Johanneksen 6
1 Sen jälkeen Jeesus meni Galileaan, se on Tiberiaan, järven tuolle puolelle.
Ze yakilaa i makani aya, uYesu ai ulongoe nkika nia luzi nula Galilaya, hangi litangwaa Luzi nula Tiberia.
2 Ja häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille.
I ANZA IKULU AI LATULAA LIMUTYATILE KU NSOKO AI IHENGAA ILINGASIILYO NAI WITUMAA KU AWO NAI ATULAA ALWAE.
3 Ja Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsinensa.
uYesu ai unankie migulya kupikiila nkika nia migulya a lugulu nu kikie kuko ni amanyisigwa akwe.
4 Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.
(Ni Pasaka, Siku kuu a Ayahudi ai atulaa ahumbeela).
5 Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä, sanoi hän Filippukselle: "Mistä ostamme leipää näiden syödä?"
uYesu nai unyansue imiho akwe migulya nu kihenga iumbi ikulu lipembilye kitalakwe, akamuila uFilipo, “Kikalongola pii kugula i mikate iti awa ahume kulya?”
6 Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä.
(Kuiti uYesu ai umaligitilye aya kung'wa Filipo kumugema ku nsoko ung'wenso mukola ai ulingile nuikituma).
7 Filippus vastasi hänelle: "Eivät kahdensadan denarin leivät heille riittäisi, niin että kukin saisi edes vähän".
uFilipo akamusukilya, “Ga i mikate a nsailo a dinali magana a biili shanga i kukondaniila ga ni kila ung'wi kulija ipuli ga ni niino.”
8 Niin toinen hänen opetuslapsistansa, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle:
uAndrea, ung'wi nua amanyisigwa akwe muluna nu ang'wa Simioni Petro akamuila
9 "Täällä on poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?"
u Yesu, “Ukoli muhumba apa ukete mikate itaano ni nsamaki i biili, kuiti i kuaiilya ntuni ku antu ni idu kinya iti?”
10 Jeesus sanoi: "Asettakaa kansa aterioimaan". Ja siinä paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet, luvultaan noin viisituhatta, laskeutuivat maahan.
uYesu aka aila, “Ikalinshi i antu pihi” (ai ikoli mafa idu pang'wanso). Iti gwa agoha apikiie magana a nzogu a taano akikie pihi.
11 Ja Jeesus otti leivät ja kiitti ja jakeli istuville; samoin kaloistakin, niin paljon kuin he tahtoivat.
Uugwa uYesu akahola imikate iyo ni itaano akasongelya akaomolania awo nai atulaa ikie. Ku uu akaomolania i nsamaki kupikiila uu nialoilwe.
12 Mutta kun he olivat ravitut, sanoi hän opetuslapsillensa: "Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään joutuisi hukkaan".
Antu naza ikutile, ai uaiie i amanyisigwa akwe, “Ilingiili imapuli a ipoli, nasagiie iti kina kileke kulimila kihi.”
13 Niin he kokosivat ne ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat aterioineet.
U ugwa akilingiila nu kizulya nkapu ikumi na ibiili, mapuli a mikate itaano a shyiri-mapuli nai asagigwe nao nai alie.
14 Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: "Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva".
Uugwa i antu nai ihengile ikilingasiilyo iki naza witumile akaligitya, “Tai uyu yuyo munyakidagu nupembilye mu unkumbigulu.”
15 Kun nyt Jeesus huomasi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet, tehdäkseen hänet kuninkaaksi, väistyi hän taas pois vuorelle, hän yksinänsä.
uYesu nai wakalinga kina ai atulaa alowa kumuamba iti amuike kutula mutemi nu ao, ai wibague, hangi nu kulongola mulugulu ng'wenso wing'wene du.
16 Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa alas järven rantaan,
Nai ipikile impindi, amanyisigwa akwe akasima kulongola muluzi.
17 astuivat venheeseen ja lähtivät menemään järven toiselle puolelle, Kapernaumiin. Ja oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen;
Akanankila milinga hangi ai atulaa akuputa kutunga ku Kapernaumu. (Kiti ai latulaa lingilaa nu Yesu ai watulaa wakili kuza kitalao).
18 ja järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.
Itungo ni lanso ng'wega utaki ai watulaa uku kunka, nu luzi ai latulaa lulongolekile kugazika.
19 Kun he olivat soutaneet noin viisikolmatta tai kolmekymmentä vakomittaa, näkivät he Jeesuksen kävelevän järven päällä ja tulevan lähelle venhettä; ja he peljästyivät.
Hangi i amanyisiga akwe nai atuaa akukua i mabini anga makumi abiil na ataano ang'wi makumi ataatu, akamihenga uYesu ukugenda migulya a luzi ku humbeela ilinga, hani akitumba.
20 Mutta hän sanoi heille: "Minä se olen; älkää peljätkö".
Kuiti aka atambuila, “Ingi nene leki kitumbi.”
21 Niin he tahtoivat ottaa hänet venheeseen, ja kohta venhe saapui sen maan rantaan, jonne he olivat matkalla.
Hangi ai atulaa akondaa kumukenka mu mulinga, ni nkua ilinga ai lipikiie mihi kianza nai atulaa alongoe.
22 Seuraavana päivänä kansa yhä vielä oli järven toisella puolella, sillä he olivat nähneet, ettei siellä ollut muuta venhettä kuin se yksi ja ettei Jeesus mennyt opetuslastensa kanssa venheeseen, vaan että hänen opetuslapsensa lähtivät yksinään pois.
Luhiku nai lutyatile, ianza nai watulaa wimikile nkika a luzi ai ihengile kina kutili ilinga ningiiza kwaala ilo naza uYesu ni amanyisigwa akwe ai atulaa shanga ali nankie kuiti i amanyisigwa akwe ai atulaa alongolaa yao akola.
23 Kuitenkin oli muita venheitä tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, jossa he olivat syöneet leipää, sittenkuin Herra oli lausunut kiitoksen.
(Ga ni iti, ai ikoli ing'wii a milinganai ipumiie ku Tiberia pakupi ni kianza nai alie i mikate ze yakilaa u Mukulu kupumya isongelyo).
24 Kun siis kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta.
Matungo i anyianza nai alinga kina shanga Yesu ang'wi amanyisigwa akwe nai akoli kung'wanso, i enso akola ai anankie mukati a milinga akalongola ku Kapernaumu azemuduma uYesu.
25 Ja kun he löysivät hänet järven toiselta puolelta, sanoivat he hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?"
Ze yakilaa kumulija nkika ngiiza na luzi akamukolya, “Rabbi aza uzile nali kunu?”
26 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi.
uYesu aka asukiilya, aka atambuila, Huiili, huiili, mukunduma unene, shanga kunsoko aza mihengile ilingasiilyo, ila kunsoko aza mulie mikate nu kikuta. Leki
27 Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut." (aiōnios g166)
kitumili u mulimo u ludya nulibipaa, ila itumili u ludya ni likiee ikali na kali ulo niiza ung'wana nu ang'wa adamu wika minkiilya, ku nsoko Itunda uikile ugomola migulya akwe.” (aiōnios g166)
28 Niin he sanoivat hänelle: "Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?"
Uugwa akamuila, “Ki ntuni ni kutakiwe kituma iti kituma imilimo ang'wa Itunda?”
29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".
uYesu akasukiilya, “Uwu wuwo mulimo nuang'wa Itunda; kina mumuhuiile nuanso nai umulagiiye.”
30 He sanoivat hänelle: "Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet?
Uugwa akamutambuila, “Ingi kilingasiilyo kii nuikituma, kina kuhume kihenga nu ku uhuiila? Ukituma ntuni?
31 Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi'."
aTata itu ai alie manna mibambazi, aga niiza ikilisigwe, “Ai uinkiiye kupuma kilunde iti alye.”
32 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän.
Uugwa uYsu aka asukiilya, Huiili, huiili, shanga Musa nai uinkiiye umukate kupuma kilunde, ila Tata nu ane yuyo nui uinkiilya u mukate nua tai kupuma kilunde.
33 Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän."
Ku nsoko u mukate nu ang'wa Itunda igi uwo nuisimaa kupuma kilunde nu kuinkiilya upanga u unkumbigulu'
34 Niin he sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä leipää".
Uugwa akamutambuila, “Mukulu kinkiilye u mukate nuanso matungo ihi.”
35 Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
uYesu aka atambuila, “Unene wuwo mukate nu a upanga, nuanso nuzile kitalane shanga ukulija inzala nu ng'wenso nunihuiie shanga ukuhung'wa inyota lukulu.”
36 Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.
Ga ni iti aza numutambuie kina, manihengaa, hangi mukili shanga muhuiie.
37 Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.
Ihi naza uTata ukuninkiilya azile kitalane, hangi wihi nuzile kitalane shanga kumuguma kunzi lukulu.
38 Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
Ku nsoko nsimile kupuma kilunde, shanga ku nsoko akituma ulowa nuane, ila ulowa nukwe naza undagiiye.
39 Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.
Nu uwu wuwo ulowa nuakwe nai undagiiye, kina ndeke kumulimilya ga nung'wi nua awo naza uninkiiye, ila nika ausha uluhiku nula mpelo.
40 Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä." (aiōnios g166)
Ku nsoko uwu wuwo ulowa nuang'wa Tata nu ane, kina wihi numugozee ung'wana nu kumuhuiilaa walije u upanga nua kali na kali; nu nene nikamuusha u luhiku nula mpelo. (aiōnios g166)
41 Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta";
Uugwa iAyahudi akisusumya kutula ng'wenso ku nsoko ai uligitilye, “Unene ni mukate nu usimile kupuma kilunde.
42 ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?"
“Akaligitya, “Uyu shanga Yesu ng'wana nuang'wa Yusufu niiza utata nuakwe nu nyinya nuakwe kualingile? Itulikile uli itungili ukuligitya, ''Nsimile kupuma kilunde'?”
43 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.
Uyesu akasukiilya, akaaila, “Leki kisusumyi nyenye ku nyenye mukati anyu akola.
44 Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
Kutili muntu nuzile kitalane ni shanga ukulutwa nu Tata nuane nai undagiiye, nu nene nikamuusha u luhiku nula mpelo.
45 Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.
Kunsoko ikilisigwe mu unyakidagu, 'Akumanyisigwa ni Itunda, ' kila nai wigulye hangi wimanyisilye kupuma kung'wa Tata, wizaa kitalane.
46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän.
Shanga kina ukoli muntu nai umihengile uTata, kwaala ng'wenso nupembeeye kung'wa Itunda- umihengile uTata.
Huiili, huiili nuanso nuhuiie ukete u upanga nua kali na kali. (aiōnios g166)
48 Minä olen elämän leipä.
Unene ni mukate nua upanga.
49 Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat.
atata anyu ai alie i manna mi ibambazi, nu kusha.
50 Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi.
Uwu wuwu mukate nu usimile kupuma kilunde, iti kina muntu nukulya ipuli ni lakwe iti waleke kusha.
51 Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta." (aiōn g165)
Unene ingi mukate nuikiee naza usimile kupuma kilunde. Anga muntu wihi walye ipuli nila mukate uwu, ukikie ikali na kali. Mukate ninikau pumya ingi muili nuane ku nsoko a upanga nua unkumbigulu.” (aiōn g165)
52 Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?"
iAyahudi akataka akola ku akola nu kandya kikunguma azeligitya, “Muntu uyu ukuhuma uli kuinkiilya u muili nuakwe kuulye?”
53 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
Uugwa uYesu aka atambuila, Huiili, huiili, anga muhite kulya u muili nua ng'wana nuang'wa Adamu nu kuming'wa isakami akwe, shanga mukutula nu panga mukati nyu.
54 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. (aiōnios g166)
Wihi nuilizaa u muili nuane nu kung'wa isakami ane ukete u upanga nua kali na kali, nu nene nikamuusha u luhiku nula mpelo. (aiōnios g166)
55 Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
Ku nsoko u muili nuane ingi ludya nula tai, ni sakami ane ingi king'wegwa nika tai.
56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
Nuanso nuilizaa u muili nuane nu kung'wa isakami ane wikiee mikati ane, nu nene mukati akwe.
57 Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.
Anga uTata munya upanga nundagiiye, ni anga ni nikiee kunsoko ang'wa Tata, nu ng'eanso ga ukikie kunsoko ane.
58 Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti." (aiōn g165)
Uwu wuwo mukate nuisimaa kupuma kilunde, shanga anga iti ia tata nai alie akasha. Nuanso nui ulizaa u mukate uwu ukikie ikali na kali. (aiōn g165)
59 Tämän hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa.
uYesu ai umaligitilye aya mukati itekeelo nai watulaa ukumanyisa uko ku Kapernaumu.
60 Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: "Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?"
Uugwa idu a amanyisigwa akwe nai igulye aya, akaligitya, “Ili imanyisigwa ikaku ingi nyenyu nuhumile kulisingiilya?”
61 Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: "Loukkaako tämä teitä?
uYesu kunsoko ai ulingile nia kina amanyisigwa akwe ai atulaa akisusumilya ikani ili, akaaila itii ikani ili likumukila?
62 Mitä sitten, jos saatte nähdä Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen!
Uugwa i kutulika uli ni mikamihenga u ng'wana nuang'wa Adamu ukusima kupuma kai ukoli ze ikili?
63 Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.
Ingi Ng'wau ng'welu yuyo nuipumyaa u upanga, u Muili shanga wigunaa kintu kihi. I makani nai nimaligitilye kitalanyu ingi Ng'wau ng'welu hangi ingi upanga.
64 Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko." Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet.
Ikili akoli antu mu kati anyu ni shanga ahuiie.” ku nsoko uYesu ai ulingile puma u ng'wandyo uyo niiza shanga uhumile kuhuiila nu ng'wenso niiza ukumugumaniilya.
65 Ja hän sanoi: "Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna".
Aka atambuila, ingi ku nsoko iyi ai numutambuie kina kutili u muntu nuhumile kupembya kitalane kwaala winkii igwe nu Tata.”
66 Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa.
Ze yakilaa aya i amanyisigwa akwe idu akasuka kinyuma hangi shanga akityata nu ng'wenso.
67 Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko tekin mennä pois?"
uYesu aka atambuila awo ni ikumi na abiili, “Itii nu nyenye malowaa kuhega?”
68 Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat; (aiōnios g166)
uSimioni Petro akamusukiilya, “Mukulu kulongole kung'wa nyenyu ku iti uewe ukete makani a upanga nua kali na kali. (aiōnios g166)
69 ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."
hangi kahuuie nu kulinga kina uewe wi ng'welu nuang'wa Itunda.”
70 Jeesus vastasi heille: "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele."
uYesu akaaila, “Itii u nene shanga ai numuholanilye u nyenye, ni ung'wi anyu mulugu?
71 Mutta sen hän sanoi Juudaasta, Simon Iskariotin pojasta; sillä tämä oli hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista.
Itungili ai watulaa ukutambula kutula uYuda, ng'wana wang'wa Simioni Iskariote, ku nsoko ai watulaa ingi ng'wenso utuile ung'wi nua awo ikumi na abiili, niiza yuyo ukumugumaniilya uYesu.
