Tuomarien 4
1 Mutta Eehudin kuoltua israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä.
Ehud a duek phoeiah BOEIPA mikhmuh ah thae saii ham te Israel ca rhoek loh koep a khoep uh.
2 Silloin Herra myi heidät Jaabinin, Kanaanin kuninkaan, käsiin, joka hallitsi Haasorissa. Hänen sotapäällikkönsä oli Siisera, joka asui Haroset-Goojimissa.
Te dongah amih te BOEIPA loh Hazor aka manghai thil Kanaan manghai Jabin kut neh anih kah caempuei mangpa Sisera, Kharosheth-hagoyim ah aka om taengah a yoih.
3 Ja israelilaiset huusivat Herraa, sillä Siiseralla oli yhdeksätsadat raudoitetut sotavaunut, ja hän sorti ankarasti israelilaisia kaksikymmentä vuotta.
Anih te thi leng ya ko a khueh dongah Israel ca rhoek te thamanah neh kum kul a nen. Te dongah Israel ca rhoek tah BOEIPA taengah pang uh.
4 Mutta Debora, naisprofeetta, Lappidotin vaimo, oli siihen aikaan tuomarina Israelissa.
Te vaeng tue ah Lappidoth yuu tonghmanu, nu Deborah loh Israel ham lai a rhoe pah.
5 Hänen oli tapana istua Deboran-palmun alla, Raaman ja Beetelin välillä, Efraimin vuoristossa, ja israelilaiset menivät hänen luoksensa oikeutta saamaan.
Deborah te Ephraim tlang kah Ramah laklo neh Bethel laklo kah rhophoe hmuiah kho a sak. Te vaengah laitloeknah ham Israel ca rhoek loh anih te a paan uh.
6 Hän lähetti kutsumaan Baarakin, Abinoamin pojan, Naftalin Kedeksestä, ja hän sanoi hänelle: "Näin käskee Herra, Israelin Jumala: Lähde ja mene Taaborin vuorelle ja ota mukaasi kymmenentuhatta miestä naftalilaisia ja sebulonilaisia.
Te vaengah Kedesh Naphtali lamkah Abinoam capa Barak te a tah tih a khue. Te phoeiah anih te, “Israel Pathen BOEIPA loh ng'uen moenih a? Cet lamtah Tabor tlang la mawt. Naphtali ca rhoek neh Zebulun ca rhoek khui lamkah hlang thawng rha namah neh puei uh.
7 Ja minä tuon sinun luoksesi Kiisonin purolle Siiseran, Jaabinin sotapäällikön, sotavaunuineen ja laumoineen ja annan hänet sinun käsiisi."
Jabin kah caempuei mangpa Sisera neh anih kah leng khaw, a hlangping te khaw nang taengah Kishon soklong duela kan sol vetih na kut ah kam paek bitni,” a ti nah.
8 Niin Baarak sanoi hänelle: "Jos sinä lähdet minun kanssani, niin minäkin lähden; mutta jos sinä et lähde minun kanssani, niin en minäkään lähde".
Barak loh Deborah taengah, “Ka taengah na pongpa atah ka cet ngawn ni, tedae kai taengah ni na pongpa pawt atah ka cet van mahpawh,” a ti nah.
9 Hän vastasi: "Minä lähden sinun kanssasi; mutta kunnia siitä retkestä, jolle lähdet, ei tule sinulle, vaan Herra on myyvä Siiseran naisen käsiin". Niin Debora nousi ja lähti Baarakin kanssa Kedekseen.
Te dongah, “Nang taengah ka pongpa khaw ka pongpa ngawn suidae, na pongpa nah longpuei kah Sisera te BOEIPA loh huta kut dongla a yoih coeng dongah nang kah na boei na mang ngawn tah om voel mahpawh,” a ti nah. Te phoeiah Deborah te thoo tih Barak te Kedesh la a caeh puei.
10 Silloin Baarak kutsui Sebulonin ja Naftalin koolle Kedekseen; kymmenentuhatta miestä seurasi häntä, ja Debora lähti hänen kanssaan.
Kedesh ah Zebulun neh Naphtali te Barak loh a hueh. Te vaengah a kho neh hlang thawng rha a caeh dongah Deborah khaw anih taengla luei van.
11 Mutta keeniläinen Heber oli eronnut keeniläisistä, Hoobabin, Mooseksen apen, jälkeläisistä; ja hän oli telttaansa pystytellen tullut aina Saanaimin tammelle asti, joka on Kedeksen luona.
Te vaengah Moses masae Hobab koca Heber Keni tah Kain lamloh hoep uh tih Kedesh Zaanannim kah thingnu taengah dap a tuuk.
12 Kun Siiseralle ilmoitettiin, että Baarak, Abinoamin poika, oli noussut Taaborin vuorelle,
Te phoeiah Tabor tlang kah Abinoam capa Barak a luei te Sisera taengla a puen pa uh.
13 niin Siisera kutsui koolle kaikki sotavaununsa, yhdeksätsadat raudoitetut sotavaunut, ja kaiken väen, mikä hänellä oli, Haroset-Goojimista Kiisonin purolle.
Sisera loh amah kah leng rhoek te thi leng ya ko la boeih a hueh tih amah taengkah pilnam pum te Kharosheth-hagoyim lamloh Kishon soklong la a khuen.
14 Silloin Debora sanoi Baarakille: "Nouse, sillä tämä on se päivä, jona Herra antaa Siiseran sinun käsiisi; onhan Herra lähtenyt sinun edelläsi". Niin Baarak laskeutui Taaborin vuorelta, ja kymmenentuhatta miestä hänen jäljessään.
Te dongah Deborah loh Barak taengah, “Sisera he na kut dongla BOEIPA loh m'paek coeng dongah tihnin ah thoo laeh. Na mikhmuh ah BOEIPA a caeh moenih a?,” a ti nah. Te dongah Barak loh a hnukah hlang thawng rha neh Tabor tlang lamloh suntla thuk.
15 Ja Herra saattoi Baarakin miekan terän edessä hämminkiin Siiseran ja kaikki hänen sotavaununsa ja koko hänen joukkonsa; ja Siisera astui alas vaunuistaan ja pakeni jalkaisin.
Sisera neh leng boeih, caem boeih te Barak mikhmuh ah BOEIPA loh cunghang ha neh a khawkhek pah. Te dongah Sesera tah leng dong lamloh rhum tih a kho neh vik rhaelrham.
16 Mutta Baarak ajoi takaa sotavaunuja ja sotajoukkoa Haroset-Goojimiin saakka. Ja koko Siiseran joukko kaatui miekan terään; ei ainoakaan pelastunut.
Tedae leng hnuk neh caem hnuk te Barak loh Kharosheth-hagoyim duela a hloem. Te dongah Sisera caem te cunghang ha neh boeih a tulh tih pakhat khaw sueng pawh.
17 Mutta Siisera oli paennut jalkaisin Jaaelin, keeniläisen Heberin vaimon, teltalle; sillä Jaabinin, Haasorin kuninkaan, ja keeniläisen Heberin perheen välillä oli rauha.
Tedae Hazor manghai Jabin laklo neh Keni Heber imko laklo ah he rhoepnah la ana om dongah Sisera tah Keni Heber yuu Jael kah dap duela a kho neh rhaelrham.
18 Ja Jaael meni Siiseraa vastaan ja sanoi hänelle: "Poikkea, herrani, poikkea minun luokseni, älä pelkää". Ja hän poikkesi hänen luoksensa telttaan, ja hän peitti hänet peitteellä.
Te dongah Jael tah Sisera doe hamla cet tih, “Ka boeipa ha pah dae, kai taengla ha pah dae, rhih boeh,” a ti nah. Te daengah te dap khuila kun tih anih te himbai neh mulh a khuk.
19 Ja hän sanoi hänelle: "Anna minulle vähän vettä juodakseni, sillä minun on jano". Niin hän avasi maitoleilin ja antoi hänen juoda ja peitti hänet.
Te phoeiah Jael taengah, “Tui ka halthi coeng tih a yol khaw bet n'tul laem,” a ti nah. Te dongah suktui tuitang te a ong tih a tul phoeiah koep a khuk.
20 Ja hän sanoi hänelle: "Asetu teltan ovelle; ja jos joku tulee ja kysyy sinulta ja sanoo: 'Onko täällä ketään?' niin vastaa: 'Ei ole'.
Sisera loh Jael taengah, “Dap thohka ah pai lamtah hlang aka lo ni om tih nang n'dawt vaengah, 'Hlang om mai a?,’ a ti,” atah, 'Om pawh,’ ti nah,” a ti nah.
21 Mutta Jaael, Heberin vaimo, tempasi telttavaarnan, otti vasaran käteensä, hiipi hänen luoksensa ja löi vaarnan hänen ohimoonsa, niin että se tunkeutui aina maahan asti; hän oli näet väsymyksestä vaipunut sikeään uneen, ja hän kuoli.
Tedae Heber yuu Jael loh dap kah hlingcong te a loh tih a kut dongah thilung a pom. A muel la Sisera te a paan tih a baengpae khuila hlingcong te a hen. A ih muelh vaengah cirhong dongah a pawlh coeng dongah pahoi duek.
22 Ja katso, silloin Baarak tuli ajaen Siiseraa takaa; ja Jaael meni häntä vastaan ja sanoi hänelle: "Tule, minä näytän sinulle miehen, jota etsit". Ja hän tuli hänen luoksensa, ja katso, Siisera makasi kuolleena, vaarna ohimossaan.
Barak loh Sisera te a hloem vaengah anih aka doe la Jael lawt ha moe tih, “Halo la lamtah nang loh na tlap hlang te namah kan tueng eh?,” a ti nah. Tedae a kun rhoi vaengah Sisera tah a baengpae kah hlingcong dongah a duek la tarha ana yalh.
23 Näin Jumala sinä päivänä nöyryytti Jaabinin, Kanaanin kuninkaan, israelilaisten edessä.
Tekah khohnin ah Kanaan manghai Jabin te Pathen loh Israel ca rhoek kah mikhmuh ah a kunyun sak.
24 Ja israelilaisten käsi painoi yhä raskaammin Jaabinia, Kanaanin kuningasta, kunnes he tuhosivat Jaabinin, Kanaanin kuninkaan.
Israel ca rhoek kah kut aka cu long khaw Kanaan manghai Jabin taengah rhaprhap a cuk thil tih Kanaan manghai Jabin te a saii.
