Joosuan 17
1 Manassen sukukunta sai sekin arpaosansa, sillä hän oli Joosefin esikoinen. Maakir, Manassen esikoinen, Gileadin isä, sai Gileadin ja Baasanin, sillä hän oli sotilas.
A IA he aina no hoi no ka ohana a Manase; no ka mea, oia ka hiapo a Iosepa: no Makira hoi ka makahiapo a Manase, ka makua o Gileada, no ka mea, he kanaka kaua no ia, a lilo ia ia o Gileada a me Basana.
2 Muutkin manasselaiset saivat osuutensa, suvuittain: abieserilaiset, heelekiläiset, asrielilaiset, sekemiläiset, heeferiläiset ja semidalaiset. Nämä ovat Manassen, Joosefin pojan, miespuoliset jälkeläiset, suvuittain.
Pela no hoi no ke koena o na mamo a Manase ma ko lakou poe ohua; no na keiki a Abiezera, a no na keiki a Heleka, a no na keiki a Aseriela, a no na keiki a Sekema, a no na keiki a Hepera, a no na keiki a Semida: oia na Keikikane a Manase, a ke keiki a Iosepa ma ko lakou poe ohua.
3 Mutta Selofhadilla, Heeferin pojalla, joka oli Gileadin poika, joka Maakirin poika, joka Manassen poika, ei ollut poikia, vaan ainoastaan tyttäriä; ja nämä olivat hänen tyttäriensä nimet: Mahla, Nooga, Hogla, Milka ja Tirsa.
Aka, o Zelopehada ke keiki a Hepera, ke keiki a Gileada, ke keiki a Makira, ke keiki a Manase, aole ana keikikane, he mau kaikamahine wale no: a eia na inoa o kana mau kaikamahine, o Mahela, a me Noa, a me Hogela, a me Mileka, a me Tireza.
4 Nämä astuivat pappi Eleasarin ja Joosuan, Nuunin pojan, ja päämiesten eteen ja sanoivat: "Herra käski Mooseksen antaa meille perintöosan veljiemme keskuudessa". Silloin Joosua antoi heille Herran käskyn mukaisesti perintöosan heidän isänsä veljien keskuudessa.
Ua hookokoke lakou imua o Eleazara ke kahuna, a imua o Iosua ke keiki a Nuna, a imua o na luna, i ka i ana ae, Ua kauoha mai o Iehova ia Mose e haawi mai ia makou i ainahooili iwaena o ko makou poe hoahanau. No ia mea, haawi aku no ia i ainahooili no lakou iwaena o ka poe hoahanau o ko lakou makua e like me ke kauoha a Iehova.
5 Niin tuli Manasselle, paitsi Gileadin maata ja Baasania tuolla puolella Jordanin, kymmenen osaa,
Ua lilo ia Manase na aina he umi; he okoa ka aina o Gileada, a me Basana ma kela kapa o Ioredane.
6 koska Manassen tyttäret saivat perintöosan hänen poikiensa keskuudessa; mutta Gileadin maa joutui Manassen muille jälkeläisille.
No ka mea, ua loaa i na kaikamahine a Manase ka ainahooili iwaena o kana mau keikikane; a ua lilo ka aina o Gileada i ka poe i koe o ko Manase poe mamo.
7 Manassen raja kulkee Asserista Mikmetatiin, joka on Sikemin itäpuolella; sitten raja menee oikealle Een-Tappuahin asukkaiden tienoille.
A o ka aoao o Manase mai Asera ia, a i Mikemeta, aia imua o Sekema; a ua moe ae la ka mokuna ma ka aoao akau, a hiki i ko Enetapua poe.
8 Tappuahin maa joutui Manasselle, mutta Tappuah, Manassen rajalla, efraimilaisille.
Aia ia Manase ka aina o Tapua: aka, o Tapua ma ka mokuna o Manase aia i ka poe mamo a Eperaima.
9 Sitten raja laskeutuu Kaana-puroon, puron eteläpuolelle; mutta siellä, Manassen kaupunkien keskellä, olevat kaupungit joutuivat Efraimille. Sitten Manassen raja kulkee puron pohjoispuolelle ja päättyy mereen.
Iho ilalo ka aoao i ka muliwai o Kana ma ka aoao hema o ua muliwai la. O keia mau kulanakauhale o Eperaima, aia no mawaena o na kulanakauhale o Manase; o ka mokuna o Manase aia no ia ma ka aoao akau o ua muliwai la, a o kona welau, aia ma ke kai.
10 Eteläpuolella oleva maa joutui Efraimille, mutta pohjoispuolella oleva maa joutui Manasselle, ja meri on sen rajana. Ja pohjoisessa sen raja koskettaa Asseria ja idässä Isaskaria.
No Eperaima ko ka hema, a no Manase ko ka akau, a o ke kai kona aoao; a ua hui pu ia laua maloko o ko Asera ma ka akau, a iloko o Isakara ma ka hikina.
11 Isaskarista ja Asserista joutui Manasselle Beet-Sean ja sen tytärkaupungit, Jibleam ja sen tytärkaupungit, Doorin asukkaat ja sen tytärkaupungit, Een-Doorin asukkaat ja sen tytärkaupungit, Taanakin asukkaat ja sen tytärkaupungit, Megiddon asukkaat ja sen tytärkaupungit, kolme kukkulaa.
Ua loaa ia Manase ma Isakara a me Asera Beteseana a me kona mau kauhale, o Ibeleama a me kona mau kauhale, a me ko Dora me kona mau kauhale, a me ko Enedora, a me kona mau kauhale, a me ko Taanaka me kona mau kauhale, a me ko Megido me kona mau kauhale; ekolu no aina.
12 Mutta manasselaiset eivät kyenneet ottamaan haltuunsa näitä kaupunkeja, vaan kanaanilaisten onnistui jäädä asumaan siihen maahan.
Aole nae e hiki i ka poe mamo a Manase ke kipaku aku i ko keia mau kulanakauhale; ua noho no ka poe Kanaana ma ia aina.
13 Kun israelilaiset sitten voimistuivat, saattoivat he kanaanilaiset työveron alaisiksi, mutta eivät karkoittaneet heitä.
Aka, i ka lilo ana o ka poe mamo a Iseraela i poe ikaika, ua hoolilo lakou i ko Kanaana i poe hookupu na lakou; aole nae i kipaku loa aku ia lakou.
14 Joosefilaiset puhuivat Joosualle sanoen: "Miksi sinä olet antanut minulle perintöosaksi vain yhden arvan ja yhden osan, vaikka minä olen lukuisa kansa, kun Herra aina tähän asti on minua siunannut?"
Olelo aku la na mamo a Iosepa ia Iosua, i aku, No ke aha la i haawi mai oe ia'u i hookahi wale no puu, a i hookahi ainahooili? He lahui nui no au, no ka mea, ua hoopomaikai mai o Iehova ia'u a hiki ia nei.
15 Silloin Joosua sanoi heille: "Jos sinä olet niin lukuisa kansa, niin mene metsäseutuun ja raivaa itsellesi maata sieltä, perissiläisten ja refalaisten maasta, kun kerran Efraimin vuoristo on sinulle liian ahdas".
I mai la o Iosua ia lakou, Ina he lahui nui oe, e pii oe nou iho i ka ululaau, a e kua iho nou malaila ma ka aina o ko Pereza, a me ka poe Repaima, ke noho pilikia oe ma ka mauna o Eperaima.
16 Mutta joosefilaiset vastasivat: "Ei vuoristo riitä meille; ja kaikilla kanaanilaisilla, jotka asuvat tasangoilla, on raudoitettuja sotavaunuja, sekä niillä, jotka asuvat Beet-Seanissa ja sen tytärkaupungeissa, että niillä, jotka asuvat Jisreelin tasangolla".
I aku la ka poe mamo a Iosepa, Aole i lawa ka mauna no makou, a aia no na kaa hao i ko Kanaana, i ka poe e noho ana i ka aina awawa, i ko Beteseana a me na kulanakauhale ona, a ia lakou no hoi e noho la ma ke awawa o Iezereela.
17 Silloin Joosua sanoi Joosefin heimolle, Efraimille ja Manasselle, näin: "Sinä olet lukuisa kansa ja sinun voimasi on suuri; sinua ei ole jätettävä yhdelle ainoalle arpaosalle,
I mai la o Iosua i ko ka hale o Iosepa, ia Eperaima, a me Manase, i mai la, He lahui nui oe, a ikaika loa hoi, aole ia oe ka puu hookahi wale no.
18 vaan vuoristo on tuleva sinun omaksesi. Koska se on metsäseutua, on sinun raivattava se, ja sen laitapuoletkin tulevat sinun omiksesi. Sillä sinun on karkoitettava kanaanilaiset, vaikka heillä on raudoitettuja sotavaunuja ja vaikka he ovat voimakkaat."
Aka, ia oe no hoi ka mauna; no ka mea, he ululaau no ia, a nau no e kua ilalo; a ia oe kona mau mokuna; no ka mea, e kipaku aku oe i ko Kanaana poe, i ka poe nona na kaa hao, a nona hoi ka ikaika.
