< Johanneksen 10 >

1 "Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri.
“Most certainly, I tell you, one who doesn’t enter by the door into the sheep fold, but climbs up some other way, is a thief and a robber.
2 Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen.
But one who enters in by the door is the shepherd of the sheep.
3 Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos.
The gatekeeper opens the gate for him, and the sheep listen to his voice. He calls his own sheep by name and leads them out.
4 Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.
Whenever he brings out his own sheep, he goes before them; and the sheep follow him, for they know his voice.
5 Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."
They will by no means follow a stranger, but will flee from him; for they don’t know the voice of strangers.”
6 Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti.
Yeshua spoke this parable to them, but they didn’t understand what he was telling them.
7 Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi.
Yeshua therefore said to them again, “Most certainly, I tell you, I am the sheep’s door.
8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet.
All who came before me are thieves and robbers, but the sheep didn’t listen to them.
9 Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.
I am the door. If anyone enters in by me, he will be saved, and will go in and go out and will find pasture.
10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.
The thief only comes to steal, kill, and destroy. I came that they may have life, and may have it abundantly.
11 Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
“I am the good shepherd. The good shepherd lays down his life for the sheep.
12 Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne.
He who is a hired hand, and not a shepherd, who doesn’t own the sheep, sees the wolf coming, leaves the sheep, and flees. The wolf snatches the sheep and scatters them.
13 Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista.
The hired hand flees because he is a hired hand and doesn’t care for the sheep.
14 Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut,
I am the good shepherd. I know my own, and I’m known by my own;
15 niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä.
even as the Father knows me, and I know the Father. I lay down my life for the sheep.
16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.
I have other sheep which are not of this fold. I must bring them also, and they will hear my voice. They will become one flock with one shepherd.
17 Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin.
Therefore the Father loves me, because I lay down my life, that I may take it again.
18 Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni."
No one takes it away from me, but I lay it down by myself. I have power to lay it down, and I have power to take it again. I received this commandment from my Father.”
19 Niin syntyi taas erimielisyys juutalaisten kesken näiden sanain tähden.
Therefore a division arose again among the Judeans because of these words.
20 Ja useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja, ja hän on järjiltään; mitä te häntä kuuntelette?"
Many of them said, “He has a demon and is insane! Why do you listen to him?”
21 Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja; eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä?"
Others said, “These are not the sayings of one possessed by a demon. It isn’t possible for a demon to open the eyes of the blind, is it?”
22 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi.
It was the Feast of Hanukkah at Jerusalem.
23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.
It was winter, and Yeshua was walking in the temple, in Solomon’s porch.
24 Niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: "Kuinka kauan sinä pidät meidän mieltämme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan."
The Judeans therefore came around him and said to him, “How long will you hold us in suspense? If you are the Messiah, tell us plainly.”
25 Jeesus vastasi heille: "Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta.
Yeshua answered them, “I told you, and you don’t believe. The works that I do in my Father’s name, these testify about me.
26 Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani.
But you don’t believe, because you are not of my sheep, as I told you.
27 Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
My sheep hear my voice, and I know them, and they follow me.
28 Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. (aiōn g165, aiōnios g166)
I give eternal life to them. They will never perish, and no one will snatch them out of my hand. (aiōn g165, aiōnios g166)
29 Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.
My Father who has given them to me is greater than all. No one is able to snatch them out of my Father’s hand.
30 Minä ja Isä olemme yhtä."
I and the Father are one.”
31 Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet.
Therefore the Judeans took up stones again to stone him.
32 Jeesus vastasi heille: "Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?"
Yeshua answered them, “I have shown you many good works from my Father. For which of those works do you stone me?”
33 Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi".
The Judeans answered him, “We don’t stone you for a good work, but for blasphemy, because you, being a man, make yourself God.”
34 Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'?
Yeshua answered them, “Isn’t it written in your law, ‘I said, you are gods’?
35 Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli-ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin-
If he called them gods, to whom the word of God came (and the Scripture can’t be broken),
36 niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?
do you say of him whom the Father sanctified and sent into the world, ‘You blaspheme,’ because I said, ‘I am the Son of God’?
37 Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.
If I don’t do the works of my Father, don’t believe me.
38 Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä."
But if I do them, though you don’t believe me, believe the works, that you may know and believe that the Father is in me, and I in the Father.”
39 Niin he taas tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta hän lähti pois heidän käsistänsä.
They sought again to seize him, and he went out of their hand.
40 Ja hän meni taas Jordanin tuolle puolelle siihen paikkaan, missä Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä.
He went away again beyond the Jordan into the place where Yochanan was immersing at first, and he stayed there.
41 Ja monet tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtäkään tunnustekoa; mutta kaikki, mitä Johannes sanoi tästä, on totta".
Many came to him. They said, “Yochanan indeed did no sign, but everything that Yochanan said about this man is true.”
42 Ja monet siellä uskoivat häneen.
Many believed in him there.

< Johanneksen 10 >