Joosuan 8
1 Ja Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää äläkä arkaile. Ota mukaasi kaikki sotaväki ja lähde ja mene Aihin. Katso, minä annan sinun käsiisi Ain kuninkaan ja hänen kansansa, hänen kaupunkinsa ja maansa.
Pea naʻe folofola ʻa Sihova kia Siosiua, “ʻOua naʻa ke manavahē, pea ʻoua naʻa ke ilifia: ʻave ʻae kautau kotoa pē, pea tuʻu hake, ʻo ʻalu hake ki ʻAi: vakai, kuo u tuku ki ho nima ʻae tuʻi ʻo ʻAi, mo hono kakai, mo ʻene kolo, mo hono fonua:
2 Ja tee Aille ja sen kuninkaalle, niinkuin teit Jerikolle ja sen kuninkaalle; kuitenkin saatte ryöstää itsellenne, mitä sieltä on saatavana saalista ja karjaa. Aseta väijytys kaupungin taa."
Pea ke fai ki ʻAi mo hono tuʻi ʻo hangē ko ia naʻa ke fai ki Seliko mo hono tuʻi; ka ko e vete ʻo ia, mo e fanga manu ʻi ai te mou maʻu maʻamoutolu: ke toka ʻae malumu ki he potu tuʻa ʻoe kolo.”
3 Niin Joosua ynnä kaikki sotaväki lähti liikkeelle mennäkseen Aihin. Ja Joosua valitsi kolmekymmentä tuhatta miestä, sotaurhoa, ja lähetti heidät menemään yöllä.
Pea naʻe tuʻu ai ʻa Siosiua, mo e kautau kotoa pē, kenau ʻalu hake ki ʻAi: pea naʻe fili ʻe Siosiua ʻae kau tangata ʻe toko tolu mano, ko e kau mālohi mo toʻa, ʻo ne fekau kenau ʻalu ʻi he poʻuli.
4 Ja hän käski heitä sanoen: "Asettukaa väijyksiin kaupungin taa, ei aivan kauas kaupungista; ja olkaa kaikki valmiina.
Pea naʻa ne fekau kiate kinautolu, ʻo pehē, “Vakai, te mou toka malumu ʻo hanga ki he kolo, ʻio, ʻi he tuʻa kolo ki mui: ʻoua naʻa mou ʻalu mamaʻo fau mei he kolo, ka mou talitali teu pe kotoa pē:
5 Mutta minä ynnä kaikki se väki, joka on minun kanssani, lähenemme kaupunkia. Kun he sitten tulevat ulos meitä vastaan niinkuin ensi kerrallakin, niin me käännymme pakoon heidän edestänsä.
Pea ko au, mo e kakai kotoa pē ʻoku ʻiate au, te mau ʻunuʻunu ʻo ofi ki he kolo: pea ʻe hoko ʻo pehē, ʻi heʻenau haʻu kituʻa kiate kimautolu, ʻo hangē ko e ʻuluaki fai, te mau hola mei honau ʻao,
6 Ja he seuraavat meitä niin kauas, että eristämme heidät kaupungista, sillä he sanovat: 'He pakenevat meitä niinkuin ensi kerrallakin'. Kun me näin pakenemme heitä,
(He tenau haʻu ko homau tuli, ) kaeʻoua ke mau tautoho mai ʻakinautolu mei he kolo: he tenau pehē, ʻOku nau hola ʻi hotau ʻao, ʻo hangē ko e fuofua fai ko ia te mau hola ai ʻi honau ʻao.
7 silloin nouskaa te väijytyksestä ja ottakaa kaupunki haltuunne, sillä Herra, teidän Jumalanne, antaa sen teidän käsiinne.
Pea mou toki tuʻu hake ʻae malumu, pea maʻu ʻae kolo: he ko Sihova ko homou ʻOtua te ne tukuange ia ki homou nima.
8 Ja kun olette saaneet kaupungin valtaanne, sytyttäkää kaupunki palamaan; tehkää Herran sanan mukaan. Huomatkaa, että minä käsken teidän tehdä sen."
Pea ʻe pehē, ʻi hoʻomou lavaʻi ʻae kolo, te mou tutu leva ʻae kolo ʻaki ʻae afi; ʻo hangē ko e fekau ʻa Sihova ʻe pehē hoʻomou fai. Vakai, kuo u fekau kiate kimoutolu.”
9 Sitten Joosua lähetti heidät menemään, ja he menivät ja asettuivat väijytyspaikkaan Beetelin ja Ain välille, länteen päin Aista. Mutta Joosua oli sen yön kansan kanssa.
Ko ia naʻe fekau ʻe Siosiua kenau ʻalu atu: pea naʻa nau ʻalu ke toka ʻae malumu, pea naʻa nau nofo ʻi he vahaʻa ʻo Peteli mo ʻAi, ʻi he potu lulunga ki ʻAi: ka naʻe mohe ʻa Siosiua ʻi he pō ko ia mo e kakai.
10 Varhain seuraavana aamuna Joosua piti kansan katselmuksen ja lähti, hän ja Israelin vanhimmat, kansan etunenässä nousemaan Aihin.
Pea naʻe tuʻu hengihengi hake ʻa Siosiua ʻi he pongipongi, ʻo ne lau ʻae kakai, pea ne ʻalu hake, ʻaia mo e kau mātuʻa ʻo ʻIsileli, ʻi he ʻao ʻoe kakai ki ʻAi.
11 Ja kaikki se sotaväki, joka oli hänen kanssaan, nousi, lähestyi ja tuli kaupungin edustalle; ja he leiriytyivät Ain pohjoispuolelle, niin että laakso oli heidän ja Ain välillä.
Pea ko e kakai kotoa pē, ʻae kautau naʻe ʻiate ia, naʻe ʻalu hake, pea ʻunuʻunu, ʻo hoko ki he ʻao ʻoe kolo, ʻonau nofo ʻi he potu tokelau ʻo ʻAi: ka naʻe ai ʻae fuʻu luo ʻi honau vahaʻa mo ʻAi.
12 Sitten hän otti noin viisituhatta miestä ja asetti heidät väijyksiin Beetelin ja Ain välille, länteen päin kaupungista.
Pea naʻa ne fili ʻae kau tangata ʻe toko nima afe nai, ʻo ne tuku ʻakinautolu ke toka malumu, ʻi he vahaʻa ʻo Peteli mo ʻAi, ʻi he potu lulunga ʻoe kolo.
13 Niin kansa, koko leiri, joka oli kaupungin pohjoispuolella, ja kaupungin länsipuolella oleva jälkijoukko asetettiin asemiinsa. Mutta Joosua meni sinä yönä keskelle laaksoa.
Pea hili ʻenau fakanofo ʻae kakai, ʻio ʻae tau kotoa pē naʻe ʻi he potu fakatokelau ʻoe kolo, mo e malumu ʻoku fakamohe ʻi lulunga ʻoe kolo, naʻe ʻalu ʻa Siosiua ʻi he pō ko ia ki he loto luo.
14 Kun Ain kuningas näki sen, niin kaupungin miehet, kuningas ja kaikki hänen väkensä, lähtivät varhain aamulla nopeasti taisteluun Israelia vastaan määrättyyn paikkaan aromaan puolelle; hän ei näet tiennyt, että oli väijytys häntä vastaan kaupungin takana.
Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he mamata ki ai ʻae tuʻi ʻo ʻAi, naʻa nau fakatoʻotoʻo pea tuʻu hengihengi hake, pea ko e kau tangata ʻoe kolo ne ʻalu kituʻa ke tauʻi ʻa ʻIsileli, ʻaia mo hono kakai kotoa pē ʻi he feituʻu naʻe tuʻutuʻuni, ʻi he ʻao ʻoe toafa; pea naʻe ʻikai mahalo ʻe ia ʻoku ai ha malumu kuo tokoto ʻi he tuʻa kolo.
15 Niin Joosua ja koko Israel olivat joutuvinaan tappiolle ja pakenivat erämaahan päin.
Pea naʻe fai ʻe Siosiua mo ʻIsileli kotoa pē ʻo hangē kuo teʻia ʻakinautolu ʻi honau ʻao, pea naʻa nau hola ʻi he hala ʻoe toafa.
16 Silloin kaupungin koko väki kutsuttiin ajamaan heitä takaa; ja he ajoivat Joosuaa takaa, ja niin heidät eristettiin kaupungista.
Pea naʻe ui ke fakataha ʻae kakai kotoa pē naʻe ʻi ʻAi kenau tuli kiate kinautolu: pea naʻa nau tuli ʻa Siosiua, pea kuo tohoakiʻi ai ʻakinautolu mei he kolo.
17 Eikä Aihin eikä Beeteliin jäänyt ainoatakaan miestä, joka ei lähtenyt Israelin jälkeen, vaan he jättivät kaupungin avoimeksi ja ajoivat takaa Israelia.
Pea naʻe ʻikai toe ha tangata ʻi ʻAi pe ʻi Peteli naʻe ʻikai ʻalu kituʻa ke tuli ʻa ʻIsileli: pea naʻa nau tuku liʻaki pē ʻae kolo ʻonau tuli ki ʻIsileli.
18 Niin Herra sanoi Joosualle: "Ojenna keihäs, joka on kädessäsi, Aita kohti, sillä minä annan sen sinun käsiisi". Ja Joosua ojensi keihään, joka oli hänen kädessään, kaupunkia kohti.
Pea naʻe folofola ʻa Sihova kia Siosiua, “Mafao atu ʻae tao ʻoku ʻi ho nima ʻo hanga ki ʻAi; he te u tuku ia ki ho nima.” Pea naʻe mafao atu ʻe Siosiua ʻae tao naʻe ʻi hono nima ʻo hanga atu ki he kolo.
19 Silloin väijyksissä oleva joukko nousi kiiruusti paikaltaan ja riensi, niin pian kuin hän ojensi kätensä, ja tunkeutui kaupunkiin ja valloitti sen ja sytytti heti kaupungin palamaan.
Pea naʻe tuʻu hake leva ʻae malumu mei honau potu, pea ʻi heʻene mafao atu hono nima, naʻa nau lele leva: pea naʻa nau hū ki he kolo, ʻo maʻu ia, pea naʻe fakatoʻotoʻo leva ʻo tutu ʻae kolo ʻaki ʻae afi.
20 Kun Ain miehet kääntyivät ja katsoivat taaksensa, niin he näkivät kaupungista savun nousevan taivasta kohti; eivätkä he kyenneet pakenemaan, ei sinne eikä tänne, sillä se väki, joka pakeni erämaahan, kääntyi takaa-ajajia vastaan.
Pea ʻi he sio kimui ʻae kau tangata ʻo ʻAi, pea nau mamata, pea vakai, ko e ʻohuafi ʻo ʻenau kolo ʻoku ʻalu hake ki langi, naʻe ʻikai hanau mafai ke hola ʻi he hala ni, pe ʻi he hala na: pea ko e kakai naʻe hola ange ki he toafa, naʻa nau tafoki mai ki honau kau tuli.
21 Kun Joosua ja koko Israel näki, että väijyksissä ollut joukko oli valloittanut kaupungin ja että kaupungista nousi savu, niin he palasivat takaisin ja voittivat Ain miehet.
Pea ʻi he mamata ʻa Siosiua mo ʻIsileli kotoa pē kuo maʻu ʻae kolo ʻe he malumu, pea kuo ʻalu hake ʻae ʻohuafi ʻoe kolo, naʻa nau tafoki leva, ʻo teʻia ʻae kau tangata ʻo ʻAi.
22 Ja myöskin ne toiset lähtivät kaupungista heitä vastaan, joten he joutuivat israelilaisten väliin, toisten ollessa edessä, toisten takana. Ja he voittivat heidät, päästämättä pakoon ja pelastumaan ainoatakaan heistä.
Pea naʻe ʻoho mai [ʻae kautau ]ʻe taha mei he kolo kiate kinautolu; ko ia naʻa nau moʻua ʻi he vahaʻa ʻo ʻIsileli mei mui pea ʻi honau ʻao: pea naʻa nau teʻia ʻakinautolu, pea naʻe ʻikai ha tokotaha ʻe hao.
23 Mutta Ain kuninkaan he ottivat kiinni elävänä ja toivat hänet Joosuan eteen.
Pea naʻa nau puke moʻui ʻae tuʻi ʻo ʻAi, pea ʻomi ia kia Siosiua.
24 Kun Israel oli surmannut kaikki Ain asukkaat kedolla, erämaassa, jonne he olivat heitä ajaneet takaa, ja he kaikki viimeiseen mieheen olivat kaatuneet miekan terään, palasi koko Israel Aihin, ja siellä olevat tapettiin miekan terällä.
Pea naʻe hoko ʻo pehē, ʻi he fakaʻosi ʻe ʻIsileli hono teʻia ʻae kakai kotoa pē ʻo ʻAi ʻi he ngoue, pea mo e toafa ʻaia naʻa nau tuli ʻakinautolu ki ai, pea ʻi he ʻosi ʻenau hinga ki he mata ʻoe heletā, pea nau ʻauha, naʻe toki haʻu ʻae kakai ʻIsileli kotoa pē ki ʻAi, pea tā ʻaki ia ʻae mata ʻoe heletā,
25 Ja niitä, jotka sinä päivänä kaatuivat, miehiä ja naisia, oli kaikkiaan kaksitoista tuhatta, kaikki Ain asukkaat.
Pea naʻe pehē, ko kinautolu naʻe tō ʻi he ʻaho ko ia, ʻae tangata mo e fefine, ko e tokotaha mano, mo e toko ua afe, ʻae kau tangata kotoa pē ʻo ʻAi.
26 Joosua ei vetänyt takaisin kättänsä, jossa hänellä oli keihäs ojennettuna, ennenkuin oli vihkinyt tuhon omiksi kaikki Ain asukkaat.
He naʻe ʻikai toe toʻo mai ʻe Siosiua hono nima, ʻaia naʻa ne mafao ai ʻae tao, kaeʻoua ke ʻosiʻosingamālie hono fakaʻauha ʻae kakai kotoa pē ʻo ʻAi.
27 Ainoastaan karjan, ja mitä kaupungista oli saatavana saalista, Israel ryösti itselleen sen määräyksen mukaan, jonka Herra oli Joosualle antanut.
Ka ko e fanga manu mo e vete ʻoe kolo ko ia, naʻe toʻo ia ʻe ʻIsileli ko e koloa kiate kinautolu, ʻo hangē ko e fekau ʻa Sihova ʻaia naʻa ne fekau kia Siosiua.
28 Ja Joosua poltti Ain ja teki siitä ikiajoiksi rauniokummun, aution aina tähän päivään asti.
Pea naʻe tutu ʻe Siosiua ʻa ʻAi, ʻo ne ngaohi ko e ʻesi ʻo taʻengata, ʻio, ko e potu liʻaki ʻo aʻu ki he ʻaho ni.
29 Mutta Ain kuninkaan hän ripusti hirteen, jossa hän riippui iltaan asti. Mutta auringon laskiessa Joosua käski ottaa hänen ruumiinsa alas hirrestä, ja he heittivät sen kaupungin portin edustalle ja kasasivat sen päälle suuren kiviroukkion, joka on siellä vielä tänäkin päivänä.
Pea naʻe tautau ʻe ia ʻae tuʻi ʻo ʻAi ʻo aʻu ki he efiafi: pea ʻi he ʻalu hifo ʻae laʻā, naʻe fekau ʻe Siosiua kenau tuku hifo hono ʻangaʻanga mei he ʻakau, ʻo lī ia ki he tefitoʻi matapā ʻoe kolo, pea naʻe fokotuʻu ki ai ʻae fuʻu ʻesi maka, ʻaia ʻoku ʻi ai ʻo aʻu ki he ʻaho ni.
30 Silloin Joosua rakensi Eebalin vuorelle alttarin Herralle, Israelin Jumalalle,
Pea naʻe fokotuʻu ʻe Siosiua ʻae feilaulauʻanga kia Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli ʻi he moʻunga ko Ipale,
31 niinkuin Herran palvelija Mooses oli käskenyt israelilaisten tehdä ja niinkuin on kirjoitettuna Mooseksen lain kirjassa: alttarin hakkaamattomista kivistä, joihin ei oltu rauta-aseella koskettu. Ja he uhrasivat sen päällä polttouhreja Herralle ja teurastivat teuraita yhteysuhriksi.
ʻo hangē ko e fekau ʻa Mōsese ko e tamaioʻeiki ʻa Sihova ki he fānau ʻa ʻIsileli, ʻo hangē ko ia kuo tohi ʻi he tohi ʻoe fono ʻa Mōsese, “ko e feilaulauʻanga, ʻoe ngaahi maka kātoa, ʻaia kuo ʻikai hiki ʻe ha tangata ha ukamea ki ai:” pea naʻa nau ʻatu ʻi ai ʻae ngaahi feilaulau tutu kia Sihova, mo e ngaahi feilaulau fakalelei.
32 Ja hän kirjoitti siellä kiviin jäljennöksen Mooseksen laista, jonka tämä oli kirjoittanut israelilaisille.
Pea naʻe tohi ʻe ia ʻi ai ki he ngaahi maka hono hiki ʻoe fono ʻa Mōsese, ʻaia naʻa ne tohi ʻi he ʻao ʻoe fānau ʻa ʻIsileli.
33 Ja koko Israel vanhimpineen, päällysmiehineen ja tuomareineen seisoi kummallakin puolella arkkia, päin leeviläisiä pappeja, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, niin muukalaiset kuin maassasyntyneetkin, toinen puoli kääntyneenä Garissimin vuorta kohti, toinen puoli Eebalin vuorta kohti. Niin Israelin kansa ensiksi siunattiin, niinkuin Herran palvelija Mooses oli käskenyt,
Pea ko ʻIsileli kotoa pē, mo ʻenau kau mātuʻa, mo e kau matāpule, mo e kau fakamaau, naʻa nau tutuʻu fakataha mo e muli, mo ia naʻe tupu ʻiate kinautolu ʻi he potu toʻomataʻu ʻoe puha, mo e potu toʻohema, ʻi he ʻao ʻoe kau taulaʻeiki ko e kau Livai, ʻaia naʻe haʻamo ʻae puha ʻoe fuakava ʻo Sihova; ko honau vaeuaʻanga ʻe taha naʻe hanga ki he moʻunga ko Kelisimi, mo honau vaeuaʻanga ʻe taha naʻe hanga ki he moʻunga ko Ipale; ʻo hangē ko e tomuʻa fekau ʻa Mōsese ko e tamaioʻeiki ʻa Sihova kiate kinautolu, koeʻuhi ke nau tāpuakiʻi ʻae kakai ʻo ʻIsileli.
34 ja sen jälkeen hän luki kaikki lain sanat, siunauksen ja kirouksen, aivan niinkuin lain kirjassa on kirjoitettuna.
Pea hili ia naʻa ne lau ke ʻosi ʻae ngaahi lea kotoa pē ʻoe fono, ko e ngaahi tāpuaki, mo e ngaahi fakamalaʻia, ʻo fakatatau mo ia kotoa pē kuo tohi ʻi he tohi ʻoe fono.
35 Ei mitään siitä, mitä Mooses oli käskenyt, Joosua jättänyt lukematta kaiken Israelin seurakunnan läsnäollessa, niin myös naisten, lasten ja mukana kulkevien muukalaisten läsnäollessa.
Pea naʻe ʻikai ha foʻi lea ʻe liaki ʻi he meʻa kotoa pē naʻe fekau ʻe Mōsese, ʻaia naʻe ʻikai lau ʻe Siosiua ʻi he ʻao ʻoe kakai fakataha kotoa pē ʻo ʻIsileli, mo e kau fefine mo e ngaahi fānau siʻi, pea mo e kau muli naʻe nofo fiemālie mo kinautolu.
