< Joosuan 11 >
1 Kun Jaabin, Haasorin kuningas, sen kuuli, lähetti hän sanan Joobabille, Maadonin kuninkaalle, ja Simronin kuninkaalle ja Aksafin kuninkaalle
And it came to pass, that, when Yabin the king of Chazor heard these things, he sent to Yobab the king of Madon, and to the king of Shimron, and to the king of Achshaph,
2 ja niille kuninkaille, jotka asuivat pohjoisessa, Vuoristossa, Aromaassa Kinarotista etelään päin, Alankomaassa ja Doorin kukkuloilla lännessä,
And to the kings that were at the north, on the mountains, and in the plains, south of Kinneroth, and in the lowlands, and in the district of Dor on the west,
3 kanaanilaisille itään ja länteen, amorilaisille, heettiläisille, perissiläisille ja jebusilaisille vuoristoon ja hivviläisille Hermonin juurelle Mispan maahan.
To the Canaanites on the east and on the west, and to the Emorites, and the Hittites, and the Perizzites, and the Jebusites in the mountains, and to the Hivites under Chermon in the land of Mizpah.
4 Nämä lähtivät liikkeelle kaikkine joukkoineen; väkeä oli niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla ja hevosia ja sotavaunuja ylen paljon.
And they went out, they and all their camps with them, much people, even as the sand that is upon the sea-shore in multitude, and with very many horses and chariots.
5 Ja kaikki nämä kuninkaat liittyivät yhteen, tulivat ja leiriytyivät yhdessä Meeromin veden rannalle sotiaksensa Israelia vastaan.
And all these kings assembled themselves together, and they came and encamped together at the waters of Merom, to fight against Israel.
6 Silloin Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää heitä, sillä huomenna tähän aikaan minä annan heidät kaikki voitettuina Israelin valtaan; heidän ratsujensa vuohisjänteet sinä katkot, ja heidän vaununsa sinä poltat tulessa".
And the Lord said unto Joshua, Be not afraid because of them; for tomorrow about this time will I give all of them up slain before Israel: their horses shalt thou hamstring and their chariots shalt thou burn with fire.
7 Niin Joosua ja kaikki sotaväki hänen kanssaan yllätti heidät Meeromin veden rannalla ja hyökkäsi heidän kimppuunsa.
And Joshua and all the people of war with him came upon them by the waters of Merom suddenly; and they fell upon them.
8 Ja Herra antoi heidät Israelin käsiin, niin että he voittivat heidät ja ajoivat heitä takaa aina suureen Siidoniin, Misrefot-Majimiin ja itään päin Mispan laaksoon asti; ja he voittivat heidät, päästämättä pakoon ainoatakaan heistä.
And the Lord delivered them into the hand of Israel, who smote them, and pursued them unto great Zidon, and unto Missrephoth-mayim, and unto the valley of Mizpeh eastward; and they smote them, until they left them none that escaped.
9 Ja Joosua teki heille, niinkuin Herra oli hänelle sanonut: heidän ratsujensa vuohisjänteet hän katkoi, ja heidän vaununsa hän poltti tulessa.
And Joshua did unto them as the Lord had said unto him: their horses he hamstringed and their chariots he burnt with fire.
10 Sitten Joosua kääntyi takaisin ja valloitti Haasorin ja surmasi miekalla sen kuninkaan; Haasor oli näet muinoin kaikkien näiden kuningaskuntien pääkaupunki.
And Joshua at that time turned back, and captured Chazor, and its kings he smote with the sword; for Chazor aforetimes was the head of all these kingdoms.
11 Ja he surmasivat miekan terällä ja vihkivät tuhon omaksi jokaisen, joka siellä oli, niin ettei jäänyt jäljelle ainoatakaan henkeä; ja Haasorin hän poltti tulella.
And they smote all the souls that were therein with the edge of the sword, and devoted them; there was not left any one having breath; and Chazor he burnt with fire.
12 Kaikki nämä kuninkaankaupungit ja niiden kuninkaat Joosua sai valtaansa, ja hän surmasi miekan terällä niiden asukkaat, vihkien heidät tuhon omiksi, niinkuin Herran palvelija Mooses oli käskenyt.
And all the cities of these kings, and all their kings, did Joshua capture, and he smote them with the edge of the sword, and he devoted them, as Moses the servant of the Lord had commanded.
13 Mutta kukkuloilla olevista kaupungeista Israel ei polttanut ainoatakaan, paitsi Haasorin, jonka Joosua poltti.
But as for the cities that had been left standing in their strength, these did Israel not burn: save Chazor only did Joshua burn.
14 Ja kaiken, mitä näistä kaupungeista oli saatavana saalista, ynnä karjan israelilaiset ryöstivät itselleen; mutta kaikki ihmiset he surmasivat miekan terällä ja tuhosivat heidät, jättämättä eloon ainoatakaan henkeä.
And all the spoil of these cities, and the cattle, did the children of Israel take as booty unto themselves; but all the men they smote with the edge of the sword, until they had destroyed them: they left not any one having breath.
15 Niinkuin Herra oli käskenyt palvelijaansa Moosesta, niin oli Mooses käskenyt Joosuaa, ja niin Joosua teki; eikä hän jättänyt tekemättä mitään kaikesta siitä, mistä Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
As the Lord had commanded Moses his servant, so did Moses command Joshua, and so did Joshua: he left nothing undone of all that the Lord had commanded Moses.
16 Niin Joosua valloitti koko tämän maan, Vuoriston, koko Etelämaan ja koko Goosenin maakunnan, Alankomaan ja Aromaan, niin myös Israelin vuoriston ja sen alankomaan-
And Joshua took all that land, the mountain, and all the south country, and all the land of Goshen, and the lowlands, and the plain, and the mountain of Israel, and its lowlands;
17 maan Seiriin päin kohoavasta Sileästä vuoresta aina Baal-Gaadiin saakka, Libanonin laaksoon, Hermonin vuoren juurelle; kaikki heidän kuninkaansa hän sai valtaansa ja löi heidät kuoliaaksi.
From the bald mountain that goeth up to Seir, even unto Baal-gad in the valley of Lebanon under mount Chermon; and all their kings he captured, and smote them, and slew them.
18 Kauan aikaa Joosua kävi sotaa kaikkia näitä kuninkaita vastaan.
A long time did Joshua make war with all these kings.
19 Eikä ollut ainoatakaan kaupunkia, joka olisi tehnyt rauhan Israelin kanssa, paitsi ne hivviläiset, jotka asuivat Gibeonissa; vaan kaikki valloitettiin asevoimalla.
There was not a city that made peace with the children of Israel, save the Hivites the inhabitants of Gib'on: the whole they took by war.
20 Sillä Herralta tämä tuli; hän paadutti heidän sydämensä, niin että he kävivät taisteluun Israelia vastaan, jotta heidät armotta vihittäisiin tuhon omiksi ja hävitettäisiin, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.
For of the Lord it was to harden their heart, that they should come against Israel in battle, in order to destroy them utterly, that they might obtain no favor: but in order that he might exterminate them, as the Lord had commanded Moses.
21 Siihen aikaan Joosua tuli ja hävitti anakilaiset vuoristosta, Hebronista, Debiristä ja Anabista, koko Juudan vuoristosta ja koko Israelin vuoristosta; Joosua vihki heidät kaupunkeineen tuhon omiksi.
And Joshua came at that time, and cut off the 'Anakim from the mountains, from Hebron, from Debir, from 'Anab, and from the whole mountain of Judah, and from the whole mountain of Israel: with their cities did Joshua destroy them utterly.
22 Israelilaisten maahan ei jäänyt anakilaisia; ainoastaan Gassaan, Gatiin ja Asdodiin niitä jäi.
There was none of the 'Anakim left in the land of the children of Israel: only in Gazzah, in Gath, and in Ashdod, there remained some.
23 Näin Joosua valloitti koko maan, aivan niinkuin Herra oli Moosekselle puhunut; ja Joosua antoi sen perintöosaksi Israelille, heidän sukukunnilleen heidän osastojensa mukaan. Ja maa pääsi rauhaan sodasta.
And Joshua' took the whole land, all just as the Lord had spoken unto Moses; and Joshua gave it for an inheritance unto Israel, according to their divisions by their tribes. And the land rested from war.