Tuomarien 21
1 Israelin miehet olivat vannoneet Mispassa ja sanoneet: "Ei kukaan meistä anna tytärtään benjaminilaiselle vaimoksi".
Now the men of Israel had sworn in Mizpah, saying, "There shall not any of us give his daughter to Benjamin as wife."
2 Ja kansa tuli Beeteliin, ja he istuivat siellä aina iltaan asti Jumalan edessä, korottivat äänensä ja itkivät katkerasti
The people came to Bethel, and sat there until evening before God, and lifted up their voices, and wept severely.
3 ja sanoivat: "Miksi, oi Herra, Israelin Jumala, on Israelissa käynyt niin, että Israelista nyt puuttuu yksi sukukunta?"
They said, "Jehovah God of Israel, why has this happened in Israel, that there should be today one tribe lacking in Israel?"
4 Varhain seuraavana päivänä kansa nousi ja rakensi sinne alttarin ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja.
It happened on the next day that the people rose early, and built there an altar, and offered burnt offerings and peace offerings.
5 Ja israelilaiset sanoivat: "Onko yhdessäkään Israelin sukukunnassa ketään, joka ei ole tullut seurakunnan kanssa tänne Herran eteen?" Sillä siitä, joka ei tulisi Herran luo Mispaan, oli vannottu ankara vala: "Hän on kuolemalla rangaistava".
The children of Israel said, "Who is there among all the tribes of Israel who did not come up in the assembly to Jehovah?" For they had made a great oath concerning anyone who did not come up to Jehovah to Mizpah, saying, "He shall surely be put to death."
6 Ja israelilaisten tuli sääli veljeänsä Benjaminia, ja he sanoivat: "Tänä päivänä on yksi sukukunta hakattu pois Israelista.
The children of Israel grieved for Benjamin their brother, and said, "There is one tribe cut off from Israel this day.
7 Mitä meidän on tehtävä, että jäljelle jääneet saavat vaimoja? Sillä itse me olemme vannoneet Herran kautta, ettemme anna heille tyttäriämme vaimoiksi."
How shall we do for wives for those who remain, seeing we have sworn by Jehovah that we will not give them of our daughters to wives?"
8 Ja he kysyivät: "Onko Israelin sukukunnissa ainoatakaan, joka ei ole tullut Herran eteen Mispaan?" Ja katso, Gileadin Jaabeksesta ei ollut ketään tullut leiriin, seurakuntakokoukseen.
They said, "What one is there of the tribes of Israel who did not come up to Jehovah to Mizpah?" Look, no one came to the camp from Jabesh Gilead to the assembly.
9 Sillä kun kansasta pidettiin katselmus, niin katso, siellä ei ollut ketään Gileadin Jaabeksen asukkaista.
For when the people were numbered, look, there were none of the inhabitants of Jabesh Gilead there.
10 Niin kansa lähetti sinne kaksitoistatuhatta sotakuntoista miestä ja käski heitä sanoen: "Menkää ja surmatkaa miekan terällä Gileadin Jaabeksen asukkaat vaimoineen ja lapsineen.
The congregation sent there twelve thousand men of the most valiant, and commanded them, saying, "Go and strike the inhabitants of Jabesh Gilead with the edge of the sword, with the women and the little ones.
11 Tehkää näin: kaikki miehenpuolet ja kaikki naiset, jotka ovat yhtyneet mieheen, vihkikää tuhon omiksi."
This is the thing that you shall do: you shall utterly destroy every male, and every woman who has slept with a man, but the virgins you are to keep alive." And they did so.
12 Ja Gileadin Jaabeksen asukkaista he löysivät neljäsataa nuorta naista, jotka olivat neitsyitä eivätkä olleet yhtyneet mieheen; ja he veivät nämä leiriin Siiloon, joka on Kanaanin maassa.
They found among the inhabitants of Jabesh Gilead four hundred young virgins who had never slept with a man; and they brought them to the camp to Shiloh, which is in the land of Canaan.
13 Sitten koko kansa lähetti sanansaattajia puhumaan benjaminilaisten kanssa, jotka olivat Rimmonin kalliolla, ja tarjosi heille rauhaa.
The whole congregation sent and spoke to the people of Benjamin who were in the rock of Rimmon, and proclaimed peace to them.
14 Silloin benjaminilaiset palasivat takaisin, ja heille annettiin ne naiset, jotka oli jätetty henkiin Gileadin Jaabeksen naisista. Mutta ne eivät riittäneet heille.
Benjamin returned at that time; and they gave them the women whom they had saved alive of the women of Jabesh Gilead: and yet so they weren't enough for them.
15 Niin kansan tuli sääli Benjaminia, koska Herra oli tehnyt aukon Israelin sukukuntiin.
The people grieved for Benjamin, because Jehovah had made a gap in the tribes of Israel.
16 Ja kansan vanhimmat sanoivat: "Mitä meidän on tehtävä, että jäljelle jääneet saisivat vaimoja? Sillä ovathan naiset hävitetyt Benjaminista."
Then the elders of the congregation said, "How shall we provide wives for those who remain, since the women of Benjamin have been destroyed?"
17 Ja he sanoivat: "Pelastuneiden perintöomaisuus on jäävä Benjaminille, ettei yksikään sukukunta häviäisi Israelista.
They said, "How will an inheritance remain for the survivors of Benjamin, that a tribe not be blotted out from Israel.
18 Mutta itse me emme voi antaa heille tyttäriämme vaimoiksi, sillä israelilaiset ovat vannoneet ja sanoneet: kirottu olkoon se, joka antaa vaimon benjaminilaiselle."
However we may not give them wives of our daughters, for the children of Israel had sworn, saying, 'Cursed is he who gives a wife to Benjamin.'"
19 Niin he sanoivat: "Katso, joka vuosi vietetään Herran juhla Siilossa, joka on pohjoiseen päin Beetelistä, auringonnousuun päin siitä valtatiestä, joka vie Beetelistä Sikemiin, ja etelään päin Lebonasta".
They said, "Look, there is a feast of Jehovah from year to year in Shiloh, which is on the north of Bethel, on the east side of the highway that goes up from Bethel to Shechem, and on the south of Lebonah."
20 Ja he käskivät benjaminilaisia sanoen: "Menkää ja asettukaa väijyksiin viinitarhoihin.
They commanded the people of Benjamin, saying, "Go and lie in wait in the vineyards,
21 Kun näette Siilon tyttärien tulevan ulos karkeloimaan, niin rynnätkää viinitarhoista ja ryöstäkää jokainen itsellenne vaimo Siilon tyttäristä ja lähtekää Benjaminin maahan.
and watch. If the daughters of Shiloh come out to dance in the dances, then come out of the vineyards, and each man catch his wife from the daughters of Shiloh, and go to the land of Benjamin.
22 Ja kun heidän isänsä tai veljensä tulevat valittamaan meille, niin me sanomme heille: 'Lahjoittakaa heidät meille, sillä ei kukaan meistä ole ottanut sodassa vaimoa. Ettehän te ole itse antaneet niitä heille; muuten olisitte joutuneet vikapäiksi.'"
It shall be, when their fathers or their brothers come to complain to us, that we will say to them, 'Grant them graciously to us, because we didn't take wives for each man in battle, neither did you give them to them, otherwise you would now be guilty.'"
23 Benjaminilaiset tekivät niin ja ottivat lukumääränsä mukaan itselleen vaimoja karkeloivien joukosta, ryöstäen heidät. Sitten he palasivat perintöosaansa ja rakensivat uudestaan kaupungit ja asettuivat niihin.
The people of Benjamin did so, and took them wives, according to their number, of those who danced, whom they carried off. They went and returned to their inheritance, built the cities, and lived in them.
24 Silloin israelilaisetkin vaelsivat sieltä, kukin sukukuntaansa ja sukuunsa, ja menivät sieltä kukin perintöosallensa.
The children of Israel departed there at that time, every man to his tribe and to his family, and they went out from there every man to his inheritance.
25 Siihen aikaan ei ollut kuningasta Israelissa; jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään oli oikein.
In those days there was no king in Israel: every man did that which was right in his own eyes.
