Tuomarien 20
1 Ja kaikki israelilaiset lähtivät liikkeelle, ja kansa kokoontui yhtenä miehenä Daanista aina Beersebaan saakka, niin myös Gileadin maasta, Herran eteen Mispaan.
Mwet Israel nukewa, mutawauk Dan me layen nu eir, nwe Beersheba layen nu epang, oayapa Gilead layen nu kutulap, elos fahsreni fal nu ke pang nu selos. Elos toeni nu sie ye mutun LEUM GOD in acn Mizpah.
2 Ja koko kansan päämiehet ja kaikki Israelin sukukunnat astuivat esiin Jumalan kansan seurakunnassa: neljäsataa tuhatta miekalla varustettua jalkamiestä.
Mwet kol lun sruf nukewa lun Israel elos wi toeni se inge. Pisen mukul wo matwa nu ke mweun sun mwet angfoko tausin.
3 Ja benjaminilaiset saivat kuulla, että israelilaiset olivat menneet Mispaan. Ja israelilaiset sanoivat: "Kertokaa, kuinka tämä pahateko tapahtui".
In pacl se inge mwet in sruf lal Benjamin elos lohngak lah mwet Israel nukewa saya elos oru tukeni se inge in acn Mizpah. Na mwet Israel elos siyuk, “Fahkma lah fuka nwe ma koluk lulap se inge sikyak?”
4 Niin se leeviläinen mies, murhatun vaimon mies, vastasi ja sanoi: "Minä ja minun sivuvaimoni olimme tulleet Benjaminin Gibeaan yöpyäksemme sinne.
Na mwet Levi se ma anwuki mutan kulansap kia el topuk ac fahk, “Nga ac mutan kulansap kiuk ah som in tuh motulla in acn Gibeah, yen sin sruf lal Benjamin.
5 Silloin Gibean miehet nousivat minua vastaan ja piirittivät yöllä talon, jossa minä olin. Minut he aikoivat tappaa, minun sivuvaimolleni he tekivät väkivaltaa, niin että hän kuoli.
Mukul in acn Gibeah elos tuku in tuh sruokyuwi, ac elos kuhlasla lohm sac in fong sac. Elos tuh nunku in uniyuwi, tuh pa elos sruokya mutan kulansap se kiuk ah, ac akkolukyal nwe el misa.
6 Sitten minä tartuin sivuvaimooni ja paloittelin hänet ja lähetin kappaleet kaikkialle Israelin perintömaahan, koska he olivat tehneet ilkityön ja häpeällisen teon Israelissa.
Na nga eis manol, ac sipikya nu ke ip singoul luo, ac supwalik kais sie ip nu sin sruf lun Israel. Mwet Gibeah inge elos orala ma koluk na fohkfok se inmasrlosr.
7 Katso, nyt olette kaikki tässä, te israelilaiset. Keskustelkaa ja neuvotelkaa tässä paikassa."
Kowos nukewa ma toeni inge, kowos mwet Israel. Mea kut ac oru ke ma se inge uh?”
8 Silloin nousi kaikki kansa yhtenä miehenä ja sanoi: "Älköön meistä kukaan menkö majallensa, älköön kukaan poistuko kotiinsa.
Na mwet nukewa elos tukeni tuyak ac fahk, “Wangin sie sesr ac folokla nu lohm sel ah, finne elos su muta in lohm nuknuk ku elos su muta in lohm na pwaye.
9 Tämän me nyt teemme Gibealle: me menemme sitä vastaan arvan mukaan.
Pa inge ma kut ac oru uh: kut ac fah susfa, ac sulela kutu sesr in som mweuni acn Gibeah.
10 Ja me otamme kymmenen miestä sadasta, Israelin kaikista sukukunnista, ja sata tuhannesta ja tuhat kymmenestätuhannesta, hankkimaan muonaa kansalle, kun se menee kostamaan Benjaminin Gibealle sen häpeällisen teon, minkä se on tehnyt Israelissa."
Sie tafu singoul sin mwet Israel ac fah fosrngakin mongo nun mwet mweun, ac mwet lula nukewa ac fah som mweuni acn Gibeah ke sripen ouiya koluk se elos orala in Israel inge.”
11 Niin kokoontuivat kaikki Israelin miehet kaupunkia vastaan, kuin yhdeksi mieheksi yhtyneinä.
Ke ma inge mukul nukewa in acn Israel elos nunak sefanna in mweuni acn we.
12 Ja Israelin sukukunnat lähettivät miehiä kaikkiin Benjaminin sukuihin sanomaan: "Mikä pahateko onkaan teidän keskuudessanne tehty!
Mwet in sruf lun Israel elos supwalik mwet in utuk kas nu in acn lun sruf lal Benjamin nufon ac fahk, “Ma koluk fuka se kowos orala inge?
13 Luovuttakaa nyt ne Gibean kelvottomat miehet, surmataksemme heidät ja poistaaksemme pahan Israelista." Mutta benjaminilaiset eivät tahtoneet kuulla veljiänsä, israelilaisia.
Fuhlema mwet ma oru ma koluk se in acn Gibeah inge nu sesr tuh kut in onelosla, tuh ma koluk se inge in wanginla liki acn Israel.” Tusruktu mwet in sruf lal Benjamin elos tiana lohang nu ke mwet Israel wialos.
14 Niin benjaminilaiset kokoontuivat kaupungeistaan Gibeaan lähteäksensä sotaan israelilaisia vastaan.
Ouinge mwet in siti nukewa in acn Benjamin elos fahsreni nu Gibeah ac akola in mweun lain mwet wialos in sruf lun Israel.
15 Sinä päivänä pidettiin benjaminilaisten katselmus, ja heitä oli muista kaupungeista kaksikymmentäkuusi tuhatta miekkamiestä, paitsi Gibean asukkaita, joita katselmuksessa oli seitsemänsataa valiomiestä.
In len sac mwet Benjamin elos pangon tausin longoul onkosr mwet mweun liki siti nukewa, in weang mwet Gibeah.
16 Kaikesta tästä väestä oli seitsemänsataa valiomiestä vasenkätistä; jokainen näistä osasi lingota kiven hiuskarvalleen, hairahtumatta.
Inmasrlon mwet inge nukewa oasr mwet itfoko selos solla, ac mwet inge nukewa mwet lasa. Kais sie selos arulana oalel. Finne aunsuf soko, tia ku in oalla.
17 Myös pidettiin Israelin miesten katselmus, ja heitä oli, paitsi benjaminilaisia, neljäsataa tuhatta miekkamiestä, kaikki sotilaita.
Mwet Israel nukewa, sayen mwet in sruf lal Benjamin, elos solani angfoko tausin mwet pisrla ke mweun.
18 Ja he nousivat ja lähtivät Beeteliin ja kysyivät Jumalalta. Israelilaiset sanoivat: "Kenen meistä on ensiksi lähdettävä taistelemaan benjaminilaisia vastaan?" Herra vastasi: "Juuda ensiksi".
Mwet Israel elos som nu ke acn in alu lalos in acn Bethel, ac elos siyuk sin God, “Su sin sruf inge fal in som meet in lain mwet Benjamin?” Na LEUM GOD El fahk, “Sruf lal Judah.”
19 Ja israelilaiset lähtivät liikkeelle seuraavana aamuna ja asettuivat leiriin Gibean edustalle.
Ouinge mwet Israel elos mukuiyak som ke lutu tok ah, ac tulokunak lohm nuknuk selos apkuran nu ke siti Gibeah.
20 Ja Israelin miehet lähtivät taistelemaan Benjaminia vastaan, ja Israelin miehet asettuivat sotarintaan heitä vastaan Gibean edustalle.
Elos som in lain mwet mweun lun Benjamin, ac oakiya solse lalos in acn ma ngetang nu ke siti ah.
21 Mutta benjaminilaiset ryntäsivät ulos Gibeasta ja kaatoivat sinä päivänä Israelista kaksikymmentäkaksi tuhatta miestä.
Mwet mweun lun mwet Benjamin elos oatula liki siti selos, ac elos uniya mwet mweun longoul luo tausin sin mwet Israel meet liki fongeni.
22 Mutta kansa, Israelin miehet, rohkaisivat mielensä ja asettuivat jälleen sotarintaan samalle paikalle, mihin olivat asettuneet ensimmäisenä päivänä.
Na mwet Israel elos folokla nu ke acn in alu lalos, ac tung mwemelil ye mutun LEUM GOD nwe ke ekela. Elos siyuk sin LEUM GOD, “Ya fal kut in sifil mweuni mwet wiasr in sruf lal Benjamin?” Na LEUM GOD El fahk, “Aok.”
23 Sillä kun israelilaiset menivät ja itkivät Herran edessä iltaan asti ja kysyivät Herralta sanoen: "Onko minun vielä ryhdyttävä taisteluun veljiäni, benjaminilaisia, vastaan?" niin Herra vastasi: "Menkää heitä vastaan".
Ouinge kui nunkalos mwet mweun lun Israel, ac elos sifil oakiya solse lalos yen na elos tuh tu we ke len meet ah.
24 Ja toisena päivänä israelilaiset lähenivät benjaminilaisia;
Ac elos sifilpa som lain mwet mweun Benjamin pacl se akluo.
25 niin benjaminilaiset toisena päivänä ryntäsivät Gibeasta heitä vastaan ja kaatoivat israelilaisia vielä kahdeksantoista tuhatta miestä, kaikki miekkamiehiä.
Ac mwet Benjamin elos sifilpa oatula liki Gibeah pacl se akluo, ac onela tausin singoul oalkosr sin mwet pisrla ke mweun lun mwet Israel.
26 Silloin kaikki israelilaiset, koko kansa, lähtivät ja tulivat Beeteliin ja itkivät ja istuivat siellä Herran edessä ja paastosivat sen päivän aina iltaan asti; ja he uhrasivat polttouhreja ja yhteysuhreja Herran edessä.
Na mwet Israel nukewa elos som nu Bethel ac tung mwemelil. Elos muta we ye mutun LEUM GOD ac elos tia mongo nwe ke ekela. Ac elos kisakin mwe kisa in akinsewowo ac mwe kisa firir ye mutun LEUM GOD.
27 Ja israelilaiset kysyivät Herralta-sillä Jumalan liitonarkki oli siihen aikaan siellä,
Ac mwet Israel elos siyuk sin LEUM GOD (tuh Tuptup in Wuleang lun God oan in acn Bethel in pacl sac,
28 ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, seisoi siihen aikaan sen edessä-ja sanoivat: "Onko minun vielä lähdettävä taisteluun veljiäni, benjaminilaisia, vastaan, vai onko minun siitä luovuttava?" Herra vastasi: "Lähtekää; sillä huomenna minä annan heidät sinun käsiisi".
ac Phinehas, wen natul Eleazar su ma natul Aaron, pa karingin tuptup sac in pacl sac.) Na mwet elos siyuk sin LEUM GOD, “Ya fal kut in sifil som lain mwet Benjamin wiasr, ku kut ac tia som?” Ac LEUM GOD El topuk ac fahk, “Kowos som. Lutu nga ac sot kutangla nu suwos.”
29 Silloin Israel asetti väijytyksiä Gibean ympärille.
Ouinge mwet Israel elos okanla kutu solse lalos ac raunela acn Gibeah.
30 Ja israelilaiset menivät kolmantena päivänä benjaminilaisia vastaan ja asettuivat sotarintaan Gibeaa vastaan niinkuin edellisilläkin kerroilla.
Pacl se inge len se aktolu elos som in lain mwet mweun Benjamin, ac elos oakiya solse lalos ke acn ma oan ngetang nu Gibeah, oana ke elos oru meet ah.
31 Ja benjaminilaiset ryntäsivät ulos kansaa vastaan, mutta tulivat eristetyiksi kaupungista; ja niinkuin edellisilläkin kerroilla he aluksi saivat lyödyksi kansaa kuoliaaksi niillä valtateillä, joista toinen vie Beeteliin, toinen kedon yli Gibeaan, noin kolmekymmentä Israelin miestä.
Mwet Benjamin sifilpa oatula in mweun, ac som loesla liki siti selos. Elos mutawauk in onela kutu sin mwet Israel ah yen tupasrpasr ke inkanek nu Bethel, oayapa ke inkanek nu Gibeah, oana elos tuh oru ke len meet ah. Elos uniya akuran mwet tolngoul sin mwet Israel.
32 Ja benjaminilaiset sanoivat: "Me voitimme heidät nyt niinkuin ennenkin"; mutta israelilaiset sanoivat: "Paetkaamme ja eristäkäämme heidät kaupungista valtateille".
Na mwet Benjamin elos fahk, “Kut sifilpa kutangulosla oana meet ah.” Tusruktu mwet Israel elos oru pwapa lukma se tuh elos in folok nu tok in pwanma mwet Benjamin liki siti selos ah nu ke inkanek uh.
33 Niin kaikki Israelin miehet nousivat, kukin paikaltaan, ja asettuivat sotarintaan Baal-Taamariin; ja väijyksissä oleva Israelin joukko syöksyi esiin paikaltaan Geban aukealta.
Ouinge ke inkaiyen mwet mweun lun Israel elos kohloli ac sifil tukeni in acn Baaltamar, mwet Israel ma raunela acn Gibeah elos tuku liki in eot uh, yen elos wikwik we.
34 Niin tuli kymmenentuhatta valiomiestä koko Israelista Gibean edustalle, ja syntyi ankara taistelu; eivätkä he huomanneet, että onnettomuus oli kohtaamassa heitä.
Mwet Israel singoul tausin su pisrla ke mweun elos mweuni acn Gibeah, ac upana mweun lalos we. Mwet Benjamin elos tiana akilen lah ac kunausyukla elos.
35 Ja Herra antoi Israelin voittaa Benjaminin, ja israelilaiset kaatoivat sinä päivänä Benjaminista kaksikymmentäviisi tuhatta ja sata miestä, kaikki miekkamiehiä.
LEUM GOD El sang kutangla nu sin mwet Israel fin mwet Benjamin. Mwet Israel elos uniya longoul limekosr tausin siofok sin mwet lokoalok lalos ke len sac.
36 Nyt benjaminilaiset näkivät olevansa voitetut. Mutta Israelin miehet väistyivät benjaminilaisten tieltä, sillä he luottivat väijytykseen, jonka olivat asettaneet Gibeaa vastaan.
Ouinge mwet Benjamin elos akilenak lah kutangyukla elos. Inkaiyen mwet mweun lun Israel elos kohloli nu tok liki mwet Benjamin, mweyen elos lulalfongi solse ma elos okanla raunela acn Gibeah.
37 Silloin väijyksissä ollut joukko riensi ja karkasi Gibeaan; väijyksissä ollut joukko meni ja surmasi kaikki kaupungin asukkaat miekan terällä.
Mwet inge elos sulaklak na yuyang nu in acn Gibeah; elos fahsrelik nu in siti sac ac uniya mwet nukewa su muta we.
38 Ja Israelin miehet olivat sopineet väijyksissä olevan joukon kanssa, että se panisi sakean savupilven nousemaan kaupungista.
Oasr akul se ma inkaiyen mwet Israel ac mwet ma wikla elos tukeni aetui kac. Pa inge — ke pacl se elos ac liye kulasr lulap fosryak liki siti sac,
39 Kun siis Israelin miehet olivat kääntyneet pakosalle taistelussa, ja kun Benjaminin miehet aluksi olivat lyöneet kuoliaaksi Israelin miehiä noin kolmekymmentä miestä ja sanoneet: "Varmasti me voitamme heidät niinkuin ensimmäisessäkin taistelussa",
na mwet Israel ma kohlol nu tok acn elos mweun we ah, elos ac forla. Ke pacl se inge mwet Benjamin elos onela tari mwet solse tolngoul lun mwet Israel, na elos fahk nu selos sifacna mu, “Kut sifilpa onelosla oana ke kut oru meet ah.”
40 niin alkoi pilvi, savupatsas, nousta kaupungista. Ja kun benjaminilaiset kääntyivät taaksepäin, niin katso, koko kaupunki nousi savuna taivasta kohti.
Na ke pacl se inge akul sac sikyak — fosr se fosryak liki siti sac. Mwet Benjamin elos tapulla ac arulana lut ke elos liye siti nufon sac firiryak.
41 Israelin miehet kääntyivät takaisin, mutta Benjaminin miehet kauhistuivat, sillä he näkivät, että onnettomuus oli kohdannut heitä.
Na mwet Israel elos forla, ac mwet Benjamin arulana fosrngala mweyen elos akilenak lah elos ac kutangyukla.
42 Ja he kääntyivät pakoon Israelin miesten edestä erämaan tielle, mutta sota seurasi heitä kintereillä; ja sikäläisten kaupunkien asukkaat kaatoivat heitä heidän keskeltänsä.
Elos kaing liki mwet Israel ac srike in sun acn turangang, tusruk elos tia ku in kaingla. Sruhu elos inmasrlon un mwet mweun lulap lun mwet Israel ac elos su tuku liki siti ah me, ac kunausyukla elos.
43 He saartoivat Benjaminin, ajoivat heitä takaa ja tallasivat heitä maahan levähdyspaikassa ja aina Gibean kohdalle asti, auringonnousuun päin.
Mwet Israel elos kosrala mwet lokoalok lalos inge, ac ukwalos nwe in acn se layen nu kutulap in Gibeah, ac elos uni na mwet uh ke inkanek lalos.
44 Niin kaatui Benjaminista kahdeksantoistatuhatta miestä, kaikki sotakuntoisia miehiä.
Singoul oalkosr tausin sin mwet fo ke mweun sin mwet Benjamin anwuki ke len se inge.
45 He kääntyivät ja pakenivat erämaahan päin, Rimmonin kalliolle; mutta israelilaiset tekivät heistä valtateillä vielä jälkikorjuun, surmaten viisituhatta miestä, ja seurasivat heitä kintereillä aina Gideomiin asti ja surmasivat heitä kaksituhatta miestä.
Ac mwet lula ah elos forla ac kaing nu yen turangang, nwe ke eot se pangpang Eot Rimmon. Limekosr tausin selos anwukla inkanek uh. Na mwet Israel elos ukwe pac mwet lula ah nwe Gidom, ac elos uniya pac luo tausin selos we.
46 Kaikkiaan oli niitä, jotka sinä päivänä kaatuivat Benjaminista, kaksikymmentäviisi tuhatta miekkamiestä, kaikki sotakuntoisia miehiä.
Toeni nufon mwet misa inge, oasr tausin longoul limekosr mwet Benjamin pa anwuki ke len sac — elos nukewa mwet mweun na pulaik.
47 Ja heitä kääntyi pakoon erämaahan päin, Rimmonin kalliolle, kuusisataa miestä. Ja he jäivät Rimmonin kalliolle neljäksi kuukaudeksi.
Tusruktu onfoko selos tuh kaingla nu ke Eot Rimmon yen turangang, ac tia wi anwuki. Na elos muta we malem akosr.
48 Mutta Israelin miehet palasivat takaisin benjaminilaisten luo ja surmasivat heidät miekan terällä, kaupungin sekä vahingoittumatta jääneet ihmiset että eläimet, kaiken, minkä tapasivat; myöskin pistivät he tuleen kaikki kaupungit, joihin tulivat.
Mwet Israel elos forla ac onela nufon mwet lula sin mwet Benjamin, mwet mukul, mutan, tulik ac oayapa kosro natulos. Elos esukak siti srisrik nukewa in polo acn sac.
