Tuomarien 2
1 Ja Herran enkeli tuli Gilgalista ylös Bookimiin. Ja hän sanoi: "Minä johdatin teidät Egyptistä ja toin teidät maahan, jonka minä valalla vannoen olin luvannut teidän isillenne, ja sanoin: 'Minä en riko liittoani teidän kanssanne ikinä.
Hagi Ra Anumzamofo ankeromo'a Gilgali kumatetira atreno Bokimi kumate marerino vuno Israeli nagara amanage huno ome zamasami'ne. Isipiti'ma tamagehe'ima zamavare'na atinerami'na, mopama zamigahue hu'nama huvempama huzamante'noa kea ruha ontagigahue.
2 Te taas älkää tehkö liittoa tämän maan asukasten kanssa, vaan kukistakaa heidän alttarinsa.' Mutta te ette ole kuulleet minun ääntäni. Mitä olettekaan tehneet!
Hagi tamagra ama ana mopafi vahe'enena huhagerafi huvempa kea nosuta, Kresramanama nevaza ita'zamia tagana'vazitreho hu'na hu'noanagi, ana keni'a ontahi'naze. Nahigeta amanara nehaze?
3 Niinpä minä nyt sanon teille: Minä en karkoita heitä teidän tieltänne, vaan heistä tulee teille ahdistajat, ja heidän jumalansa tulevat teille ansaksi."
E'ina hu'negu amanage hu'na nehue, Nagra ama ana mopafi vahera zamahenati otre'nuge'za tamagrane mani'ne'za, ave'ave tamazeriankna nehanage'za anumzazmimo'za tamagritera karifu anaginteankna hu'za tamentintia reramahe'za kegahaze.
4 Ja kun Herran enkeli oli puhunut nämä sanat kaikille israelilaisille, korotti kansa äänensä ja itki.
Ra Anumzamofo ankeromo'ma ama ana nanekema huvagama neregeno'a, mika Israeli veamo'za zamazantre kofi'za tusi zavite'naze.
5 Ja he antoivat sille paikalle nimen Bookim; ja he uhrasivat siinä Herralle.
Hagi ana kuma agi'a Bokimie hu'za agi'a nente'za, Ra Anumzamofontega Kresramana vunte'naze.
6 Kun Joosua oli päästänyt kansan menemään, menivät israelilaiset kukin perintöosallensa, ottaakseen maan omaksensa.
Hanki Josua'ma huzamantege'za vu'za e'zama nehu'za, mago mago Israeli naga'mo'za erigahazema hu'nea mopa, eri santiharetere hu'naze.
7 Ja kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä kauan Joosuan jälkeen ja jotka olivat nähneet kaikki ne suuret teot, jotka Herra oli Israelille tehnyt.
Hagi Josua'ma manino e'neankna'afine, agranema mani'za ne-ezama mika kaguvazama Ra Anumzamo'ma Israeli vahete'ma erifore'ma hige'zama ke'naza ranra vahetamima mani'naza knafina, Ra Anumzamofonke Israeli vahe'mo'za monora hunte'za vu'naze.
8 Mutta Herran palvelija Joosua, Nuunin poika, kuoli sadan kymmenen vuoden vanhana.
Nuni nemofo Josua'a 110ni'a zagekafu huteno frige'za,
9 Ja he hautasivat hänet hänen perintöosansa alueelle Timnat-Herekseen, Efraimin vuoristoon, pohjoispuolelle Gaas-vuorta.
agrama erisantima hare'nea Efraemi agona kaziga Gasi agonamofo noti kaziga Timnat-Sera kumate ome asente'naze.
10 Ja kun koko sekin sukupolvi oli tullut kootuksi isiensä tykö, nousi heidän jälkeensä toinen sukupolvi, joka ei tuntenut Herraa eikä niitä tekoja, jotka hän oli Israelille tehnyt.
Hagi Ra Anumzamo'ma Israeli vahete'ma kaguvazama eri fore hige'zama ke'naza vahe'tmina maka fri vagaregeno, ana zantmima onke'naza vahe'tmi efore hu'naze.
11 Niin israelilaiset tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja palvelivat baaleja
Hagi Israeli vahe'mo'za Ra Anumzamofo avufi havi zmavuzmava hu'za Bali havi anumzantamimofo monora huzmante'naze.
12 ja hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, joka oli vienyt heidät pois Egyptin maasta, ja lähtivät kulkemaan muiden jumalien jäljessä, niiden kansojen jumalien, jotka asuivat heidän ympärillänsä, kumarsivat niitä ja vihoittivat Herran.
Hagi Isipiti'ma zamagehe'ima zamavareno'ma atiramino e'nea Ra Anumzana, Israeli vahe'mo'za atre'za amefi humi'naze. Anama umani'naza mopafi vahe'tmimofo anumzantminte zamare'nare'za monora hunte'naze. Hagi havi anumzamofo Bali amema'are'ene Astaroti havi anumzamofo amema'are'ene monora huntageno, Ra Anumzamo'a tusi rimpa ahe'zamante'ne.
13 Mutta kun he hylkäsivät Herran ja palvelivat baalia ja astarteja,
Na'ankure Ra Anumzamofona atre'za zamafi hunemi'za, Bali havi anumzante'ene Astaroti havi anumzamofo amema'are'ene monora hunte'naze.
14 niin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidät ryöstäjien käsiin, jotka ryöstivät heitä, ja myi heidät heidän ympärillään asuvien vihollisten käsiin, niin etteivät he enää voineet kestää vihollistensa edessä.
Anama hazageno'a Ra Anumzamo'a tusi arimpa ahezmanteno, zamazeri havizama hu' vahe huzmantege'za mika'zazmia emeri'naze. E'ina nehuno ha' vahe zamazampi zamavarentege'za ha' vahe'mo'za kegava huzmante'naze.
15 Mihin ikinä he lähtivätkin, oli Herran käsi heitä vastaan, tuottaen onnettomuutta, niinkuin Herra oli puhunut ja niinkuin Herra oli heille vannonut; ja niin he joutuivat suureen ahdinkoon.
E'ina nehazageno inantego hate'ma vu'za e'zama hazarega Ra Anumzamo'ma huvempama hu'nea kante anteno havi zamavu'zamazama hu'naza zantera ha'rezamantageno nomani'zazimimo'a havizantfa hu'ne.
16 Silloin Herra herätti tuomareita, jotka pelastivat heidät heidän ryöstäjäinsä käsistä.
Anante Ra Anumzamo'a ke refkohu kva vahe zamazeri otige'za Israeli vahe'ma zamazeri havizama nehaza vahera zamahe'za Israeli vahera zamagu vazi'naze.
17 Mutta he eivät totelleet tuomareitansakaan, vaan kulkivat haureudessa muiden jumalien jäljessä ja kumarsivat niitä. Pian he poikkesivat siltä tieltä, jota heidän isänsä, Herran käskyjä totellen, olivat kulkeneet; he eivät tehneet niin.
Hianagi Israeli vahe'mo'za kema refkohu kva vahe'mokizmi kea ontahi'za, Ra Anumzamofona atre'za savri a'negna hu'za havi anumzantamimofonte monora ome hunte'naze. Ko'ma zamagehe'mo'zama Ra Anumzamofo kasegema avariri'naza kana ame hu'za atre'za, havi kante vu'naze.
18 Kun siis Herra herätti heille tuomareita, niin Herra oli tuomarin kanssa ja pelasti heidät heidän vihollistensa käsistä niin kauaksi aikaa, kuin tuomari eli; sillä Herran tuli sääli, kun he voihkivat sortajainsa ja vaivaajainsa käsissä.
Hagi Ra Anumzamo'ma keagama refko hu vahe'tmima zamazeri omanetino'a, zamagrane mani'nege'za keaga refko hu kva vahe'mo'za ha' vahe zamazampintira Israeli vahera hara hu'za zamavaretere hu'naze. Na'ankure Agri vahe'mo'zama knafima nemanizageno'a, Ra Anumzamo'a asunku huzmante'ne.
19 Mutta kun tuomari kuoli, vaelsivat he jälleen kelvottomasti, vielä pahemmin kuin heidän isänsä, kulkien muiden jumalien jäljessä, palvellen ja kumartaen niitä. He eivät lakanneet teoistansa eivätkä paatuneesta vaelluksestansa.
Hianagi keagama refko hu kva vahe'ma nefrizage'za Israeli vahe'mo'za ete rukrahe hu'za korapa zamavu'zamava zamifi vu'za zamafahe'mo'za hu'naza havi zamavu'zamavara zamagatere'za tusi kefo zamavu'zamava hu'za zamare'na re'za monora hunezamante'za eri'zana eri'zamante'naze. Magore hu'za kefo zamavu'zamavara otre'naze.
20 Niin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän sanoi: "Koska tämä kansa on rikkonut minun liittoni, jonka minä sääsin heidän isillensä, eivätkä he ole kuulleet minun ääntäni,
E'ina hazageno Ra Anumzamo'a tusi arimpa ahenezamanteno anage hu'ne, na'ankure ama vahe'mo'za zamafahe'inema huhagerafi'noa kasegea runetagre'za ke'ni'a ontahizagu,
21 niin en minäkään enää karkoita heidän tieltänsä ainoatakaan niistä kansoista, jotka Joosua kuollessaan jätti jäljelle.
Josuama zamahenati otre'neno'ma fri'nea vahe'tmina, Nagra zamaza osanuge'za, zamahenati otregahaze.
22 Minä tahdon näin heidän kauttansa koetella Israelia, noudattavatko he Herran tietä ja vaeltavatko sitä, niinkuin heidän isänsä tekivät, vai eivätkö."
Zamagehe'za hu'nazaza hu'za Ra Anumzamo'na navu'navara avaririgahazafi Nagra rezamahe'na zamage'noe.
23 Niin Herra jätti nämä kansat paikoilleen, karkoittamatta niitä heti kohta; hän ei antanut niitä Joosuan käsiin.
E'igu Israeli vahe mopafima mani'naza vahera Ra Anumzamo'a ame hunora zamahe kasopeno Josua azampina zamavarente vaga'ore'ne.
