< Johanneksen 10 >

1 "Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri.
อหํ ยุษฺมานติยถารฺถํ วทามิ, โย ชโน ทฺวาเรณ น ปฺรวิศฺย เกนาปฺยเนฺยน เมษคฺฤหํ ปฺรวิศติ ส เอว เสฺตโน ทสฺยุศฺจฯ
2 Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen.
โย ทฺวาเรณ ปฺรวิศติ ส เอว เมษปาลก: ฯ
3 Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos.
เทาวาริกสฺตไสฺม ทฺวารํ โมจยติ เมษคณศฺจ ตสฺย วากฺยํ ศฺฤโณติ ส นิชานฺ เมษานฺ สฺวสฺวนามฺนาหูย พหิ: กฺฤตฺวา นยติฯ
4 Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.
ตถา นิชานฺ เมษานฺ พหิ: กฺฤตฺวา สฺวยํ เตษามฺ อเคฺร คจฺฉติ, ตโต เมษาสฺตสฺย ศพฺทํ พุธฺยนฺเต, ตสฺมาตฺ ตสฺย ปศฺจาทฺ วฺรชนฺติฯ
5 Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."
กินฺตุ ปรสฺย ศพฺทํ น พุธฺยนฺเต ตสฺมาตฺ ตสฺย ปศฺจาทฺ วฺรชิษฺยนฺติ วรํ ตสฺย สมีปาตฺ ปลายิษฺยนฺเตฯ
6 Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti.
ยีศุเสฺตภฺย อิมำ ทฺฤษฺฏานฺตกถามฺ อกถยตฺ กินฺตุ เตน กถิตกถายาสฺตาตฺปรฺยฺยํ เต นาพุธฺยนฺตฯ
7 Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi.
อโต ยีศุ: ปุนรกถยตฺ, ยุษฺมานาหํ ยถารฺถตรํ วฺยาหรามิ, เมษคฺฤหสฺย ทฺวารมฺ อหเมวฯ
8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet.
มยา น ปฺรวิศฺย ย อาคจฺฉนฺ เต เสฺตนา ทสฺยวศฺจ กินฺตุ เมษาเสฺตษำ กถา นาศฺฤณฺวนฺฯ
9 Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.
อหเมว ทฺวารสฺวรูป: , มยา ย: กศฺจิต ปฺรวิศติ ส รกฺษำ ปฺราปฺสฺยติ ตถา พหิรนฺตศฺจ คมนาคมเน กฺฤตฺวา จรณสฺถานํ ปฺราปฺสฺยติฯ
10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.
โย ชนเสฺตน: ส เกวลํ ไสฺตนฺยพธวินาศานฺ กรฺตฺตุเมว สมายาติ กินฺตฺวหมฺ อายุ รฺทาตุมฺ อรฺถาตฺ พาหูเลฺยน ตเทว ทาตุมฺ อาคจฺฉมฺฯ
11 Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
อหเมว สตฺยเมษปาลโก ยสฺตุ สโตฺย เมษปาลก: ส เมษารฺถํ ปฺราณตฺยาคํ กโรติ;
12 Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne.
กินฺตุ โย ชโน เมษปาลโก น, อรฺถาทฺ ยสฺย เมษา นิชา น ภวนฺติ, ย เอตาทฺฤโศ ไวตนิก: ส วฺฤกมฺ อาคจฺฉนฺตํ ทฺฤษฺฏฺวา เมชวฺรชํ วิหาย ปลายเต, ตสฺมาทฺ วฺฤกสฺตํ วฺรชํ ธฺฤตฺวา วิกิรติฯ
13 Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista.
ไวตนิก: ปลายเต ยต: ส เวตนารฺถี เมษารฺถํ น จินฺตยติฯ
14 Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut,
อหเมว สโตฺย เมษปาลก: , ปิตา มำ ยถา ชานาติ, อหญฺจ ยถา ปิตรํ ชานามิ,
15 niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä.
ตถา นิชานฺ เมษานปิ ชานามิ, เมษาศฺจ มำ ชานานฺติ, อหญฺจ เมษารฺถํ ปฺราณตฺยาคํ กโรมิฯ
16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.
อปรญฺจ เอตทฺ คฺฤหีย เมเษโภฺย ภินฺนา อปิ เมษา มม สนฺติ เต สกลา อานยิตวฺยา: ; เต มม ศพฺทํ โศฺรษฺยนฺติ ตต เอโก วฺรช เอโก รกฺษโก ภวิษฺยติฯ
17 Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin.
ปฺราณานหํ ตฺยกฺตฺวา ปุน: ปฺราณานฺ คฺรหีษฺยามิ, ตสฺมาตฺ ปิตา มยิ เสฺนหํ กโรติฯ
18 Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni."
กศฺจิชฺชโน มม ปฺราณานฺ หนฺตุํ น ศกฺโนติ กินฺตุ สฺวยํ ตานฺ สมรฺปยามิ ตานฺ สมรฺปยิตุํ ปุนรฺคฺรหีตุญฺจ มม ศกฺติราเสฺต ภารมิมํ สฺวปิตุ: สกาศาตฺ ปฺราปฺโตหมฺฯ
19 Niin syntyi taas erimielisyys juutalaisten kesken näiden sanain tähden.
อสฺมาทุปเทศาตฺ ปุนศฺจ ยิหูทียานำ มเธฺย ภินฺนวากฺยตา ชาตาฯ
20 Ja useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja, ja hän on järjiltään; mitä te häntä kuuntelette?"
ตโต พหโว วฺยาหรนฺ เอษ ภูตคฺรสฺต อุนฺมตฺตศฺจ, กุต เอตสฺย กถำ ศฺฤณุถ?
21 Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja; eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä?"
เกจิทฺ อวทนฺ เอตสฺย กถา ภูตคฺรสฺตสฺย กถาวนฺน ภวนฺติ, ภูต: กิมฺ อนฺธาย จกฺษุษี ทาตุํ ศกฺโนติ?
22 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi.
ศีตกาเล ยิรูศาลมิ มนฺทิโรตฺสรฺคปรฺวฺวณฺยุปสฺถิเต
23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.
ยีศุ: สุเลมาโน นิ: สาเรณ คมนาคมเน กโรติ,
24 Niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: "Kuinka kauan sinä pidät meidän mieltämme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan."
เอตสฺมินฺ สมเย ยิหูทียาสฺตํ เวษฺฏยิตฺวา วฺยาหรนฺ กติ กาลานฺ อสฺมากํ วิจิกิตฺสำ สฺถาปยิษฺยามิ? ยทฺยภิษิกฺโต ภวติ ตรฺหิ ตตฺ สฺปษฺฏํ วทฯ
25 Jeesus vastasi heille: "Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta.
ตทา ยีศุ: ปฺรตฺยวททฺ อหมฺ อจกถํ กินฺตุ ยูยํ น ปฺรตีถ, นิชปิตุ รฺนามฺนา ยำ ยำ กฺริยำ กโรมิ สา กฺริไยว มม สากฺษิสฺวรูปาฯ
26 Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani.
กินฺตฺวหํ ปูรฺวฺวมกถยํ ยูยํ มม เมษา น ภวถ, การณาทสฺมานฺ น วิศฺวสิถฯ
27 Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
มม เมษา มม ศพฺทํ ศฺฤณฺวนฺติ ตานหํ ชานามิ เต จ มม ปศฺจาทฺ คจฺฉนฺติฯ
28 Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. (aiōn g165, aiōnios g166)
อหํ เตโภฺย'นนฺตายุ รฺททามิ, เต กทาปิ น นํกฺษฺยนฺติ โกปิ มม กราตฺ ตานฺ หรฺตฺตุํ น ศกฺษฺยติฯ (aiōn g165, aiōnios g166)
29 Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.
โย มม ปิตา ตานฺ มหฺยํ ทตฺตวานฺ ส สรฺวฺวสฺมาตฺ มหานฺ, โกปิ มม ปิตุ: กราตฺ ตานฺ หรฺตฺตุํ น ศกฺษฺยติฯ
30 Minä ja Isä olemme yhtä."
อหํ ปิตา จ ทฺวโยเรกตฺวมฺฯ
31 Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet.
ตโต ยิหูทียา: ปุนรปิ ตํ หนฺตุํ ปาษาณานฺ อุทโตลยนฺฯ
32 Jeesus vastasi heille: "Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?"
ยีศุ: กถิตวานฺ ปิตุ: สกาศาทฺ พหูนฺยุตฺตมกรฺมฺมาณิ ยุษฺมากํ ปฺรากาศยํ เตษำ กสฺย กรฺมฺมณ: การณานฺ มำ ปาษาไณราหนฺตุมฺ อุทฺยตา: สฺถ?
33 Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi".
ยิหูทียา: ปฺรตฺยวทนฺ ปฺรศสฺตกรฺมฺมเหโต รฺน กินฺตุ ตฺวํ มานุษ: สฺวมีศฺวรมฺ อุกฺเตฺวศฺวรํ นินฺทสิ การณาทสฺมาตฺ ตฺวำ ปาษาไณรฺหนฺม: ฯ
34 Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'?
ตทา ยีศุ: ปฺรตฺยุกฺตวานฺ มยา กถิตํ ยูยมฺ อีศฺวรา เอตทฺวจนํ ยุษฺมากํ ศาสฺเตฺร ลิขิตํ นาสฺติ กึ?
35 Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli-ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin-
ตสฺมาทฺ เยษามฺ อุทฺเทเศ อีศฺวรสฺย กถา กถิตา เต ยทีศฺวรคณา อุจฺยนฺเต ธรฺมฺมคฺรนฺถสฺยาปฺยนฺยถา ภวิตุํ น ศกฺยํ,
36 niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?
ตรฺหฺยาหมฺ อีศฺวรสฺย ปุตฺร อิติ วากฺยสฺย กถนาตฺ ยูยํ ปิตฺราภิษิกฺตํ ชคติ เปฺรริตญฺจ ปุมำสํ กถมฺ อีศฺวรนินฺทกํ วาทย?
37 Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.
ยทฺยหํ ปิตุ: กรฺมฺม น กโรมิ ตรฺหิ มำ น ปฺรตีต;
38 Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä."
กินฺตุ ยทิ กโรมิ ตรฺหิ มยิ ยุษฺมาภิ: ปฺรตฺยเย น กฺฤเต'ปิ การฺเยฺย ปฺรตฺยย: กฺริยตำ, ตโต มยิ ปิตาสฺตีติ ปิตรฺยฺยหมฺ อสฺมีติ จ กฺษาตฺวา วิศฺวสิษฺยถฯ
39 Niin he taas tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta hän lähti pois heidän käsistänsä.
ตทา เต ปุนรปิ ตํ ธรฺตฺตุมฺ อเจษฺฏนฺต กินฺตุ ส เตษำ กเรโภฺย นิสฺตีรฺยฺย
40 Ja hän meni taas Jordanin tuolle puolelle siihen paikkaan, missä Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä.
ปุน รฺยรฺทฺทนฺ อทฺยาสฺตเฏ ยตฺร ปุรฺวฺวํ โยหนฺ อมชฺชยตฺ ตตฺราคตฺย นฺยวสตฺฯ
41 Ja monet tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtäkään tunnustekoa; mutta kaikki, mitä Johannes sanoi tästä, on totta".
ตโต พหโว โลกาสฺตตฺสมีปมฺ อาคตฺย วฺยาหรนฺ โยหนฺ กิมปฺยาศฺจรฺยฺยํ กรฺมฺม นากโรตฺ กินฺตฺวสฺมินฺ มนุเษฺย ยา ย: กถา อกถยตฺ ตา: สรฺวฺวา: สตฺยา: ;
42 Ja monet siellä uskoivat häneen.
ตตฺร จ พหโว โลกาสฺตสฺมินฺ วฺยศฺวสนฺฯ

< Johanneksen 10 >