< Tuomarien 14 >
1 Ja Simson meni alas Timnaan ja näki Timnassa naisen, filistealaisten tyttäriä.
Bir waⱪitta, Ximxon Timnaⱨⱪa qüxüp, u yǝrdǝ bir ⱪizni kɵrdi; u Filistiy ⱪizliridin biri idi.
2 Niin hän tuli sieltä ja kertoi sen isälleen ja äidilleen ja sanoi: "Minä näin Timnassa naisen, filistealaisten tyttäriä; ottakaa hänet nyt minulle vaimoksi".
U xu yǝrdin qiⱪip ata-anisining yeniƣa ⱪaytip: — Mǝn Timnaⱨda Filistiy ⱪizliridin birini kɵrdüm, uni manga hotunluⱪⱪa elip beringlar, — dedi.
3 Hänen isänsä ja äitinsä sanoivat hänelle: "Eikö ole yhtään naista veljiesi tyttärien joukossa ja minun koko kansassani, kun aiot mennä ottamaan vaimon ympärileikkaamattomien filistealaisten joukosta?" Mutta Simson sanoi isälleen: "Ota hänet minulle, sillä hän on mieluinen minun silmissäni".
Biraⱪ ata-anisi uningƣa: — Ⱪerindaxliringning ⱪizlirining iqidǝ yaki bizning pütkül ⱪowmimizning arisidin sanga bir ⱪiz qiⱪmasmu? Nemixⱪa hǝtnisiz bolƣan Filistiylǝrning ⱪexiƣa berip, ulardin hotun almaⱪqi bolisǝn? — dedi; ǝmma Ximxon atisiƣa: — Uni manga elip bǝrgin, qünki u manga bǝk yaⱪti, — dedi.
4 Mutta hänen isänsä ja äitinsä eivät tienneet, että se tuli Herralta, sillä hän etsi tilaisuutta filistealaisia vastaan. Filistealaiset näet hallitsivat siihen aikaan Israelia.
Uning ata-anisi bu ixning Pǝrwǝrdigar tǝripidin bolƣinini bilmidi. Qünki Filistiylǝr xu qaƣda Israil üstidin ⱨɵküm sürüp turƣan bolƣaqⱪa, U Filistiylǝrgǝ taⱪabil turuxⱪa pursǝt yaratmaⱪqi idi.
5 Niin Simson meni isänsä ja äitinsä kanssa alas Timnaan. Mutta kun he saapuivat Timnan viinitarhoille, niin katso, nuori leijona tuli kiljuen häntä vastaan.
Əmdi Ximxon ata-anisi bilǝn Timnaⱨⱪa qüxti; ular Timnaⱨdiki üzümzarliⱪlarƣa yetip kǝlgǝndǝ, mana bir yax xir ⱨɵrkirigǝn peti uningƣa etildi.
6 Silloin Herran henki tuli häneen, niin että hän repäisi sen, niinkuin olisi reväissyt vohlan, sulin käsin. Eikä hän ilmoittanut isälleen eikä äidilleen, mitä oli tehnyt.
Xuan Pǝrwǝrdigarning Roⱨi uning üstigǝ qüxüp, u ⱪolida ⱨeqnemǝ bolmiƣan ⱨalǝttǝ xirni tutup, uni oƣlaⱪni yirtⱪandǝk yirtip titma-titma ⱪiliwǝtti. Lekin u bu ixni ata-anisiƣa demidi.
7 Sitten hän meni sinne ja puhutteli naista, ja tämä oli mieluinen Simsonin silmissä.
Andin u [Timnaⱨⱪa] qüxüp, u ⱪiz bilǝn paranglaxti, u ⱪiz Ximxonƣa bǝk yarap kǝtti.
8 Ja kun hän jonkun ajan kuluttua palasi sinne ottaakseen hänet, poikkesi hän katsomaan leijonan raatoa, ja katso, leijonan ruumiissa oli mehiläisparvi ja hunajaa.
Birmǝzgildin keyin u ⱪizni elip kelix üqün ⱪayta barƣanda, xirning ɵlükini kɵrüp baⱪay dǝp yoldin burulup ⱪariwidi, mana xirning iskilitining iqidǝ bir top ⱨǝsǝl ⱨǝriliri bilǝn ⱨǝsǝl turatti.
9 Ja hän kaapi hunajan kouriinsa ja kulki edelleen ja söi sitä. Niin hän tuli isänsä ja äitinsä luo ja antoi heille, ja he söivät. Mutta hän ei sanonut heille, että oli kaapinut hunajan leijonan ruumiista.
U ⱨǝsǝldin oqumiƣa elip yǝp mangdi; ata-anisining yeniƣa kǝlgǝndǝ, ularƣimu bǝrdi, ularmu yedi, lekin ɵzining ⱨǝsǝlni xirning iskilitining iqidin elip kǝlginini ularƣa demidi.
10 Sitten hänen isänsä meni naisen luo, ja Simson laittoi siellä pidot, sillä niin oli nuorten miesten tapa.
Uning atisi [uningƣa ⱨǝmraⱨ bolup] qüxüp ⱪizning ɵyigǝ kǝldi, u yǝrdǝ Ximxon bir ziyapǝt bǝrdi, qünki burundinla toy ⱪilidiƣan yigitlǝr xundaⱪ ⱪilidiƣan rǝsm-ⱪaidǝ bar idi.
11 Mutta kun he näkivät hänet, valitsivat he kolmekymmentä sulhaspoikaa olemaan hänen kanssaan.
Ular Ximxonni kɵrüp, uningƣa ⱨǝmraⱨ boluxⱪa ottuz yigitni tepip kǝldi; ular uningƣa ⱨǝmraⱨ boldi.
12 Niin Simson sanoi heille: "Minä panen teille arvoituksen; jos selitätte sen minulle seitsemän pitopäivän kuluessa ja arvaatte oikein, niin minä annan teille kolmekymmentä aivinapaitaa ja kolmekymmentä juhlapukua.
Ximxon ularƣa: — Mǝn silǝrdin bir tepixmaⱪ soray, ǝgǝr silǝr ziyarǝt ⱪilinidiƣan yǝttǝ kün iqidǝ uning mǝnisini manga dǝp berǝlisǝnglar, mǝn silǝrgǝ ottuz danǝ kanap kɵynǝk bilǝn ottuz yürüx egin berimǝn;
13 Mutta ellette voi sitä minulle selittää, niin te annatte minulle kolmekymmentä aivinapaitaa ja kolmekymmentä juhlapukua." Ja he sanoivat hänelle: "Lausu arvoituksesi, että saamme sen kuulla".
ǝgǝr uni yexip berǝlmisǝnglar, silǝr manga ottuz danǝ kanap kɵynǝk bilǝn ottuz yürüx egin beringlar, — dedi. Ular uningƣa: — Maⱪul, undaⱪ bolsa tepixmiⱪingni eytⱪin, ⱪeni anglayli, — dedi.
14 Silloin hän sanoi heille: "Lähti syötävä syömäristä, lähti väkevästä makea". Mutta he eivät voineet kolmeen päivään selittää arvoitusta.
U ularƣa: — Yeyilidiƣini yegüqining iqidin qiⱪti; tatliⱪ küqtünggürning iqidin qiⱪti, [bu nemǝ]? — dedi. Ular üq küngiqǝ bu tepixmaⱪni tapalmidi.
15 Seitsemäntenä päivänä he sanoivat Simsonin vaimolle: "Viekoittele miehesi selittämään meille arvoitus, muuten me poltamme sinut ja sinun isäsi talon tulella. Oletteko kutsuneet meidät tänne köyhdyttääksenne meitä, vai kuinka?"
Yǝttinqi küni xundaⱪ boldiki, ular Ximxonning ayalining ⱪexiƣa berip: — Sǝn eringni aldap-siylap, tepixmaⱪning mǝnisini bizgǝ eytip berixkǝ maⱪul ⱪilƣin; bolmisa seni atangning ɵyi bilǝn ⱪoxup kɵydürüwetimiz. Silǝr bizni yoⱪsul ⱪilixⱪa bu yǝrgǝ qaⱪirƣanmu?! — dedi.
16 Niin Simsonin vaimo ahdisti häntä itkullaan ja sanoi: "Sinähän vihaat minua etkä rakasta; sinä olet pannut arvoituksen minun kansalaisilleni etkä selitä sitä minulle". Mutta hän vastasi hänelle: "En ole selittänyt sitä edes isälleni enkä äidilleni, sinulleko sen selittäisin!"
Ximxonning ayali uning aldida yiƣlap turup: — Sǝn manga ɵq, meni pǝⱪǝt sɵymǝysǝn; sǝn mening ⱪowmimning baliliridin bir tepixmaⱪni soriding, ǝmma manga mǝnisini eytip bǝrmiding, dǝp yiƣliƣili turdi. Ximxon uningƣa jawabǝn: — Mana, mǝn uni ata-anamƣimu dǝp bǝrmigǝn tursam, sanga dǝp berǝmdim? — dedi.
17 Niin hän ahdisti häntä itkullaan ne seitsemän päivää, jotka heidän pitonsa kestivät. Mutta seitsemäntenä päivänä Simson selitti hänelle, koska vaimo häntä ahdisti. Ja vaimo selitti arvoituksen kansalaisilleen.
Ziyapǝt ɵtküzülgǝn yǝttǝ künidǝ u erining aldida yiƣlapla yürdi. Xundaⱪ boldiki, yǝttinqi küni bolƣanda ayali uni ⱪistap turuwalƣaqⱪa, uningƣa tepixmaⱪning mǝnisini eytip bǝrdi. Andin ayal berip ɵz hǝlⱪining adǝmlirigǝ tepixmaⱪning mǝnisini dǝp bǝrdi.
18 Niin kaupungin miehet sanoivat hänelle seitsemäntenä päivänä, ennenkuin aurinko laski: "Mikä on makeampaa kuin hunaja, ja mikä leijonaa väkevämpi?" Hän vastasi heille: "Ellette olisi kyntäneet minun vasikallani, ette olisi arvoitustani arvanneet".
Xuning bilǝn yǝttinqi küni kün patmasta, xǝⱨǝrning adǝmliri uningƣa jawab berip: — Ⱨǝsǝldinmu tatliⱪi barmu? Xirdinmu küqtünggüri barmu? — dedi. U ularƣa jawab berip: — Əgǝr silǝr mening inikim bilǝn yǝr aƣdurmiƣan bolsanglar, tepixmiⱪimni ⱨǝrgiz tapalmayttinglar! — dedi.
19 Silloin Herran Henki tuli häneen, ja hän meni Askeloniin, löi siellä kuoliaaksi kolmekymmentä miestä, otti heiltä vaatteet ja antoi juhlapuvut arvoituksen selittäjille. Ja hänen vihansa syttyi, ja hän meni isänsä kotiin.
U waⱪitta Pǝrwǝrdigarning Roⱨi uning üstigǝ qüxti; u Axkelonƣa qüxüp, Axkelondikilǝrdin ottuz kixini ɵltürüp, ulardin olja elip, oljidin iginlǝrni elip kelip, tepixmaⱪning mǝnisini yexip bǝrgǝnlǝrgǝ bǝrdi. Xuningdǝk Ximxonning ƣǝzipi kelip, ata-anisining ɵyigǝ yenip kǝtti.
20 Mutta Simsonin vaimo joutui sille sulhaspojista, joka oli ollut yljän ystävänä.
Andin Ximxonning ayali Ximxonning ⱨǝmraⱨliridin ⱪoldax bolƣan yigitkǝ tǝwǝ ⱪilindi.