< Joosuan 6 >
1 Mutta Jeriko sulki porttinsa ja oli suljettuna israelilaisilta: ei kukaan käynyt ulos, eikä kukaan käynyt sisälle.
Jerikho ngawn Israel ca rhoek loh a tlaeng la a tlaeng aka voei aka bal khaw om voel pawh.
2 Niin Herra sanoi Joosualle: "Katso, minä annan sinun käsiisi Jerikon sekä sen kuninkaan ja sotaurhot.
Te vaengah Joshua te BOEIPA loh, “So lah, Jerikho neh a manghai kah tatthai hlangrhalh te na kut ah kan tloeng coeng.
3 Kulkekaa siis, kaikki sotakuntoiset miehet, kaupungin ympäri, kiertäkää kerta kaupunki; tee niin kuutena päivänä.
Te dongah caemtloek hlang boeih loh khopuei ke hil uh lamtah khopuei te voei khat vael uh. Te tlam te hnin rhuk khuiah saii.
4 Ja seitsemän pappia kantakoon seitsemää oinaansarvista pasunaa arkin edellä. Seitsemäntenä päivänä kulkekaa kaupungin ympäri seitsemän kertaa, ja papit puhaltakoot pasunoihin.
Te vaengah khosoih parhih loh jubilee tuki parhih te thingkawng hmai ah khawt uh saeh. Tedae a hnin rhih dongkah khopuei voei rhih vael uh vaengah tuki te khosoih rhoek loh ueng uh saeh.
5 Ja kun pitkä oinaansarven puhallus kuuluu, kun kuulette pasunan äänen, niin nostakoon koko kansa kovan sotahuudon; silloin kaupungin muuri kukistuu siihen paikkaansa, ja kansa voi rynnätä sinne ylös, kukin suoraan eteensä."
Jubilee ki a ueng vetih tuki ol na yaak na yaak uh vaengah pilnam boeih te tamlung neh bungbung yuhui uh saeh. Te vaengah khopuei vongtung te cungku vetih pilnam te tluektluek cet uh bitni,” a ti nah.
6 Silloin Joosua, Nuunin poika, kutsui papit ja sanoi heille: "Ottakaa liitonarkki, ja seitsemän pappia kantakoon seitsemää oinaansarvista pasunaa Herran arkin edellä".
Te dongah Nun capa Joshua loh khosoih rhoek te a khue tih, “Paipi thingkawng te kawt uh lamtah khosoih parhih loh jubilee tuki parhih te BOEIPA kah thingkawng hmai ah kawt uh phai saeh,” a ti nah.
7 Sitten hän sanoi kansalle: "Lähtekää ja kulkekaa kaupungin ympäri, ja aseväki käyköön Herran arkin edellä".
Te phoeiah pilnam te, “Lan uh lamtah khopuei ke hil uh. Aka pumcum tangtae loh BOEIPA thingkawng hmai ah cet saeh,” a ti nah tih a uen.
8 Ja tapahtui, niinkuin Joosua oli kansalle sanonut. Ne seitsemän pappia, jotka kantoivat niitä seitsemää oinaansarvista pasunaa Herran edellä, lähtivät ja puhalsivat pasunoihin, ja Herran liitonarkki kulki heidän jäljessään.
Joshua loh pilnam te a uen phoei van atah jubilee tuki parhih aka kawt khosoih loh BOEIPA hmai la khong uh tih tuki te a ueng uh. Te phoeiah BOEIPA kah paipi thingkawng hnuk te a vai uh.
9 Ja aseväki kulki pasunaa puhaltavien pappien edellä, mutta muu väki kulki arkin jäljessä, samalla kuin pasunoihin yhtenään puhallettiin.
Aka pumcum tangtae ngawn tah lamhma la khong uh. Tuki aka ueng khosoih rhoek khaw thingkawng hnukah vai hamla rhutrhut cet uh tih tuki te a ueng uh.
10 Ja Joosua käski kansaa sanoen: "Älkää nostako sotahuutoa älkääkä antako äänenne kuulua, älköönkä sanaakaan pääskö teidän suustanne ennenkuin sinä päivänä, jona minä teille sanon: 'Nostakaa sotahuuto', silloin se nostakaa."
Tedae pilnam te Joshua loh a uen tih, “Yuhui uh boeh, na ol yaak sak uh boeh. Nangmih taengah ka thui tue a pha hlan khuiah na ka dong lamloh olka puut boel saeh. Yuhui ka ti daengah ni na yuhui uh eh.
11 Ja hän antoi Herran arkin kulkea yhden kierroksen kaupungin ympäri; sitten he menivät leiriin ja jäivät yöksi leiriin.
Te dongah BOEIPA kah thingkawng te a hil puei tih khopuei te voei khat a vael phoeiah rhaehhmuen a paan uh tih rhaehhmuen ah rhaeh uh,” a ti nah.
12 Joosua nousi varhain seuraavana aamuna, ja papit ottivat Herran arkin.
Joshua te mincang ah thoo bal tih BOEIPA kah thingkawng khosoih rhoek te a khuen.
13 Ja ne seitsemän pappia, jotka kantoivat niitä seitsemää oinaansarvista pasunaa Herran arkin edellä, kulkivat puhaltaen yhtenään pasunoihin, ja aseväki kulki heidän edellään, mutta muu väki kulki Herran arkin jäljessä, samalla kuin pasunoihin yhtenään puhallettiin.
Te vaengah jubilee tuki parhih aka kawt khosoih parhih te BOEIPA kah thingkawng hmai ah cet cet uh tih, tuki te a ueng uh. Amih hmai kah aka cet tih aka pumcum tangtae tah BOEIPA thingkawng hnukah caeh hamla tingtun uh tih a caeh caeh doela tuki te a ueng uh.
14 Ja tänä toisenakin päivänä he kulkivat kerran kaupungin ympäri ja palasivat sitten leiriin. Niin he tekivät kuutena päivänä.
A pabae khohnin ah khaw khopuei te voei khat a hil uh bal tih rhaehhmuen la bal uh. Te tlam te hnin rhuk a saii uh.
15 Mutta seitsemäntenä päivänä he nousivat varhain aamun sarastaessa ja kulkivat kaupungin ympäri samalla tavalla seitsemän kertaa. Ainoastaan sinä päivänä he kulkivat kaupungin ympäri seitsemän kertaa.
A hnin rhih dongkah mincang a pha vaengah thoo uh tih khopuei te voei rhih a tiktamnah hil a hil uh. Tekah khohnin dongah ni khopuei te voei rhih dawk a hil uh.
16 Ja kun papit seitsemännellä kerralla puhalsivat pasunoihin, sanoi Joosua kansalle: "Nostakaa sotahuuto, sillä Herra antaa teille kaupungin.
A voei rhih dongah tah khosoih rhoek loh tuki te a ueng uh. Te vaengah pilnam te Joshua loh, “Khopuei he BOEIPA loh nangmih m'paek coeng dongah yuhui uh.
17 Kaupunki ja kaikki, mitä siinä on, vihittäköön tuhon omaksi Herran kunniaksi; ainoastaan portto Raahab jääköön henkiin, hän ja kaikki, jotka ovat hänen kanssaan hänen talossansa, sillä hän piilotti tiedustelijat, jotka me lähetimme.
Te vaengah khopuei neh a khuikah aka om boeih te BOEIPA taengah yaehtaboeih la boeih om. Tedae pumyoi Rakhab longtah puencawn rhoi te a thuh tih a tueih dongah amah neh a im kah boeih tah hing uh saeh.
18 Mutta karttakaa tuhon omaksi vihittyä, ettette vihi jotakin tuhon omaksi ja kuitenkin ota tuhon omaksi vihittyä ja niin tule vihkineiksi Israelin leiriä tuhon omaksi ja syökse sitä onnettomuuteen.
Tedae yaehtaboeih te tah nangmih loh ngaithuen uh. Yaehtaboeih te loh ham na yakvawt uh koinih Israel kah rhaehhmuen te yaehtaboeih la na khueh uh vetih na lawn uh ve.
19 Ja kaikki hopea ja kulta sekä vaski-ja rautakalut olkoot pyhitetyt Herralle; ne joutukoot Herran aartehistoon."
Cak neh sui khaw, rhohum hnopai neh thicung boeih tah BOEIPA kah hnocim la BOEIPA kah thakvoh khui ah kun sak saeh,” a ti nah.
20 Silloin kansa nosti sotahuudon ja pasunoihin puhallettiin. Kun kansa kuuli pasunan äänen, niin se nosti kovan sotahuudon; silloin kukistui muuri siihen paikkaansa, ja kansa ryntäsi ylös kaupunkiin, kukin suoraan eteensä. Niin he valloittivat kaupungin.
Te dongah pilnam loh a yuhui vaengah tuki te a ueng uh. Tuki ol te pilnam loh a yaak vaengah pilnam loh tamlung neh bukbuk yuhui uh. Te vaengah vongtung te a dang lamkah loh cungku. Te dongah pilnam loh khopuei khuila tluek tluek boeih kun uh tih khopuei te a buem uh.
21 Ja he vihkivät miekan terällä tuhon omaksi kaiken, mitä kaupungissa oli, miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, vieläpä härät, lampaat ja aasit.
Te vaengah khopuei khuikah huta, tongpa, camoe, patong khaw, vaito, tu neh laak khaw cunghang ha neh boeih a thup uh.
22 Mutta niille kahdelle miehelle, jotka olivat olleet vakoilemassa maata, Joosua sanoi: "Menkää sen porton taloon ja tuokaa nainen ja kaikki hänen omaisensa sieltä ulos, niinkuin olette hänelle vannoneet".
Te vaengah khohmuen aka hip hlang panit taengah Joshua loh, “Pumyoi nu im la kun rhoi lamtah anih taengkah na caeng rhoi vanbangla tekah huta neh anih taengkah aka om boeih te pahoi hang khuen rhoi,” a ti nah.
23 Silloin ne nuoret miehet, jotka olivat olleet vakoilemassa, menivät ja toivat ulos Raahabin sekä hänen isänsä, äitinsä, veljensä ja kaikki hänen omaisensa; kaikki hänen sukulaisensa he toivat ulos ja jättivät heidät Israelin leirin ulkopuolelle.
Te dongah cadong longyam rhoi te cet rhoi tih Rakhab neh a manu a napa khaw, a nganpa rhoek neh anih taengah aka om boeih khaw a huiko rhoek boeih khaw a khuen rhoi tih Israel rhaehhmuen tollong ah a khueh rhoi.
24 Mutta kaupungin ja kaikki, mitä siinä oli, he polttivat tulella; ainoastaan hopean, kullan sekä vaski-ja rautakalut he panivat Herran huoneen aartehistoon.
Khopuei neh a khuikah aka om boeih te hmai neh a hoeh uh. Tedae cak neh sui khaw, rhohum hno neh thicung khaw BOEIPA im kah thakvoh dongah a khueh uh.
25 Mutta portto Raahabin sekä hänen isänsä perheen ja kaikki hänen omaisensa Joosua jätti henkiin; ja hän jäi asumaan Israelin keskuuteen, aina tähän päivään asti, koska hän oli piilottanut ne tiedustelijat, jotka Joosua oli lähettänyt vakoilemaan Jerikoa.
Tedae pumyoi Rakhab neh a napa cako neh anih taengkah aka om boeih tah Jerikho hip ham Joshua kah a tueih puencawn rhoi te a thuh dongah Joshua loh a hlun tih tihnin due Israel lakli ah kho a sak.
26 Siihen aikaan Joosua vannotti tämän valan: "Kirottu olkoon Herran edessä se mies, joka ryhtyy rakentamaan tätä Jerikon kaupunkia. Sen perustuksen laskemisesta hän menettäköön esikoisensa ja sen porttien pystyttämisestä nuorimpansa."
Te vaeng tue ah Joshua loh a toemngam tih, “U khaw thoo tih Jerikho khopuei aka thoh hlang tah BOEIPA mikhmuh ah thaephoei thil la om ni. A caming neh a toong rhoi vetih a canoi nen ni thohkhaih khaw a thoh pueng eh,” a ti.
27 Ja Herra oli Joosuan kanssa, ja hänen maineensa levisi kautta maan.
BOEIPA loh Joshua taengah a om van dongah kho takuem ah a mingthangnah khaw om.