Joosuan 5
1 Kun kaikki amorilaisten kuninkaat, jotka asuivat tällä puolella Jordanin, lännen puolella, ja kaikki kanaanilaisten kuninkaat, jotka asuivat meren rannalla, kuulivat, kuinka Herra oli kuivannut Jordanin veden israelilaisten tieltä, kunnes he olivat kulkeneet yli, niin raukesi heidän sydämensä, eikä heissä enää ollut rohkeutta asettua israelilaisia vastaan.
Xundaⱪ boldiki, Iordan dǝryasining ƣǝrb tǝripidiki Amoriylarning ⱨǝmmǝ padixaⱨliri bilǝn dengizning yenidiki Ⱪanaaniylarning ⱨǝmmǝ padixaⱨliri Pǝrwǝrdigarning Israillar ɵtüp kǝtküqǝ ularning aldidin Iordan sulirini ⱪandaⱪ ⱪurutup bǝrginini angliƣanda, yürǝkliri su bolup, Israillarning sǝwǝbidin ularning roⱨi qiⱪay dǝp ⱪaldi.
2 Siihen aikaan Herra sanoi Joosualle: "Tee itsellesi kiviveitsiä ja ympärileikkaa taas israelilaiset toistamiseen".
U waⱪitta Pǝrwǝrdigar Yǝxuaƣa sɵz ⱪilip: — Sǝn qaⱪmaⱪ taxliridin piqaⱪlarni yasap, Israillarni ikkinqi ⱪetim hǝtnǝ ⱪilƣin, dedi.
3 Niin Joosua teki itselleen kiviveitsiä ja ympärileikkasi israelilaiset Esinahkakukkulan luona.
Xuning bilǝn Yǝxua qaⱪmaⱪ taxliridin piqaⱪlarni yasap, Israillarni «Hǝtnilik dɵnglüki»dǝ hǝtnǝ ⱪildi.
4 Ja syy siihen, että Joosua toimitti ympärileikkauksen, oli tämä: koko kansa, joka oli lähtenyt Egyptistä, miehenpuolet, kaikki sotakuntoiset miehet, olivat kuolleet matkalla erämaassa, heidän lähdettyään Egyptistä.
Yǝxuaning ularni hǝtnǝ ⱪilixining sǝwǝbi xu idiki, Misirdin qiⱪⱪan jǝnggǝ yariƣudǝk ⱨǝmmǝ ǝrkǝklǝr Misirdin qiⱪⱪandin keyin qɵllükning yolida ɵlüp tügigǝnidi.
5 Sillä kaikki se kansa, joka oli lähtenyt, oli ollut ympärileikattu, mutta sitä kansaa, joka oli syntynyt matkalla erämaassa, heidän lähdettyään Egyptistä, ei oltu ympärileikattu.
Qünki Misirdin qiⱪⱪan barliⱪ hǝlⱪ hǝtnǝ ⱪilinƣan bolsimu, lekin Misirdin qiⱪip qɵllükning yolida yürgǝn waⱪitta Israil arisida tuƣulƣanlarning ⱨǝmmisi hǝtnisiz ⱪalƣanidi;
6 Sillä neljäkymmentä vuotta olivat israelilaiset vaeltaneet erämaassa, kunnes oli hävinnyt koko se kansa, ne sotakuntoiset miehet, jotka olivat Egyptistä lähteneet, ne, jotka eivät olleet totelleet Herran ääntä ja joille Herra sentähden oli vannonut, ettei hän ollut salliva heidän nähdä sitä maata, jonka Herra heidän isillensä vannotulla valalla oli luvannut antaa meille, sitä maata, joka vuotaa maitoa ja mettä.
Qünki ǝslidǝ Pǝrwǝrdigarning awaziƣa ⱪulaⱪ salmiƣan, Misirdin qiⱪⱪan hǝlⱪ iqidiki jǝnggǝ yariƣudǝk barliⱪ ǝrkǝklǝr ɵlüp tügigüqǝ Israillar ⱪiriⱪ yil qɵldǝ yürgǝnidi; Pǝrwǝrdigar ularƣa: — Silǝrni Mǝn ata-bowiliringlarƣa berixkǝ ⱪǝsǝm bilǝn wǝdǝ ⱪilƣan zeminni, yǝni süt bilǝn ⱨǝsǝl aⱪidiƣan yurtni kɵrgüqilǝr ⱪilmaymǝn, dǝp ⱪǝsǝm ⱪilƣanidi.
7 Mutta hän herätti heidän poikansa heidän sijaansa; ne Joosua ympärileikkasi, sillä he olivat ympärileikkaamattomia, koska ei heitä oltu ympärileikattu matkalla.
Lekin Pǝrwǝrdigar ularning ornini basturƣan ǝwladliri bolsa, yolda hǝtnǝ ⱪilinmiƣaqⱪa, Yǝxua ɵzi ularni hǝtnǝ ⱪildi.
8 Kun koko kansa oli saatu ympärileikatuksi, pysyivät he paikallaan leirissä, kunnes olivat toipuneet.
Barliⱪ hǝlⱪ hǝtnǝ ⱪilinip, saⱪayƣuqilik qedirlirida, ɵz orunliridin qiⱪmay turdi.
9 Niin Herra sanoi Joosualle: "Tänä päivänä minä olen vierittänyt teidän päältänne Egyptin häväistyksen". Sentähden kutsutaan paikkaa vielä tänäkin päivänä Gilgaliksi.
U waⱪitta Pǝrwǝrdigar Yǝxuaƣa: — Bügün Mǝn Misirning ar-nomusini üstünglardin yumilitiwǝttim, dedi. Xuning bilǝn u jayƣa «Gilgal» dǝp nam ⱪoyulup, taki bügüngiqǝ xundaⱪ atalmaⱪta.
10 Kun israelilaiset olivat leiriytyneet Gilgaliin, viettivät he sen kuukauden neljäntenätoista päivänä, ehtoolla, pääsiäistä Jerikon arolla.
Xuning bilǝn Israillar Gilgalda qedir tikip turdi. Birinqi ayning on tɵtinqi küni ahximi Yeriho diyarining tüzlǝnglikliridǝ «ɵtüp ketix ⱨeyti»ni ɵtküzdi.
11 Ja pääsiäisen jälkeisenä päivänä he söivät sen maan tuotteista happamatonta leipää ja paahdettuja jyviä, juuri sinä päivänä.
«Ɵtüp ketix ⱨeyti»ning ǝtisi ular xu yǝrning axliⱪ mǝⱨsulatliridin yedi, jümlidin xu küni petir nanlarni wǝ ⱪomaqlarni yedi.
12 Mutta seuraavana päivänä lakkasi manna, koska he söivät sen maan tuotteita; eivätkä israelilaiset enää saaneet mannaa, vaan he söivät sinä vuonna Kanaanin maan satoa.
Ular xu zeminning axliⱪ mǝⱨsulatliridin yegǝndin keyin, ǝtisi «manna»ning qüxüxi tohtidi. Xu waⱪittin tartip Israillarƣa ⱨeq manna bolmidi; xu yilda ular Ⱪanaan zeminining mǝⱨsulatliridin yedi.
13 Ja tapahtui Joosuan ollessa Jerikon luona, että hän nosti silmänsä ja näki miehen seisovan edessään, paljastettu miekka kädessä. Ja Joosua meni hänen luokseen ja sanoi hänelle: "Oletko sinä meikäläisiä vai vihollisiamme?"
Əmma Yǝxua Yerihoƣa yeⱪin kǝlgǝndǝ, bexini kɵtürüp ⱪariwidi, mana uning aldida suƣurulƣan ⱪiliqni tutup turƣan bir adǝm turatti. Yǝxua uning ⱪexiƣa berip uningdin: — Sǝn biz tǝrǝptimu, yaki düxmǝnlirimiz tǝrǝptimu? — dǝp soridi.
14 Niin hän sanoi: "En, vaan minä olen Herran sotajoukon päämies ja olen juuri nyt tullut". Niin Joosua heittäytyi kasvoilleen maahan, kumarsi ja sanoi hänelle: "Mitä herrallani on sanottavana palvelijalleen?"
U jawab berip: — Yaⱪ, undaⱪ ǝmǝs, bǝlki Mǝn Pǝrwǝrdigarning ⱪoxunlirining Sǝrdari bolup kǝldim» — dedi. Yǝxua yǝrgǝ düm yiⱪilip sǝjdǝ ⱪilip uningƣa: — Rǝbbimning ⱪuliƣa nemǝ tapxuruⱪliri barkin? dǝp soridi.
15 Ja Herran sotajoukon päämies sanoi Joosualle: "Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä". Ja Joosua teki niin.
Pǝrwǝrdigarning ⱪoxunining Sǝrdari Yǝxuaƣa: — Putungdiki kǝxingni salƣin, qünki sǝn turƣan yǝr muⱪǝddǝs jaydur, dewidi, Yǝxua xundaⱪ ⱪildi.
