< Johanneksen 8 >
1 Mutta Jeesus meni Öljymäelle.
Əysa bolsa Zǝytun teƣiƣa qiⱪip kǝtti.
2 Ja varhain aamulla hän taas saapui pyhäkköön, ja kaikki kansa tuli hänen luoksensa; ja hän istuutui ja opetti heitä.
Ətisi sǝⱨǝrdǝ, u yǝnǝ ibadǝthana ⱨoyliliriƣa kirdi wǝ halayiⱪning ⱨǝmmisi uning yeniƣa kelixkǝnidi. U olturup, ularƣa tǝlim berixkǝ baxlidi.
3 Silloin kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luoksensa aviorikoksesta kiinniotetun naisen, asettivat hänet keskelle
[Xu qaƣda], Tǝwrat ustazliri bilǝn Pǝrisiylǝr zina ⱪilip tutulup ⱪalƣan bir ayalni uning aldiƣa elip kelixti. Ular ayalni otturiƣa qiⱪirip,
4 ja sanoivat Jeesukselle: "Opettaja, tämä nainen on tavattu itse teosta, aviorikosta tekemästä.
uningdin: — Ustaz, bu ayal dǝl zina üstidǝ tutuwelindi.
5 Ja Mooses on laissa antanut meille käskyn, että tuommoiset on kivitettävä. Mitäs sinä sanot?"
Musa [pǝyƣǝmbǝr] Tǝwrat ⱪanunida bizgǝ muxundaⱪ ayallarni qalma-kesǝk ⱪilip ɵltürüxni ǝmr ⱪilƣan. Əmdi sǝnqǝ, uni ⱪandaⱪ ⱪilix kerǝk? — dǝp soraxti.
6 Mutta sen he sanoivat kiusaten häntä, päästäkseen häntä syyttämään. Silloin Jeesus kumartui alas ja kirjoitti sormellaan maahan.
Əmdi ularning bundaⱪ deyixtiki niyiti, uni tuzaⱪⱪa qüxürüp, uning üstidin ǝrz ⱪilƣudǝk birǝr baⱨanǝ izdǝx idi. Əmma Əysa engixip, barmiⱪi bilǝn yǝrgǝ bir nemilǝrni yazƣili turdi.
7 Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: "Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä".
Ular xu soalni tohtimay sorawatatti, u ruslinip ularƣa: — Aranglardiki kim gunaⱨsiz bolsa, [bu] [ayalƣa] birinqi taxni atsun! — dedi.
8 Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan.
Andin u yǝnǝ engixip, yǝrgǝ yezixni dawamlaxturdi.
9 Kun he tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi, menivät he pois, toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään.
Ular bu sɵzni anglap, aldi bilǝn yaxanƣanliri, andin ⱪalƣanliri bir-birlǝp [ⱨǝmmisi] u yǝrdin qiⱪip ketixti. Ahirida Əysa otturida ɵrǝ turƣan ⱨeliⱪi ayal bilǝn yalƣuz ⱪaldi.
10 Ja kun Jeesus ojensi itsensä eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, sanoi hän hänelle: "Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?"
Əysa ruslinip turup, xu ayaldin baxⱪa ⱨeqkimni kɵrmigǝn bolup, uningdin: Hanim, sanga ⱨeliⱪi xikayǝt ⱪilƣanlar ⱪeni? Seni gunaⱨⱪa bekitidiƣan ⱨeqkim qiⱪmidimu? — dǝp soriwidi,
11 Hän vastasi: "Herra, ei kukaan". Niin Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee".
— Ⱨǝzrǝtliri, ⱨeqkim qiⱪmidi, — dedi ayal. Əysa: — Mǝnmu seni gunaⱨⱪa bekitmǝymǝn. Barƣin, buningdin keyin yǝnǝ gunaⱨ ⱪilmiƣin! — dedi.
12 Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus".
Xunga Əysa yǝnǝ kɵpqilikkǝ sɵz ⱪilip: — Dunyaning nuri ɵzümdurmǝn. Manga ǝgǝxkǝnlǝr ⱪarangƣuluⱪta mangmaydu, ǝksiqǝ ⱨayatliⱪ nuriƣa erixidu, — dedi.
13 Niin fariseukset sanoivat hänelle: "Sinä todistat itsestäsi; sinun todistuksesi ei ole pätevä".
Pǝrisiylǝr: — Sǝn ɵzünggǝ ɵzüng guwaⱨliⱪ beriwatisǝn. Xunga sening guwaⱨliⱪing rast ⱨesablanmaydu, — deyixti.
14 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Vaikka minä todistankin itsestäni, on todistukseni pätevä, sillä minä tiedän, mistä minä olen tullut ja mihin minä menen; mutta te ette tiedä, mistä minä tulen, ettekä, mihin minä menen.
Əysa ularƣa jawabǝn mundaⱪ dedi: — Ⱨǝtta mǝn ɵzümgǝ guwaⱨliⱪ bǝrsǝmmu, guwaⱨliⱪim ⱨǝⱪtur, qünki mǝn ɵzümning ⱪǝyǝrdin kǝlgǝnlikimni wǝ ⱪǝyǝrgǝ baridiƣanliⱪimni bilimǝn. Lekin silǝr ⱪǝyǝrdin kǝlgǝnlikimni wǝ ⱪǝyǝrgǝ baridiƣanliⱪimni bilmǝysilǝr.
15 Te tuomitsette lihan mukaan; minä en tuomitse ketään.
Silǝr ǝt igilirining ɵlqimi boyiqǝ ⱨɵküm ⱪilisilǝr. Biraⱪ mǝn ⱨeqkimning üstigǝ ⱨɵküm ⱪilmaymǝn.
16 Ja vaikka minä tuomitsisinkin, niin minun tuomioni olisi oikea, sillä minä en ole yksinäni, vaan minä ja hän, joka on minut lähettänyt.
Mǝn ⱨɵküm ⱪilsammu, ⱨɵkümüm ⱨǝⱪiⱪiydur; qünki mǝn yalƣuz ǝmǝs, bǝlki meni ǝwǝtkǝn Ata [bu ixta] mǝn bilǝn billidur.
17 Onhan teidän laissannekin kirjoitettuna, että kahden ihmisen todistus on pätevä.
Silǝrgǝ tǝwǝ bolƣan Tǝwrat ⱪanunida: «Ikki adǝmning guwaⱨliⱪi bolsa rast ⱨesablinidu» dǝp pütülgǝndur.
18 Minä olen se, joka todistan itsestäni, ja minusta todistaa myös Isä, joka on minut lähettänyt."
Rast, mǝn ɵzüm toƣramda ɵzüm guwaⱨliⱪ berimǝn, wǝ meni ǝwǝtkǝn Atimu mening toƣramda guwaⱨliⱪ beridu.
19 Niin he sanoivat hänelle: "Missä sinun isäsi on?" Jeesus vastasi: "Te ette tunne minua ettekä minun Isääni; jos te tuntisitte minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni".
Ular uningdin: — Atang ⱪǝyǝrdǝ? — dǝp soraxti. Əysa ularƣa jawab berip: — Silǝr ya meni tonumaysilǝr, ya Atamni tonumaysilǝr; meni tonuƣan bolsanglar, Atamnimu tonuyttunglar, — dedi.
20 Nämä sanat Jeesus puhui uhriarkun ääressä, opettaessaan pyhäkössä; eikä kukaan ottanut häntä kiinni, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.
Əysa bu sɵzlǝrni ibadǝthanida tǝlim bǝrginidǝ, sǝdiⱪǝ sanduⱪining aldida turup eytⱪanidi. Biraⱪ ⱨeqkim uni tutmidi, qünki uning waⱪit-saiti tehi yetip kǝlmigǝnidi.
21 Niin Jeesus taas sanoi heille: "Minä menen pois, ja te etsitte minua, ja te kuolette syntiinne. Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla."
Xuning bilǝn u ularƣa yǝnǝ: Mǝn bu yǝrdin ketimǝn; silǝr meni izdǝysilǝr, lekin ɵz gunaⱨinglar iqidǝ ɵlisilǝr. Mǝn ketidiƣan yǝrgǝ silǝr baralmaysilǝr, — dedi.
22 Niin juutalaiset sanoivat: "Ei kai hän aikone tappaa itseänsä, koska sanoo: 'Mihin minä menen, sinne te ette voi tulla'?"
Buning bilǝn Yǝⱨudiylar: — U: «Mǝn ketidiƣan yǝrgǝ silǝr baralmaysilǝr» dǝydu. Bu uning ɵzini ɵltürüwalimǝn deginimidu? — deyixti.
23 Ja hän sanoi heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta.
Əysa ularƣa: — Silǝr tɵwǝndindursilǝr, mǝn yuⱪiridindurmǝn. Silǝr bu dunyadindursilǝr, mǝn bu dunyadin ǝmǝsmǝn.
24 Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen, niin te kuolette synteihinne."
Xuning üqün silǝrgǝ: «Gunaⱨliringlar iqidǝ ɵlisilǝr» dedim. Qünki silǝr mening «[Əzǝldin] Bar Bolƣuqi» ikǝnlikimgǝ ixǝnmisǝnglar, gunaⱨliringlar iqidǝ ɵlisilǝr, — dedi.
25 Niin he sanoivat hänelle: "Kuka sinä olet?" Jeesus sanoi heille: "Juuri se, mitä minä puhunkin teille.
Sǝn zadi kim? — dǝp soraxti ular. Əysa ularƣa: — Baxta silǝrgǝ nemǝ degǝn bolsam, mǝn xu.
26 Paljon on minulla teistä puhuttavaa ja teissä tuomittavaa; mutta hän, joka on minut lähettänyt, on totinen, ja minkä minä olen kuullut häneltä, sen minä puhun maailman kuulla."
Ɵzümning silǝrning toƣranglarda wǝ üstünglardin ⱨɵküm ⱪilidiƣan nurƣun sɵzlirim bar; lekin meni Əwǝtküqi ⱨǝⱪtur wǝ mǝn Uningdin nemini angliƣan bolsa, bularnila dunyadikilǝrgǝ uⱪturup eytimǝn, — dedi.
27 Mutta he eivät ymmärtäneet, että hän puhui heille Isästä.
Ular uning ɵzlirigǝ eytⱪanlirining Ata toƣruluⱪ ikǝnlikini qüxinǝlmidi.
28 Niin Jeesus sanoi heille: "Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut.
Xunga Əysa mundaⱪ dedi: Silǝr Insan’oƣlini kɵtürgǝndin keyin, mening «[Əzǝldin] Bar Bolƣuqi» ikǝnlikimni bilisilǝr wǝ xundaⱪla ⱨeq ixni ɵzlükümdin ⱪilmiƣanliⱪimni, pǝⱪǝt Atining manga ɵgǝtkininila sɵzligǝnlikimnimu bilisilǝr.
29 Ja hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani; hän ei ole jättänyt minua yksinäni, koska minä aina teen sitä, mikä hänelle on otollista."
Meni Əwǝtküqi mǝn bilǝn billidur, U meni ǝsla yalƣuz ⱪoymidi, qünki mǝn ⱨǝmixǝ Uni hursǝn ⱪilidiƣan ixlarni ⱪilimǝn.
30 Kun hän näin puhui, uskoivat monet häneen.
Əysa bu sɵzlǝrni ⱪiliwatⱪan qaƣning ɵzidǝ, nurƣun kixilǝr uningƣa etiⱪad ⱪildi.
31 Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani;
Əysa ɵzigǝ etiⱪad ⱪilƣan Yǝⱨudiylarƣa: — Əgǝr mening sɵz-kalamimdin qiⱪmay tursanglar, mening ⱨǝⱪiⱪiy muhlislirim bolƣan bolisilǝr,
32 ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi".
wǝ ⱨǝⱪiⱪǝtni bilisilǝr wǝ ⱨǝⱪiⱪǝt silǝrni azadliⱪⱪa erixtüridu, — dedi.
33 He vastasivat hänelle: "Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten sanot: 'Te tulette vapaiksi'?"
Ular jawabǝn: — Biz Ibraⱨimning nǝslimiz, — ⱨeqⱪaqan ⱨeqkimning ⱪulluⱪida bolmiduⱪ. Sǝn ⱪandaⱪsigǝ: Azadliⱪⱪa erixsilǝr, dǝysǝn? — dedi.
34 Jeesus vastasi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.
Əysa ularƣa jawab berip: — Bǝrⱨǝⱪ, bǝrⱨǝⱪ, mǝn silǝrgǝ xuni eytip ⱪoyayki, gunaⱨ sadir ⱪilƣan kixi gunaⱨning ⱪulidur.
35 Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti. (aiōn )
Ⱪul ailidǝ mǝnggü turmaydu, lekin oƣul mǝnggü turidu. (aiōn )
36 Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.
Xuning üqün Oƣul silǝrni azad ⱪilsa, ⱨǝⱪiⱪiy azad bolisilǝr.
37 Minä tiedän, että te olette Aabrahamin jälkeläisiä; mutta te tavoittelette minua tappaaksenne, koska minun sanani ei saa tilaa teissä.
Silǝrning Ibraⱨimning nǝsli ikǝnlikinglarni bilimǝn. Biraⱪ meni ɵltürmǝkqi boluwatisilǝr, qünki mening sɵzüm iqinglardin orun almidi.
38 Minä puhun, mitä minä olen nähnyt Isäni tykönä; niin tekin teette, mitä olette kuulleet omalta isältänne."
Mǝn Atamning yenida kɵrgǝnlirimni eytiwatimǝn; silǝr bolsanglar ɵz atanglardin kɵrgǝnliringlarni ⱪiliwatisilǝr!
39 He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Aabraham on meidän isämme". Jeesus sanoi heille: "Jos olisitte Aabrahamin lapsia, niin te tekisitte Aabrahamin tekoja.
Ular jawab berip: — Bizning atimiz Ibraⱨimdur, — dedi. Əysa ularƣa: — Əgǝr Ibraⱨimning pǝrzǝntliri bolsanglar, Ibraⱨimning ǝmǝllirini ⱪilƣan bolattinglar!
40 Mutta nyt te tavoittelette minua tappaaksenne, miestä, joka on puhunut teille totuuden, jonka hän on kuullut Jumalalta. Niin ei Aabraham tehnyt.
Biraⱪ ⱨazir ǝksiqǝ meni, yǝni Hudadin angliƣan ⱨǝⱪiⱪǝtni silǝrgǝ yǝtküzgǝn adǝmni ɵltürüxkǝ ⱪǝstlǝysilǝr. Ibraⱨim undaⱪ ixni ⱪilmiƣan.
41 Te teette isänne tekoja." He sanoivat hänelle: "Me emme ole aviorikoksesta syntyneitä; meillä on yksi Isä, Jumala".
Silǝr ɵz atanglarning ⱪilƣinini ⱪiliwatisilǝr! — dedi. — Biz ⱨaramdin bolƣan ǝmǝsmiz! Bizning pǝⱪǝt birla atimiz bar, U bolsa Hudadur! — deyixti ular.
42 Jeesus sanoi heille: "Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt.
Əysa ularƣa: — Atanglar Huda bolƣan bolsa, meni sɵygǝn bolattinglar; qünki mǝn Hudaning baƣridin qiⱪip, bu yǝrgǝ kǝldim. Mǝn ɵzlükümdin kǝlgǝn ǝmǝsmǝn, bǝlki Uning tǝripidin ǝwǝtilgǝnmǝn.
43 Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani.
Sɵzlirimni nemixⱪa qüxǝnmǝysilǝr? Eniⱪki, mening sɵz-kalamim ⱪuliⱪinglarƣa kirmǝywatidu!
44 Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.
Silǝr atanglar Iblistin bolƣansilǝr wǝ uning arzu-ⱨǝwǝslirigǝ ǝmǝl ⱪilixni halaysilǝr. U alǝm apiridǝ bolƣandin tartip ⱪatil idi wǝ uningda ⱨǝⱪiⱪǝt bolmiƣaqⱪa, ⱨǝⱪiⱪǝttǝ turmiƣan. U yalƣan sɵzligǝndǝ, ɵz tǝbiitidin sɵzlǝydu, qünki u yalƣanqi wǝ xundaⱪla yalƣanqiliⱪning atisidur.
45 Mutta minua te ette usko, sentähden että minä sanon totuuden.
Lekin mǝn ⱨǝⱪiⱪǝtni sɵzliginim üqün, manga ixǝnmǝysilǝr.
46 Kuka teistä voi näyttää minut syypääksi syntiin? Jos minä totuutta puhun, miksi ette minua usko?
Ⱪaysinglar meni gunaⱨi bar dǝp dǝlilliyǝlǝysilǝr, ⱪeni? Ⱨǝⱪiⱪǝtni sɵzlisǝm, nemǝ üqün manga ixǝnmǝysilǝr?
47 Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta."
Hudadin bolƣan kixi Hudaning sɵzlirini anglaydu; silǝr ularni anglimaysilǝr, qünki silǝr Hudadin bolƣan ǝmǝssilǝr!
48 Niin juutalaiset vastasivat ja sanoivat hänelle: "Emmekö ole oikeassa, kun sanomme, että sinä olet samarialainen ja että sinussa on riivaaja?"
Yǝⱨudiylar uningƣa jawabǝn: — Əjǝba, bizning seni: «Samariyǝlik ⱨǝm jin qaplaxⱪan adǝm»sǝn deginimiz toƣra ǝmǝsmu? — deyixti.
49 Jeesus vastasi: "Minussa ei ole riivaajaa, vaan minä kunnioitan Isääni, ja te häpäisette minua.
Əysa jawabǝn: — Manga jin qaplaxⱪini yoⱪ, bǝlki mǝn Atamni ⱨɵrmǝt ⱪilimǝn; lekin silǝr manga ⱨɵrmǝtsizlik ⱪiliwatisilǝr.
50 Mutta minä en etsi omaa kunniaani; yksi on, joka etsii ja tuomitsee.
Mǝn ɵz xan-xǝripimni izdimǝymǝn; lekin buni izdigüqi ⱨǝm [uning üstidin] ⱨɵküm ⱪilƣuqi Birsi bar.
51 Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa." (aiōn )
Bǝrⱨǝⱪ, bǝrⱨǝⱪ, mǝn silǝrgǝ xuni eytip ⱪoyayki, mening sɵz-kalamimni tutidiƣan kixi ǝbǝdil’ǝbǝd ɵlüm kɵrmǝydu. (aiōn )
52 Juutalaiset sanoivat hänelle: "Nyt me ymmärrämme, että sinussa on riivaaja. Aabraham on kuollut ja profeetat, ja sinä sanot: 'Jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä maista kuolemaa'. (aiōn )
Xuning bilǝn Yǝⱨudiylar uningƣa: — Sanga dǝrwǝⱪǝ jin qaplaxⱪanliⱪini ǝmdi bilduⱪ! Ⱨǝtta [ⱨǝzriti] Ibraⱨim wǝ pǝyƣǝmbǝrlǝrmu ɵlgǝn tursa, sǝn ⱪandaⱪsigǝ: «Mening sɵz-kalamimni tutidiƣan kixi ǝbǝdil’ǝbǝd ɵlüm tetimaydu» dǝysǝn? (aiōn )
53 Oletko sinä suurempi kuin isämme Aabraham, joka on kuollut? Ja profeetat ovat kuolleet; keneksi sinä itsesi teet?"
Əjǝba, sǝn atimiz Ibraⱨimdin uluƣmusǝn? U ɵldi, pǝyƣǝmbǝrlǝr ⱨǝm ɵldi!? Sǝn ɵzüngni kim ⱪilmaⱪqisǝn?
54 Jeesus vastasi: "Jos minä itse itselleni otan kunnian, niin minun kunniani ei ole mitään. Minun Isäni on se, joka minulle kunnian antaa, hän, josta te sanotte: 'Hän on meidän Jumalamme',
Əysa jawabǝn mundaⱪ dedi: — Əgǝr mǝn ɵzümni uluƣlisam, undaⱪta uluƣluⱪum ⱨeqnǝrsǝ ⱨesablanmaytti. Biraⱪ meni uluƣliƣuqi — silǝr «U bizning Hudayimiz» dǝp ataydiƣan Atamning Ɵzidur.
55 ettekä tunne häntä; mutta minä tunnen hänet. Ja jos sanoisin, etten tunne häntä, niin minä olisin valhettelija niinkuin tekin; mutta minä tunnen hänet ja pidän hänen sanansa.
Silǝr Uni tonumidinglar, lekin mǝn Uni tonuymǝn. Uni tonumaymǝn desǝm, silǝrdǝk yalƣanqi bolattim; biraⱪ mǝn Uni tonuymǝn wǝ Uning sɵz-kalamini tutimǝn.
56 Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi."
Atanglar Ibraⱨim mening künümni kɵridiƣanliⱪidin yayrap-yaxnidi ⱨǝm dǝrwǝⱪǝ uni aldin’ala kɵrüp xadlandi.
57 Niin juutalaiset sanoivat hänelle: "Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin!"
— Sǝn tehi ǝllik yaxⱪa kirmǝy turup, Ibraⱨimni kɵrdüngmu? — deyixti ular.
58 Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, olen minä ollut".
Əysa ularƣa: — Bǝrⱨǝⱪ, bǝrⱨǝⱪ, mǝn silǝrgǝ xuni eytip ⱪoyayki, Ibraⱨim tuƣulmastila, mǝn Bar Bolƣuqidurmǝn! — dedi.
59 Silloin he poimivat kiviä heittääksensä häntä niillä; mutta Jeesus lymysi ja lähti pyhäköstä.
Buning bilǝn ular uni qalma-kesǝk ⱪilƣili ⱪolliriƣa yǝrdin tax aldi; lekin Əysa ularƣa kɵrünmǝy, ularning otturisidin ɵtüp ibadǝthanidin qiⱪip kǝtti.