastetta villoista koko vesimaljan täyden.
Eia hoi, i kona ala ana i kakahiaka ae, kaomi iho la oia i ka huluhulu, a uwi ae la i ke hau o ka huluhulu, a piha ka bola i ka wai.
39 Ja Gideon sanoi Jumalalle: "Älköön vihasi syttykö minua kohtaan, jos minä vielä kerran puhun. Anna minun vielä kerta tehdä koetus villoilla. Anna ainoastaan villojen jäädä kuiviksi ja kastetta tulla kaikkialle muualle maahan."
I aku la o Gideona i ke Akua, Mai wela mai kou huhu ia'u, a e olelo aku au i keia wale no; e ae mai oe ia'u i hookahi o'u hoao hou ana me ka huluhulu. Ke nonoi aku nei au ia oe, i maloo ma ka huluhulu wale no, a i hau hoi ma ka honua a pau.
40 Ja Jumala teki niin sinä yönä; ainoastaan villat jäivät kuiviksi, ja kastetta tuli kaikkialle muualle maahan.
Ia po, hana mai ke Akua pela: na maloo ma ka huluhulu wale no, he hau no ma ka honua a pau.
