Johanneksen 11
1 Ja eräs mies, Lasarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana.
Now a certain man was sick, Lazarus, of Bethany, the village of Mary and Martha her sister.
2 Ja tämä Maria oli se, joka hajuvoiteella voiteli Herran ja pyyhki hiuksillaan hänen jalkansa; ja Lasarus, joka sairasti, oli hänen veljensä.
It was the Mary that anointed the Lord with ointment, and wiped his feet with her hair, whose brother Lazarus was sick.
3 Niin sisaret lähettivät Jeesukselle tämän sanan: "Herra, katso, se, joka on sinulle rakas, sairastaa".
Therefore his sisters sent to him, saying: Lord, behold, he whom thou lovest is sick.
4 Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: "Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi".
But when Jesus heard it, he said: This sickness is not to death, but for the glory of God, that by it the Son of God may be glorified.
5 Ja Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan ja Lasarusta.
Now, Jesus loved Martha, and her sister, and Lazarus.
6 Kun hän siis kuuli hänen sairastavan, viipyi hän siinä paikassa, missä hän oli, vielä kaksi päivää;
When, therefore, he heard that he was sick, he still remained two days in the place where he was.
7 mutta niiden kuluttua hän sanoi opetuslapsilleen: "Menkäämme taas Juudeaan".
Then after this, he said to his disciples: Let us go into Judea again.
8 Opetuslapset sanoivat hänelle: "Rabbi, äsken juutalaiset yrittivät kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!"
His disciples said to him: Rabbi, the Jews just now sought to stone thee, and art thou going thither again?
9 Jeesus vastasi: "Eikö päivässä ole kaksitoista hetkeä? Joka vaeltaa päivällä, se ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon.
Jesus answered: Are there not twelve hours in the day? If any one walks during the day, he does not stumble, for he sees the light of this world.
10 Mutta joka vaeltaa yöllä, se loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa."
But if any one walks in the night, he stumbles, because there is no light in him.
11 Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta".
Thus spoke he; and after this he said to them: Our friend Lazarus sleeps; but I go that I may awake him out of sleep.
12 Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi".
Then his disciples said: Lord, if he sleeps, he will be saved.
13 Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta.
Jesus spoke of his death; but they thought that he spoke of taking rest in sleep.
14 Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut,
Therefore, Jesus then said to them plainly: Lazarus is dead.
15 ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; mutta menkäämme hänen tykönsä".
And I rejoice, on your account, that I was not there, in order that you may believe. But let us go to him.
16 Niin Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, sanoi toisille opetuslapsille: "Menkäämme mekin sinne, kuollaksemme hänen kanssansa".
Then Thomas, who is called Didymus, said to his fellow-disciples: Let us also go, that we may die with him.
17 Niin Jeesus tuli ja sai tietää, että hän jo neljä päivää oli ollut haudassa.
Then when Jesus came, he found that he had already been four days in the tomb.
18 Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä.
Now Bethany was near Jerusalem, about fifteen furlongs off.
19 Ja useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luokse lohduttamaan heitä heidän veljensä kuolemasta.
And many of the Jews had come to Martha and Mary, to comfort them concerning their brother.
20 Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, meni hän häntä vastaan; mutta Maria istui kotona.
Then Martha, when she heard that Jesus was coming, went out to meet him; but Mary sat still in the house.
21 Ja Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut.
Then Martha said to Jesus: Lord, if thou hadst been here my brother would not have died.
22 Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot."
But even now, I know that whatever thou wilt ask of God, God will give thee.
23 Jeesus sanoi hänelle: "Sinun veljesi on nouseva ylös".
Jesus said to her: Your brother shall rise again.
24 Martta sanoi hänelle: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä".
Martha said to him: I know that he will rise, in the resurrection at the last day.
25 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
Jesus said to her: I am the resurrection, and the life; he that believes on me, though he were dead, yet shall he live;
and he that lives and believes on me, shall never die. Do you believe this? (aiōn g165)
27 Hän sanoi hänelle: "Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan".
She said to him: Yes, Lord; I believe that thou art the Christ, the Son of God, who was to come into the world.
28 Ja tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: "Opettaja on täällä ja kutsuu sinua".
And when she had said this, she went away, and called Mary, her sister, secretly, saying: The Teacher has come, and calls for you.
29 Kun Maria sen kuuli, nousi hän nopeasti ja meni hänen luoksensa.
When she heard it, she rose quickly and came to him.
30 Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli hänet kohdannut.
Now Jesus had not yet come into the village, but was in the place where Martha met him.
31 Kun nyt juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa huoneessa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja lähtevän ulos, seurasivat he häntä, luullen hänen menevän haudalle, itkemään siellä.
Then the Jews that were with her in the house, and were comforting her, seeing Mary rise and go out quickly, followed her, saying: She is going to the tomb to weep there.
32 Kun siis Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, lankesi hän hänen jalkojensa eteen ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, ei minun veljeni olisi kuollut".
Then, when Mary came where Jesus was, and saw him, she fell at his feet, saying to him: Lord, if thou hadst been here, my brother would not have died.
33 Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, joutui hän hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi;
Then, when Jesus saw her weeping, and the Jews that came with her weeping also, he was greatly moved in spirit, and troubled;
34 ja hän sanoi: "Mihin te panitte hänet?" He sanoivat hänelle: "Herra, tule ja katso".
and he said: Where have you laid him? They said to him: Lord, come and see.
35 Ja Jeesus itki.
Jesus wept.
36 Niin juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!"
Then said the Jews: See how he loved him!
37 Mutta muutamat heistä sanoivat: "Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?"
And some of them said: Could not he, who opened the eyes of the blind man, have caused that even this man should not have died?
38 Niin Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle; ja se oli luola, ja sen suulla oli kivi.
Then Jesus, again greatly moved within himself, came to the tomb. It was a cave, and a stone was laid against it.
39 Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois". Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää".
Jesus said: Take away the stone. Martha, the sister of him that was dead, said to him: Lord, the body is offensive; for he has been dead four days.
40 Jeesus sanoi hänelle: "Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?"
Jesus said to her: Did I not tell you, that, if you would believe, you should see the glory of God?
41 Niin he ottivat kiven pois. Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut.
Then they took away the stone. And Jesus lifted up his eyes and said: Father, I thank thee, that thou hast heard me.
42 Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut."
I know, in deed, that thou dost always hear me. But for the sake of the multitude who stand around me, I have said it, that they may believe that thou hast sent me.
43 Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"
And when he had said these things, he cried with a loud voice, Lazarus, come forth.
44 Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä".
And he that had been dead came forth, bound hand and foot with grave-clothes; and his face was bound around with a handkerchief. Jesus said to them: Loose him, and let him go.
45 Niin useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luokse ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.
Then many of the Jews that had come to Mary, and who saw what he had done, believed on him.
46 Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja puhuivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.
But some of them went away to the Pharisees, and told them what Jesus had done.
47 Niin ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: "Mitä me teemme, sillä tuo mies tekee paljon tunnustekoja?
Then the chief priests and the Pharisees called together the Sanhedrin, and said: What are we doing? For this man does many signs.
48 Jos annamme hänen näin olla, niin kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan."
If we thus let him alone, all will believe on him, and the Romans will come and take away our place and our nation.
49 Mutta eräs heistä, Kaifas, joka sinä vuonna oli ylimmäinen pappi, sanoi heille: "Te ette tiedä mitään
But one of them, Caiaphas, who was chief priest that year, said to them: You know nothing,
50 ettekä ajattele, että teille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa hukkuu".
nor do you consider that it is profitable for us, that one man should die for the people, and not that the whole nation should perish.
51 Mutta sitä hän ei sanonut itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan edestä,
But this he did not speak of himself; but being chief priest that year, he prophesied that Jesus was about to die for the nation;
52 eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.
and not for the nation only, but that he should gather into one the children of God that were scattered abroad.
53 Siitä päivästä lähtien oli heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet.
From that day, therefore, they consulted together to put him to death.
54 Sentähden Jeesus ei enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskellä, vaan lähti sieltä lähellä erämaata olevaan paikkaan, Efraim nimiseen kaupunkiin; ja siellä hän oleskeli opetuslapsineen.
Therefore, Jesus no longer walked openly among the Jews, but withdrew thence to the region near the wilderness, to a city called Ephraim, and there he remained with his disciples.
55 Mutta juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja monet menivät maaseudulta ylös Jerusalemiin ennen pääsiäisjuhlaa, puhdistamaan itsensä.
And the passover of the Jews was near; and many went up from the country to Jerusalem, before the passover, to purify themselves.
56 Ja he etsivät Jeesusta ja sanoivat toisilleen seisoessaan pyhäkössä: "Mitä arvelette? Eikö hän tullekaan juhlille?"
Then they sought for Jesus, and said one to another, as they stood in the temple: What think you, that he will not come to the feast?
57 Mutta ylipapit ja fariseukset olivat antaneet käskyjä, että jos joku tietäisi, missä hän oli, hänen oli annettava se ilmi, jotta he ottaisivat hänet kiinni.
Now the chief priests and the Pharisees had given orders, that, if any one knew where he was, he should inform them, that they might take him.
