< Joosuan 2 >
1 Niin Joosua, Nuunin poika, lähetti salaa Sittimistä kaksi vakoojaa, sanoen: "Menkää, katselkaa maata ja Jerikoa". Ja he menivät ja tulivat Raahab nimisen porton taloon ja laskeutuivat siellä levolle.
Nun e capa Joshua ni Shittim khopui koehoi tuet hanelah arulah hoi tami kahni touh a patoun. Kanaan ram Jeriko khopui lah cet awh nateh, khenhaw atipouh e patetlah ahnimouh roi ni a cei roi teh, ka kâyawt e Rahab im a kâen roi teh, hawvah ao roi.
2 Mutta Jerikon kuninkaalle kerrottiin näin: "Katso, tänne on yöllä tullut miehiä israelilaisten joukosta vakoilemaan maata".
Kho thung e tami tangawn ni hai hote ram heh tanouk hanelah Isarel miphun tangawn ni paduem tangmin lah khopui thung kâen awh toe ati awh teh, Jeriko siangpahrangnaw a thaisak toung dawkvah,
3 Silloin Jerikon kuningas lähetti sanan Raahabille: "Tuo ulos ne miehet, jotka ovat tulleet luoksesi, jotka ovat tulleet sinun taloosi, sillä he ovat tulleet koko maata vakoilemaan".
Jeriko siangpahrang ni Rahab koe na im ka tho ni teh kaluennaw hah tâcawt sak. Ahnimanaw teh khopui thung tanouk hanelah a tho awh toe telah kâ a poe awh.
4 Mutta vaimo otti molemmat miehet, piilotti heidät ja sanoi: "Miehet kyllä tulivat minun luokseni, mutta en tiennyt, mistä he olivat.
Rahab ni hote tami roi hah a kâhro sak teh, kai koe tami a tho bokheiyah. Hatei nâhoi maw a tho tie teh ka panuek hoeh.
5 Ja kun kaupungin portti pimeän tullen oli suljettava, niin miehet lähtivät ulos. En tiedä, minne miehet menivät; ajakaa nopeasti heitä takaa, niin te saavutatte heidät."
Kho hmo longkha khan tawmlei nah ahnimouh roi teh a tâco roi toe. Nâ lah maw a cei roi tie ka panuek hoeh toe. Karang lah pâlei awh. Na pha awh han doeh atipouh.
6 Mutta hän oli vienyt heidät katolle ja kätkenyt heidät pellavanvarsien alle, joita oli asetellut katolle.
Telah a dei eiteh hotnaw hah im van a luen sak teh lemphu vah a hro toe.
7 Niin miehet ajoivat heitä takaa Jordanin tietä kahlauspaikoille saakka, ja kaupungin portti suljettiin, niin pian kuin heidän takaa-ajajansa olivat menneet.
Thoundounnaw ni Jordan palang rakanae lam koe lah a pâlei awh. Khopui alawilah a pha hoiyah khopui longkhanaw pueng koung a khan awh.
8 Mutta ennenkuin he olivat laskeutuneet levolle, nousi hän heidän luoksensa katolle ja sanoi miehille:
A hro e naw a i hoehnahlan, napui teh ahnimanaw a onae lemphu vah a luen teh,
9 "Minä tiedän, että Herra antaa teille tämän maan ja että kauhu teitä kohtaan on vallannut meidät ja että kaikki maan asukkaat menehtyvät pelkoon teidän edessänne.
BAWIPA Cathut ni nangmanaw hete ram na poe toe tie hah nangmouh koe kaimouh ni pueng hoi ka tâsue awh teh, nangmouh kecu dawk ram thung e tami pueng a lungro awh toe tie kai ni ka panue.
10 Sillä me olemme kuulleet, kuinka Herra kuivasi Kaislameren vedet teidän tieltänne, kun lähditte Egyptistä, ja mitä te teitte niille kahdelle amorilaisten kuninkaalle tuolla puolella Jordanin, Siihonille ja Oogille, jotka te vihitte tuhon omiksi.
Nangmouh teh Izip ram hoi na tâco awh navah, Edom tuipui BAWIPA Cathut ni a hak sak tie hai thoseh, Jordan palang namran kaawm e pueng na raphoe awh teh, Amor siangpahrang, Sihon hoi Og dawkvah nangmouh ni hno na sak e pueng hai thoseh kaimouh ni ka thai awh toe.
11 Kun me sen kuulimme, raukesi meidän sydämemme, eikä kenessäkään ole enää rohkeutta asettua teitä vastaan; sillä Herra, teidän Jumalanne, on Jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä.
Hote kamthang ka thai awh navah, kaimouh teh, nangmouh kecu dawk tami buet touh dawk hai taranhawinae awm hoeh toe. Bangkongtetpawiteh, nangmae BAWIPA Cathut teh, a Lathueng Poung e BAWIPA Cathut lah ao.
12 Niin vannokaa nyt minulle Herran kautta, että niinkuin minä olen tehnyt teille laupeuden, tekin teette laupeuden minun isäni perheelle; ja antakaa minulle varma merkki siitä,
Hatdawkvah, nangmouh dawk sannu ni hawinae ka sak e dawkvah, nangmouh ni hai rei ka tâcawt e kaimouh dawk hai hawinae sak awh nateh,
13 että jätätte eloon minun isäni, äitini, veljeni, sisareni ja kaikki heidän omaisensa ja pelastatte meidät kuolemasta."
kaie anu apa, hmaunawngha, ka thangroinaw koe, ahnimouh hoi kâkuen e pueng hai thet laipalah a hringnae hlout sak hanelah Cathut koe lawkkamnae sak awh nateh, thoekâbo awh. Mitnoutnae hno hai na poe haw atipouh.
14 Niin miehet sanoivat hänelle: "Me vastaamme hengellämme teidän hengestänne, jos vain ette ilmaise tätä meidän asiaamme. Kun Herra antaa meille tämän maan, niin me osoitamme sinulle laupeutta ja uskollisuutta."
Ahnimanaw ni hai nang ni kaimouh hoi sak hane na kamnuek sak hoehpawiteh, nang na hring na hanelah kaimae hringnae teh, laicei lah awm naseh. Hete ram het BAWIPA Cathut ni na poe torei teh, nang dawk yuemkamcu lah ka o vaiteh, hawinae ka sak han telah ati awh.
15 Ja hän laski heidät köydellä alas ikkunasta, sillä hänen talonsa oli kiinni kaupungin muurissa, niin että hän asui muurissa kiinni.
Hote napui a onae im teh, khopui tungdumnae ateng lah ao dawkvah, ahnimanaw hah hlalangaw dawk rui hoi a pabo teh
16 Ja hän sanoi heille: "Menkää vuoristoon, etteivät takaa-ajajat kohtaisi teitä, ja olkaa siellä piilossa kolme päivää, kunnes takaa-ajajat ovat palanneet; sitten voitte lähteä matkaanne".
nangmanaw na pâlei e taminaw koehoi na hlout thai awh nahan mon lah yawng awh nateh, hnin thum touh kâhrawk awh. Nangmouh katawngnaw a ban hnukkhu hoi cet awh atipouh.
17 Niin miehet sanoivat hänelle: "Me olemme vapaat siitä valasta, jonka meille vannotit,
Ahnimanaw ni nang ni thoekâbo sak e dawk kaimouh koe yon phat sak hanh.
18 jollet sinä, kun me tulemme tähän maahan, sido tätä punaista nauhaa siihen ikkunaan, josta laskit meidät alas, ja kokoa isääsi, äitiäsi, veljiäsi ja isäsi koko perhettä luoksesi taloon.
Hete ram dawk kaimouh ka pha toteh, atu kaimouh na pabonae hlalangaw dawk hete langsanrui hah pen nateh, manu napa, na thangroinaw hoi na imthungkhunaw abuemlah na im dawk koung na pâkhueng han.
19 Ja kuka vain menee talosi ovesta ulos, sen veri tulkoon hänen oman päänsä päälle, ja me olemme vastuusta vapaat; mutta kuka vain on sinun kanssasi talossa, sen veri tulkoon meidän päämme päälle, jos kenen käsi sattuu häneen.
Na im dawk hoi alawilah ka tâcawt e tami teh dout pawiteh, a ma dawkvah khang naseh. Kaimouh teh yon dawk hoi ka hlout awh han. Na imthungkhunaw ka thet payon awh pawiteh kaimouh ni ka khang awh han.
20 Mutta jos sinä ilmaiset tämän meidän asiamme, niin me olemme vapaat valasta, jonka meillä vannotit."
Kaimae thaw hai na dei pouh boipawiteh, atu thoe na kâbo sak e dawk hoi kaimouh hai ka hlout awh han.
21 Ja hän sanoi: "Olkoon, niinkuin sanotte", ja päästi heidät menemään, ja he lähtivät. Ja hän sitoi sen punaisen nauhan ikkunaan.
Napui ni hai lawk na dei awh e patetlah awm lawiseh ati teh a ceisak. Napui ni hai rui paling e hah hlalangaw dawk a pakhi.
22 Niin he lähtivät ja tulivat vuoristoon ja viipyivät siellä kolme päivää, kunnes takaa-ajajat olivat palanneet. Ja takaa-ajajat etsivät heitä kaikkialta tien varrelta, mutta eivät löytäneet.
Ahnimanaw teh mon dawk a pha hoehroukrak a cei awh teh, kapâleinaw a ban hoehroukrak hnin thum touh ao awh. Kapâleinaw ni a tawng awh eiteh hmawt awh hoeh.
23 Sitten nuo kaksi miestä kääntyivät paluumatkalle. He laskeutuivat alas vuoristosta, menivät virran yli ja tulivat Joosuan, Nuunin pojan, luo ja kertoivat hänelle kaikki, mitä heille oli tapahtunut.
Ahnimouh roi teh mon hoi a kum teh tui a raka roi. Nun e capa Joshua koe a pha teh, a kâhmo e hnonaw pueng hah a dei pouh.
24 Ja he sanoivat Joosualle: "Herra on antanut koko maan meidän käsiimme, ja kaikki maan asukkaat menehtyvät pelkoon meidän edessämme".
BAWIPA Cathut ni hote ram abuemlah maimae kut dawk na poe toe. Maimouh kecu dawk ram thung kaawm e tami pueng a lungpuen awh telah Joshua koe a dei pouh awh.