Joosuan 24
1 Sitten Joosua kokosi kaikki Israelin sukukunnat Sikemiin ja kutsui Israelin vanhimmat, sen päämiehet, tuomarit ja päällysmiehet, ja he asettuivat Jumalan eteen.
Hiche jouchun Joshua’n Israel phung jousechu upa hole lamkai ho chule thutan vaihom ho jouse Shechem mah anakou khommin hitichun amaho ahungun Pathen angsungah ahung dingun ahi.
2 Ja Joosua sanoi koko kansalle: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Tuolla puolella Eufrat-virran asuivat muinoin teidän isänne, myös Terah, Aabrahamin ja Naahorin isä, ja he palvelivat muita jumalia.
Joshua’n mipi abonchao jeh a chun hitin anaseije, “Pakai Israel Pathenin hitin aseije, napului teniu Abraham le Nahor pa Terah chu khanglui laijin Euphrates lui galla achenguvin chujong le amahon pathen lim semthu hojong ana houvun ahi.
3 Mutta minä otin teidän isänne Aabrahamin tuolta puolelta virran ja kuljetin häntä kautta koko Kanaanin maan ja tein hänen jälkeläisensä lukuisiksi ja annoin hänelle Iisakin.
Ahinla Keiman napuluiju Abraham chu Euphrate gallam akon chun Canaan gamma kahin puilutnin ahi. Keiman achapa Isaac’a konin chilhah tamtah kanapen ahi.
4 Ja Iisakille minä annoin Jaakobin ja Eesaun. Ja Eesaulle minä annoin Seirin vuoriston omaksi, mutta Jaakob ja hänen poikansa menivät Egyptiin.
Isaac chu Jacob le Esau kanapen ahi. Esau chu Seir molsang langchu kanapen, Jacob le achilhahte chu Egypt langa anache suh un ahi.
5 Sitten minä lähetin Mooseksen ja Aaronin ja rankaisin Egyptiä sillä, mitä minä siellä tein, ja sen jälkeen minä vein teidät sieltä pois.
Hiche jouchun Keiman Mose le Aaron kanasollin chuleh Egypt machun natset khohtah kana laansah in, hiche jouchun Keiman nangho chu chamlhat mite nahitheina diuvin kahin puidoh un ahi.
6 Ja kun minä vein teidän isänne pois Egyptistä ja te olitte saapuneet meren rannalle, ajoivat egyptiläiset teidän isiänne takaa sotavaunuilla ja ratsumiehillä Kaislamereen saakka.
Ahinlah napu napa teohin twikhanglensan alhunphatnun, Egypt miten Sakol kangtalai jin nahin nungdel taovin ahi.
7 Niin he huusivat Herraa, ja hän pani pimeyden teidän ja egyptiläisten välille ja antoi meren tulla heidän ylitsensä, ja se peitti heidät; omin silmin te näitte, mitä minä tein egyptiläisille. Kun te sitten olitte asuneet kauan aikaa erämaassa,
Hichun napu napa teuchu Pakai komma ahung penjah jeng phat nun nanghole Egypt te kikah a thim kana jinsah in, twikhanglen chu kana vallhun sahin, hitichun namitmu changtah un Egypt te chunga hitobanghi kana tongdoh in ahi. HIche jouchun gamthip noijah phatsottah nahung chengtaovin ahi.
8 toin minä teidät amorilaisten maahan, jotka asuivat tuolla puolella Jordanin, ja he taistelivat teitä vastaan; mutta minä annoin heidät teidän käsiinne, ja te otitte omaksenne heidän maansa, ja minä tuhosin heidät teidän tieltänne.
Ajona in Keiman nanghochu Jordan pang nisolamma cheng Amor mite gamsunga kahin puilut’un ahi. Amahon nangho chu nakisat piuvin ahinlah keiman amahochu namasangtah uva kasuhmang pehun ahi. Keiman amaho chunga galjona kapeuvin hitichun nanghon agamsungu nalo uvin nachen khum taovin ahi.
9 Silloin nousi Baalak, Sipporin poika, Mooabin kuningas ja taisteli Israelia vastaan; ja hän lähetti kutsumaan Bileamin, Beorin pojan, että hän kiroaisi teidät.
Hiche jouchun Moab lengpa Zippor chapa Balak chun Israel dounan gal ahin boltaovin ahi. Aman Be’or chapa Balaam chu nangho gaosap dingin ahin kouvin
10 Mutta minä en tahtonut kuulla Bileamia, vaan hänen täytyi siunata teidät, ja minä pelastin teidät hänen käsistään.
Ahinlah keiman kana noppeh pon, keiman Balaam chu nangho joh phatthei kanaboh sahtan, hitichun nangho chu Balak a kon in kana huhdoh tan ahi.
11 Ja kun te olitte menneet Jordanin yli ja tulleet Jerikoon, niin Jerikon miehet ja amorilaiset, perissiläiset, kanaanilaiset, heettiläiset, girgasilaiset, hivviläiset ja jebusilaiset taistelivat teitä vastaan, mutta minä annoin heidät teidän käsiinne.
Nangho Jordan vadung nagalkai juva Jericho nahung lhun phatnun, Amor mite, Perizz mite, Canaan mite, Hit mite, Girgash mite, Hivi mite le Jebus miten bang bangun Jericho mitenjong nanadou taovin ahi. Ahinlah keiman amaho chu kana josah taovin ahi.
12 Ja minä lähetin herhiläisiä teidän edellänne, ja ne karkoittivat heidät teidän tieltänne, ne kaksi amorilaisten kuningasta; sinä miekallasi ja jousellasi et sitä tehnyt.
Keiman Amor lengteni delmang dingin nangho masang’ah khoise kanasol masan ahi. Nagaljonao chu nachem muleh nathalpi ahipon ahi.
13 Ja minä annoin teille maan, josta sinä et ollut vaivaa nähnyt, ja kaupunkeja, joita te ette olleet rakentaneet, mutta joihin saitte asettua; viinitarhoista ja öljypuista, joita te ette olleet istuttaneet, te saitte syödä.
Nathanat nao hilou gamchu kapeuvin chuleh nasah dohsao hilou khopiho kapeuvin nanghon tun nachenpha taovin ahi. Natusao hilou leh Olive gammang jong naneh diuvin kapeuvin ahi.
14 Niin peljätkää nyt Herraa, palvelkaa häntä nuhteettomasti ja uskollisesti ja poistakaa ne jumalat, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virran ja Egyptissä, ja palvelkaa Herraa.
“Hijeh chun nalungthim pumpiuvin Pakai chu gingunlang akin bolluvin. Napu napateovin Euphrate vadung gallang Egypt ma anachenlai uva ana houvu semthu pathen hochu a itih a dingin paimang soh helluvin lang Pakai kin jengbou bollun.
15 Mutta jos pidätte pahana palvella Herraa, niin valitkaa tänä päivänä, ketä tahdotte palvella, niitäkö jumalia, joita teidän isänne palvelivat tuolla puolella virran, vai amorilaisten jumalia, niiden, joiden maassa te asutte. Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa."
Ahinlah hiche Pakai kin hi nabol nomlou helluva ahileh koikin nabol dinguham tunihin kilhen khen jenguvin. Euphrates gallanga napu napateo semthu pathen hochu nahou joh diuham? Ahilouleh tua nachennao gamsunga ana chengah Amor mite semthu pathen hojoh chu nahou diuham kilhen khen taovin. Keima leh kainsung miten vang a i-tihchan hijongleh Pakai kinchu kabol jing jeng dingu ahi,” ati.
16 Silloin kansa vastasi ja sanoi: "Pois se, että me hylkäisimme Herran ja palvelisimme muita jumalia!
Mipiten hitihin adonbut nuva, “Keihon itih hijongleh Pakai chu nungsunna semthu pathen dang kin kabollou heldiu ahi.
17 Sillä Herra on meidän Jumalamme, hän, joka johdatti meidät ja meidän isämme pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä, ja joka teki meidän silmiemme edessä suuret tunnusteot ja aina varjeli meitä sillä tiellä, jota me vaelsimme, ja kaikkien niiden kansojen keskellä, joiden kautta me kuljimme.
Ajeh chu Pakai Pathen le keiholeh kapu kapateo Egypt gam sohchan na akonna eina huhdoh uva chu ahi. Aman datmo umthil kidang nasatah keiho mitmulah in ana bollin ahi. Keihon gamthipnoi melmate lah a lam kahin jotnaova hin aman eihin pui galkai uvah amabou ahi.
18 Ja Herra karkoitti meidän tieltämme kaikki ne kansat, myös amorilaiset, jotka asuivat tässä maassa. Sentähden me palvelemme Herraa, sillä hän on meidän Jumalamme."
Hiche gamma anacheng Amor miteleh namdangho jouse eina nodoh peh uvah Pakai amabou ahi. Hijeh chun keihon jong ama kinbou kaboldiu ahi, ajeh chu amabou hi ka Pathennu ahi”.
19 Niin Joosua sanoi kansalle: "Te ette voi palvella Herraa, sillä hän on pyhä Jumala; hän on kiivas Jumala, hän ei anna anteeksi teidän rikoksianne ja syntejänne.
Hichun Joshua in mipiho chu agihsallin in hitin aseije, “Nanghon Pakai kinhi boljou pouvin nate, ajeh chu Pakai hi thengtah leh thangthip Pathen ahi. Aman nachonsetnao leh Ama nadou ah o jouse nangaidam pouvinte.
20 Jos te hylkäätte Herran ja palvelette vieraita jumalia, niin hän kääntyy pois ja antaa teille käydä pahoin ja tekee lopun teistä, sen sijaan että hän on ennen antanut teille käydä hyvin."
Ahin nanghon Pakai chu nanungsun uva semthu pathen dang kin nahin boljeng tah uva ahileh tumasangin nahin ngailulheh jengu jongleng, nangho douva hung pangding nahin suhmang dingu ahi” ati.
21 Mutta kansa sanoi Joosualle: "Ei niin, vaan me palvelemme Herraa".
Ahinlah mipiho chun Joshua chu adonbut un, “Ahipoi keihon Pakai kinchu kabol teidiu ahi” atiuve.
22 Silloin Joosua sanoi kansalle: "Te olette itse todistajina itseänne vastaan, että olette valinneet itsellenne Herran palvellaksenne häntä". He vastasivat: "Olemme".
Joshua’n jong aseijin, “Nangho nathulhuhnao chunga nanh hole nangho ahettohsah nahiuve, nanghon Pakai kin bolding nakilhen taove” ati. Amahon adonbutnun, “Henge, keihon kathuseijuhi keiho mama ahetoh kahiuve,” atiuvin ahi.
23 Hän sanoi: "Niin poistakaa nyt vieraat jumalat, joita on teidän keskuudessanne, ja taivuttakaa sydämenne Herran, Israelin Jumalan, puoleen".
Joshua’n aseijin, “Aphai hute ahileh nalah uva milim semthuho chu sumang unlang Pakai na Pathennu langa chun kiheijun lang nalungthim pumpi peuvin,” ati.
24 Kansa vastasi Joosualle: "Herraa, meidän Jumalaamme, me palvelemme, ja hänen ääntänsä me kuulemme".
Mipite chun Joshua komma asejun, “Keihon, Pakai Pathen kinjong kaboldiu, ama thujengbou kangai diu ahi” atiuve.
25 Niin Joosua teki sinä päivänä liiton kansan kanssa ja antoi heille Sikemissä käskyt ja oikeudet.
Hitichun Joshua’n hiche nikhochun Shechem’ah mipi chutoh kitep nakhat ana sem’un Pakai thupeh holeh adanthupeh hochu anit diuvin ana kitepsah in ahi.
26 Ja Joosua kirjoitti nämä puheet Jumalan lain kirjaan, ja hän otti suuren kiven ja pystytti sen sinne, tammen alle, joka oli Herran pyhäkössä.
Joshua’n hiche hochu Pathen dan lekhabua anajihlut nin ahi. Chuleh hiche hetjingna dinga hin songlentah khat Pakai ponbun kom gangpi phungnoi ana tungdoh in ahi.
27 Ja Joosua sanoi kaikelle kansalle: "Katso, tämä kivi on oleva todistajana meitä vastaan, sillä se on kuullut kaikki Herran sanat, jotka hän on meille puhunut, ja se on oleva todistajana teitä vastaan, ettette kieltäisi Jumalaanne".
Joshua’n mipiho kommah anaseije, “Pakaiyin eiho komma aseijouse chu hiche song hin ajasoh keijin ahi. Nangho Pakaija nakitep naova konna nanung chonnuva ahileh hichehi nangho douna-a hettohsah hiding ahi” ati.
28 Sitten Joosua päästi kansan menemään, kunkin perintöosalleen.
Hiche jouchun, Joshua’n mipihochu abonchan ainlam cheh a asoldohtan ahi.
29 Näiden tapausten jälkeen Herran palvelija Joosua, Nuunin poika, kuoli sadan kymmenen vuoden vanhana.
Hiche jouhin Pakai lhacha Nun chapa Joshua chu kum jakhat le somkhat alhinchun athitan ahi.
30 Ja he hautasivat hänet hänen perintöosansa alueelle, Timnat-Serahiin, joka on Efraimin vuoristossa, pohjoispuolelle Gaas-vuorta.
Amahon ama gamchan dinga ana kipehna mun, Gaash mol sahlang Ephraim thinglhang gam Timnath-serah munnah anavui taovin ahi.
31 Ja Israel palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä kauan Joosuan jälkeen ja tunsivat kaikki ne teot, jotka Herra oli Israelille tehnyt.
Israel mipite chun, Joshua hinlaisen, chuleh Pakaiyin Israel tedinga anabol hojouse atahsa tah a hin hechen Joshua thinunga hingnalai upa ho hinlai sungsen Pakai kin phatah in ahin bollun ahi.
32 Ja Joosefin luut, jotka israelilaiset olivat tuoneet Egyptistä, he hautasivat Sikemiin, siihen maapalstaan, jonka Jaakob oli ostanut Hamorin, Sikemin isän, pojilta sadalla kesitalla ja jonka joosefilaiset olivat saaneet perintöosaksensa.
Israel ten Egypt ahin dalhah uva ahinpoh u Joseph gu-ho chu, Jacob min Hamor chatea konna dangka jakhatna anachoh gamsung Shechem munna chun anavuijun ahi. Hiche gamhi Joseph chilhahho chandinga anakipe gamsunga chu umma ahi.
33 Ja Eleasar, Aaronin poika, kuoli, ja he hautasivat hänet Gibeaan, hänen poikansa Piinehaan kaupunkiin, joka oli annettu hänelle Efraimin vuoristosta.
Aaron chapa Eleazer athitai. Amachu achapa Phinehas anakipe Gibeah khopi sung Ephraim thinglhangah anavuijun ahi.
