Tuomarien 14
1 Ja Simson meni alas Timnaan ja näki Timnassa naisen, filistealaisten tyttäriä.
I HO aku la o Samesona i Timenata, a ike aku la i kekahi wahine ma Timenata, no na kaikamahine a ko Pilisetia.
2 Niin hän tuli sieltä ja kertoi sen isälleen ja äidilleen ja sanoi: "Minä näin Timnassa naisen, filistealaisten tyttäriä; ottakaa hänet nyt minulle vaimoksi".
Pii mai la ia, a hai mai la i kona makuakane, a me kona makuwahine, i mai la, Ua ike au i kekahi wahine ma Timenata, no na kaikamahine a ko Pilisetia; nolaila ea, e kii aku ia ia, i wahine na'u.
3 Hänen isänsä ja äitinsä sanoivat hänelle: "Eikö ole yhtään naista veljiesi tyttärien joukossa ja minun koko kansassani, kun aiot mennä ottamaan vaimon ympärileikkaamattomien filistealaisten joukosta?" Mutta Simson sanoi isälleen: "Ota hänet minulle, sillä hän on mieluinen minun silmissäni".
I aku la kona makuakane, a me kona makuwahine ia ia, Aole anei he wahine iwaena o na kaikamahine o kou poe hoahanau, a me kou poe kanaka a pau, i hele aku ai oe, e lawe i wahine no ka poe okipoepoe ole ia o ko Pilisetia? I mai la o Samesona i kona makuakane, E kii aku ia ia na'u, no ka mea, ua pono ia i ko'u mau maka.
4 Mutta hänen isänsä ja äitinsä eivät tienneet, että se tuli Herralta, sillä hän etsi tilaisuutta filistealaisia vastaan. Filistealaiset näet hallitsivat siihen aikaan Israelia.
Aole i ike kona makuakane a me kona makuwahine, na Iehova mai ia mea, no kona imi hala ana no i ko Pilisetia. Ia manawa e noho lanakila ana ko Pilisetia maluna o ka Iseraela.
5 Niin Simson meni isänsä ja äitinsä kanssa alas Timnaan. Mutta kun he saapuivat Timnan viinitarhoille, niin katso, nuori leijona tuli kiljuen häntä vastaan.
Alaila, iho aku la o Samesona, a me kona makuakane a me kona makuwahine i Timenata, a hiki i na pawaina o Timenata; uwo mai la kekahi liona opiopio, i kona halawai ana me ia.
6 Silloin Herran henki tuli häneen, niin että hän repäisi sen, niinkuin olisi reväissyt vohlan, sulin käsin. Eikä hän ilmoittanut isälleen eikä äidilleen, mitä oli tehnyt.
Kau mai la ka Uhane o Iehova maluna ona, a haehae iho la oia ia ia, e like me ka haehae ana o ke kaokeiki, aohe mea ma kona lima; aole hoi ia i hai aku i kona makuakane, a me kona makuwahine, i ka mea ana i hana'i.
7 Sitten hän meni sinne ja puhutteli naista, ja tämä oli mieluinen Simsonin silmissä.
Iho aku la ia, a kamailio pu iho la me ua wahine la; a ua pono ia i na maka o Samesona.
8 Ja kun hän jonkun ajan kuluttua palasi sinne ottaakseen hänet, poikkesi hän katsomaan leijonan raatoa, ja katso, leijonan ruumiissa oli mehiläisparvi ja hunajaa.
A mahope iho hoi mai la ia e lawe ia ia, kipa ae la ia e nana i ke kino o ka liona; aia hoi, he poe nalomeli, a me ka meli pu maloko o ke kino o ua liona la.
9 Ja hän kaapi hunajan kouriinsa ja kulki edelleen ja söi sitä. Niin hän tuli isänsä ja äitinsä luo ja antoi heille, ja he söivät. Mutta hän ei sanonut heille, että oli kaapinut hunajan leijonan ruumiista.
Lalau aku la kona mau lima ia mea, a i ka hele ana, hele no ia e ai ana, a hiki i kona makuakane, a me kona makuwahine, a haawi aku la ia laua, a ai iho la laua; aole nae ia i hai aku ia laua, i kona lawe ana i ka meli, mailoko aku o ke kino o ka liona.
10 Sitten hänen isänsä meni naisen luo, ja Simson laittoi siellä pidot, sillä niin oli nuorten miesten tapa.
Iho aku la kona makuakane i ua wahine la, a malaila i hana'i o Samesona i ahaaina palala; no ka mea, pela i hana'i na kanaka ui.
11 Mutta kun he näkivät hänet, valitsivat he kolmekymmentä sulhaspoikaa olemaan hänen kanssaan.
A ike lakou ia ia, lawe lakou i kanakolu hoa, e noho pu ai me ia.
12 Niin Simson sanoi heille: "Minä panen teille arvoituksen; jos selitätte sen minulle seitsemän pitopäivän kuluessa ja arvaatte oikein, niin minä annan teille kolmekymmentä aivinapaitaa ja kolmekymmentä juhlapukua.
I aku la o Samesona ia lakou, E nanenane aku au ia oukou, a ina e koho mai oukou ia ia'u, i keia mau la ehiku o ka ahaaina ana, a loaa pono, alaila, e haawi aku au ia oukou i kanakolu palule, a me na paa kapa he kanakolu.
13 Mutta ellette voi sitä minulle selittää, niin te annatte minulle kolmekymmentä aivinapaitaa ja kolmekymmentä juhlapukua." Ja he sanoivat hänelle: "Lausu arvoituksesi, että saamme sen kuulla".
Aka, ina aole hiki ia oukou ke hai mai ia'u, alaila, na oukou e haawi mai ia'u, i kanakolu palule, a me na paa kapa he kanakolu. I mai la lakou ia ia, E nane mai oe, i lohe makou.
14 Silloin hän sanoi heille: "Lähti syötävä syömäristä, lähti väkevästä makea". Mutta he eivät voineet kolmeen päivään selittää arvoitusta.
I aku la oia ia lakou, Mailoko mai o ka mea e ai ana i puka mai ai ka ai, a mailoko mai hoi o ka mea ikaika, i loaa mai ai ka ono. A i na la ekolu, aole hiki ia lakou, ke koho mai ia ia i ua nane la.
15 Seitsemäntenä päivänä he sanoivat Simsonin vaimolle: "Viekoittele miehesi selittämään meille arvoitus, muuten me poltamme sinut ja sinun isäsi talon tulella. Oletteko kutsuneet meidät tänne köyhdyttääksenne meitä, vai kuinka?"
A i ka hiku o ka la, i ae la lakou i ka wahine a Samesona, E hoowalewale oe i kau kane, i hai mai ai oia ia kakou i ka nane, o puhi auanei makou ia oe, a me ka hale o kou makuakane i ke ahi. Ua kii mai anei oukou ia makou e hoohune ia makou, aole anei?
16 Niin Simsonin vaimo ahdisti häntä itkullaan ja sanoi: "Sinähän vihaat minua etkä rakasta; sinä olet pannut arvoituksen minun kansalaisilleni etkä selitä sitä minulle". Mutta hän vastasi hänelle: "En ole selittänyt sitä edes isälleni enkä äidilleni, sinulleko sen selittäisin!"
Uwe iho la ka wahine a Samesona imua ona, i aku la ia ia, Ke hoowahawaha wale mai nei oe ia'u, aole aloha mai ia'u. Ua nanenane mai oe i na keiki a ko'u poe kanaka, aole hoi i hai mai ia'u. I mai la kela ia ia, Aia hoi, aole au i hai aku i ko'u makuakane, a me ko'u makuwahine, a e hai anei au ia oe?
17 Niin hän ahdisti häntä itkullaan ne seitsemän päivää, jotka heidän pitonsa kestivät. Mutta seitsemäntenä päivänä Simson selitti hänelle, koska vaimo häntä ahdisti. Ja vaimo selitti arvoituksen kansalaisilleen.
A ia mau la ehiku o ka lakou ahaaina ana, uwe iho la oia imua ona; a i ka hiku o ka la, hai mai la kela ia ia, no ka mea, koi ikaika loa mai la ia ia; a hai ae la ka wahine i ua nane la i na keiki a kona poe kanaka.
18 Niin kaupungin miehet sanoivat hänelle seitsemäntenä päivänä, ennenkuin aurinko laski: "Mikä on makeampaa kuin hunaja, ja mikä leijonaa väkevämpi?" Hän vastasi heille: "Ellette olisi kyntäneet minun vasikallani, ette olisi arvoitustani arvanneet".
A i ka hiku o ka la, aole i komo ka la, i mai la na kanaka o ke kulanakauhale ia ia, Heaha ka mea i oi aku ka ono mamua o ka meli? a heaha hoi ka mea i oi aku ka ikaika mamua o ka liona? I aku la keia ia lakou, Ina aole oukou i oopalau me ka'u bipi wahine opiopio, ina ua loaa ole ia oukou ka'u nane.
19 Silloin Herran Henki tuli häneen, ja hän meni Askeloniin, löi siellä kuoliaaksi kolmekymmentä miestä, otti heiltä vaatteet ja antoi juhlapuvut arvoituksen selittäjille. Ja hänen vihansa syttyi, ja hän meni isänsä kotiin.
Kau mai la ka Uhane o Iehova maluna ona, a iho aku la ia i Asekelona, a pepehi iho la i kanakolu kanaka o lakou, a lawe i ko lakou lole, a haawi ae la i paa kapa no ka poe i hai mai i ka nane. Wela iho la kona huhu, a pii aku la ia i ka hale o kona makuakane.
20 Mutta Simsonin vaimo joutui sille sulhaspojista, joka oli ollut yljän ystävänä.
Lilo ae la ka wahine a Samesona i kona hoa, ana i hoolauna aku ai.
