Johanneksen 11
1 Ja eräs mies, Lasarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana.
Bethani kho kaawm e Meri hoi Martha e a thangroi Lazarus tie teh a pataw.
2 Ja tämä Maria oli se, joka hajuvoiteella voiteli Herran ja pyyhki hiuksillaan hänen jalkansa; ja Lasarus, joka sairasti, oli hänen veljensä.
Ka pataw e Lazarus e a tawncanu Meri teh Jisuh khok dawk hmuitui a hluk pouh teh a sam hoi ka hui e Meri doeh.
3 Niin sisaret lähettivät Jeesukselle tämän sanan: "Herra, katso, se, joka on sinulle rakas, sairastaa".
A hmaunawngha roi ni, Jisuh koevah tami a ceisak teh, Bawipa na lungpataw e Lazarus teh a pataw atipouh.
4 Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: "Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi".
Jisuh ni a thai navah, hote patawnae teh due patawnae nahoeh. Cathut a lentoe a kamnue nahane doeh. Hote patawnae dawk Cathut Capa e a lentoe a kamnue han, atipouh.
5 Ja Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan ja Lasarusta.
Jisuh ni Martha nuca hoi Lazarus hai a lungpataw.
6 Kun hän siis kuuli hänen sairastavan, viipyi hän siinä paikassa, missä hän oli, vielä kaksi päivää;
Lazarus a pataw e a thai ei teh roup cet laipalah hote hmuen koe hnin hni touh ao takhai.
7 mutta niiden kuluttua hän sanoi opetuslapsilleen: "Menkäämme taas Juudeaan".
Hahoi a hnukkâbangnaw hanlah, Judah lah bout cet awh sei atipouh.
8 Opetuslapset sanoivat hänelle: "Rabbi, äsken juutalaiset yrittivät kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!"
A hnukkâbangnaw ni Bawipa, atuvah Judahnaw ni talung hoi dêi hanelah, nang na tawng awh nahlangva vah, hote hmuen koe bout na cei han rah maw telah a pacei awh.
9 Jeesus vastasi: "Eikö päivässä ole kaksitoista hetkeä? Joka vaeltaa päivällä, se ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon.
Jisuh ni, khodai dawk suimilam hlaikahni touh ao nahoehmaw. Apihai kho a ang nah ka cet e ni talaivan angnae thung a cei dawkvah tâlaw mahoeh.
10 Mutta joka vaeltaa yöllä, se loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa."
Hatei, khohmo cet awm pawiteh angnae ao hoe dawkvah a tâlaw thai, atipouh.
11 Näin hän puhui, ja sitten hän sanoi heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta".
Hahoi Jisuh ni maimae hui Lazarus teh a i, hatei, pâhlaw hanlah ka cei han, atipouh.
12 Niin opetuslapset sanoivat hänelle: "Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi".
A hnukkâbangnaw ni, Bawipa ka ip e ngoun teh bout a dam han doeh, atipouh.
13 Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta.
Jisuh ni Lazarus a due e hah a dei ngainae ei, a hnukkâbangnaw ni teh a mahmawk ka ip e doeh telah pouknae a ton awh.
14 Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut,
Hatdawkvah, Jisuh ni, Lazarus a due toe, telah a dei pouh.
15 ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; mutta menkäämme hänen tykönsä".
Hatei, na yuem awh nahanelah hote hmuen koe kai ka o hoeh e hah ka lunghawi. Bangtelah nakunghai ahni koe cet awh sei atipouh.
16 Niin Tuomas, jota sanottiin Didymukseksi, sanoi toisille opetuslapsille: "Menkäämme mekin sinne, kuollaksemme hänen kanssansa".
Samphei tie Thomas ni, a hnukkâbang huinaw hanlah, Bawipa hoi cungtalah due hanlah maimouh hai kâbang awh sei atipouh.
17 Niin Jeesus tuli ja sai tietää, että hän jo neljä päivää oli ollut haudassa.
Jisuh haw a pha nah Lazarus pakawp hoi hnin pali touh a pha toe tie a panue awh.
18 Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä.
Bethani kho teh Jerusalem kho hoi meng hni touh ahla.
19 Ja useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luokse lohduttamaan heitä heidän veljensä kuolemasta.
Martha hoi Meri e a thangroi a due dawkvah Judah taminaw ni tahungkhai hanlah a tho sin awh.
20 Kun Martta kuuli, että Jeesus oli tulossa, meni hän häntä vastaan; mutta Maria istui kotona.
Jisuh a tho e Martha ni a thai navah, Bawipa dawn hanelah a cei, hatei, Meri teh im vah ao.
21 Ja Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut.
Martha ni, Bawipa nang na awm pawiteh, ka thangroi dout mahoeh.
22 Mutta nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot."
Hatei, atu kadout nakunghai, Bawipa nang ni Cathut koe ratoum e patetlah Cathut ni na poe han tie ka panue, atipouh.
23 Jeesus sanoi hänelle: "Sinun veljesi on nouseva ylös".
Jisuh nihai, na thangroi bout a thaw han, atipouh.
24 Martta sanoi hänelle: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä".
Martha ni a hnukteng boutthawnae tueng toteh, ahni hai bout a thaw han tie ka panue atipouh.
25 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
Jisuh ni, kai teh boutthawnae hoi hringnae doeh. Kai ka yuem pueng ni kadout nakunghai bout a hring han.
Ka hring ni teh Kai na kayuemnaw pueng nâtuek hai dout mahoeh. Kaie ka lawk na yuem maw telah a pacei navah, Martha ni oe ka yuem atipouh. (aiōn g165)
27 Hän sanoi hänelle: "Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli tuleva maailmaan".
Martha ni, oe Bawipa nang teh het talaivan ka kumcathuk hane Cathut Capa Khrih doeh tie ka yuem toe atipouh.
28 Ja tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: "Opettaja on täällä ja kutsuu sinua".
Hahoi, Martha ni Meri koe a cei teh, Bawipa a tho, nang na kaw, telah duem a dei pouh.
29 Kun Maria sen kuuli, nousi hän nopeasti ja meni hänen luoksensa.
Meri ni hote lawk a thai navah, karanglah a thaw teh Bawipa koe a cei.
30 Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli hänet kohdannut.
Jisuh teh kho thung kâen laipalah Martha ni a dawnnae koe doeh ao rah.
31 Kun nyt juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa huoneessa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja lähtevän ulos, seurasivat he häntä, luullen hänen menevän haudalle, itkemään siellä.
Im dawk Meri hoi cungtalah ao navah, Meri lung ka pahawi e Judahnaw ni Meri karanglah a thaw teh a tâco e hah a hmu awh navah, khuika hanlah phuen koe vai a cei telah a pouk awh dawkvah, Meri hnuk a kâbang awh.
32 Kun siis Maria saapui sinne, missä Jeesus oli, ja näki hänet, lankesi hän hänen jalkojensa eteen ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, ei minun veljeni olisi kuollut".
Meri ni Jisuh aonae koe a pha teh Bawipa a hmu navah, a khok koe a tabo teh, Bawipa, nang na awm pawiteh kaie ka thangroi dout mahoeh ei atipouh.
33 Kun Jeesus näki hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleiden juutalaisten itkevän, joutui hän hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi;
Meri hoi a hnukkâbang e Judahnaw khuika e Jisuh ni a hmu navah, Jisuh a lungmathoe teh,
34 ja hän sanoi: "Mihin te panitte hänet?" He sanoivat hänelle: "Herra, tule ja katso".
Ahnimouh koe, na maw na pakawp awh, telah a pacei. Ahnimouh ni, Bawipa tho nateh khenhaw! atipouh.
35 Ja Jeesus itki.
Jisuh a ka.
36 Niin juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli hänelle!"
Judahnaw ni, khenhaw! Lazarus banghloimaw a lungpataw, ati awh.
37 Mutta muutamat heistä sanoivat: "Eikö hän, joka avasi sokean silmät, olisi voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?"
Tami bangpatet niteh, a mit ka dawn patenghai ka hmawt sak thai e ni, Lazarus a due hoeh nahanlah sak thai mahoeh ma aw, ati awh.
38 Niin Jeesus joutui taas liikutuksen valtaan ja meni haudalle; ja se oli luola, ja sen suulla oli kivi.
Jisuh teh lungreithai hoi tangkom koe a cei. Hote tangkom teh talung hoi a teng awh.
39 Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois". Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää".
Jisuh ni talung paawng awh haw, atipouh. Martha ni, Bawipa pakawpnae hnin pali touh a pha toe, atuvah a hmui a tho han toe atipouh.
40 Jeesus sanoi hänelle: "Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?"
Jisuh ni hai na yuem pawiteh Cathut bawilennae na hmu han ka ti toung nahoehmaw.
41 Niin he ottivat kiven pois. Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut.
Hatdawkvah taminaw ni tangkom tengnae talung hah a takhoe awh. Hatnavah Jisuh ni kahlun lah a moung teh, Oe a Pa ka hei e hah na thai pouh toung dawkvah ka lunghawi.
42 Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut."
Bawipa nang ni kaie ratoum lawk pou na thai pouh tie ka panue. Hatei, hete ka heinae teh na kaven e taminaw hanelah a tho teh, kai hah na patoun e doeh tie a yuem awh nahanelah doeh, telah atipouh.
43 Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"
Hottelah a dei hnukkhu Lazarus tâcawt, telah puenghoi hram laihoi a kaw.
44 Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä".
Hatnavah, kadout tangcoung e teh a kut, a khok, a minhmai pueng hni hoi muen kâkayo laihoi a thaw teh a tâco. Jisuh ni ratham pouh awh, cetsak awh atipouh.
45 Niin useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luokse ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.
Hatdawkvah Meri koe ka tho e naw ni, Jisuh ni a sak e naw hah a hmu awh toteh, Bawipa hah a yuem awh.
46 Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja puhuivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.
Hatei, tami tangawn ni Farasinaw koe a cei awh teh Jisuh ni a sak e hno a dei pouh awh.
47 Niin ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: "Mitä me teemme, sillä tuo mies tekee paljon tunnustekoja?
Hatnavah vaihma bawinaw hoi Farasinaw teh sanhedrin lawkceng bawinaw hoi a kamkhueng awh teh, Bangtelane ti awh han, ahni ni kângairunae moi a sak toe.
48 Jos annamme hänen näin olla, niin kaikki uskovat häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan."
Telah sut khen pawiteh tami pueng ni a yuem awh han toe. Rom taminaw ni tho awh vaiteh maimae hmuen, hoi miphun a pathup awh han toe ati awh.
49 Mutta eräs heistä, Kaifas, joka sinä vuonna oli ylimmäinen pappi, sanoi heille: "Te ette tiedä mitään
Hat nah e kum nah vaihma kacue ka tawk e Kaiaphas ni, nangmouh ni bang na panuek awh hoeh.
50 ettekä ajattele, että teille on parempi, että yksi ihminen kuolee kansan edestä, kuin että koko kansa hukkuu".
Maimouh miphun abuemlah rawk awh hlak teh tami buet touh ni tami pueng e yueng lah a due e ahawihnawn tie na pouh awh hoeh bo vaw atipouh.
51 Mutta sitä hän ei sanonut itsestään, vaan koska hän oli sinä vuonna ylimmäinen pappi, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan edestä,
Hottelah a dei e heh amae kâtawnnae lahoi a dei e laipalah hote kum dawk vaihma kacue lah ao e patetlah Jisuh ni Judah miphunnaw hanlah a due han ati tangcoung e doeh.
52 eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.
Ahnimouh han dueng laipalah alouke kampek e lah kaawm e Cathut e canu capanaw a pâkhueng hanlah a due han tie ao toe.
53 Siitä päivästä lähtien oli heillä siis tehtynä päätös tappaa hänet.
Hat hnin hoi teh Bawipa thei hanelah a kâcai awh toe.
54 Sentähden Jeesus ei enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskellä, vaan lähti sieltä lähellä erämaata olevaan paikkaan, Efraim nimiseen kaupunkiin; ja siellä hän oleskeli opetuslapsineen.
Hatdawkvah, Jisuh ni Judahnaw aonae koe cet toung laipalah, haw hoi a tâco teh thingyei yawn hoi kahnai e, Ephraim kho lah a hnukkâbangnaw hoi a cei awh teh hawvah ao awh.
55 Mutta juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja monet menivät maaseudulta ylös Jerusalemiin ennen pääsiäisjuhlaa, puhdistamaan itsensä.
Judahnaw e ceitakhai pawi a hnai dawkvah, taminaw mahoima thoungsak hanelah ceitakhai pawi hoehnahlan alouklouk lahoi Jerusalem lah a tho awh.
56 Ja he etsivät Jeesusta ja sanoivat toisilleen seisoessaan pyhäkössä: "Mitä arvelette? Eikö hän tullekaan juhlille?"
Hotnaw ni, Jisuh a hmu awh hoeh dawkvah, bawkim teng vah, bangtelamaw na pouk awh, pawi koe ahni tho mahoeh maw ati awh teh a kâpacei awh.
57 Mutta ylipapit ja fariseukset olivat antaneet käskyjä, että jos joku tietäisi, missä hän oli, hänen oli annettava se ilmi, jotta he ottaisivat hänet kiinni.
Hatnavah Farasinaw hoi vaihma bawinaw ni, Jisuh onae na panuek pawiteh man hanlah na dei awh han telah kâ a poe.
