Jobin 9
1 Job vastasi ja sanoi:
et respondens Iob ait
2 "Totisesti minä tiedän, että niin on; kuinka voisi ihminen olla oikeassa Jumalaa vastaan!
vere scio quod ita sit et quod non iustificetur homo conpositus Deo
3 Jos ihminen tahtoisi riidellä hänen kanssaan, ei hän voisi vastata hänelle yhteen tuhannesta.
si voluerit contendere cum eo non poterit ei respondere unum pro mille
4 Hän on viisas mieleltään ja väkevä voimaltaan kuka on niskoitellut häntä vastaan ja jäänyt rankaisematta?
sapiens corde est et fortis robore quis restitit ei et pacem habuit
5 Hän siirtää vuoret äkkiarvaamatta, hän kukistaa ne vihassansa;
qui transtulit montes et nescierunt hii quos subvertit in furore suo
6 hän järkyttää maan paikaltaan, ja sen patsaat vapisevat;
qui commovet terram de loco suo et columnae eius concutiuntur
7 hän kieltää aurinkoa, ja se ei nouse, ja hän lukitsee tähdet sinetillään;
qui praecipit soli et non oritur et stellas claudit quasi sub signaculo
8 hän yksinänsä levittää taivaat ja tallaa meren kuohun kukkuloita;
qui extendit caelos solus et graditur super fluctus maris
9 hän loi Seulaset ja Kalevanmiekan, Otavan ja eteläiset tähtitarhat;
qui facit Arcturum et Oriona et Hyadas et interiora austri
10 hän tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää.
qui facit magna et inconprehensibilia et mirabilia quorum non est numerus
11 Katso, hän käy ohitseni, enkä minä häntä näe; hän liitää ohi, enkä minä häntä huomaa.
si venerit ad me non videbo si abierit non intellegam eum
12 Katso, hän tempaa saaliinsa, kuka voi häntä estää, kuka sanoa hänelle: 'Mitä sinä teet?'
si repente interroget quis respondebit ei vel quis dicere potest cur facis
13 Jumala ei taltu vihastansa; hänen allensa vaipuvat Rahabin auttajat.
Deus cuius resistere irae nemo potest et sub quo curvantur qui portant orbem
14 Minäkö sitten voisin vastata hänelle, valita sanojani häntä vastaan?
quantus ergo sum ego qui respondeam ei et loquar verbis meis cum eo
15 Vaikka oikeassakin olisin, en saisi vastatuksi; minun täytyisi tuomariltani armoa anoa.
qui etiam si habuero quippiam iustum non respondebo sed meum iudicem deprecabor
16 Jos minä huutaisin ja hän minulle vastaisikin, en usko, että hän ottaisi korviinsa huutoani,
et cum invocantem exaudierit me non credo quod audierit vocem meam
17 hän, joka ajaa minua takaa myrskytuulessa ja lisää haavojeni lukua syyttömästi,
in turbine enim conteret me et multiplicabit vulnera mea etiam sine causa
18 joka ei anna minun vetää henkeäni, vaan täyttää minut katkeralla tuskalla.
non concedit requiescere spiritum meum et implet me amaritudinibus
19 Jos väkevän voimaa kysytään, niin hän sanoo: 'Tässä olen!' mutta jos oikeutta, niin: 'Kuka vetää minut tilille?'
si fortitudo quaeritur robustissimus est si aequitas iudicii nemo pro me audet testimonium dicere
20 Vaikka olisin oikeassa, niin oma suuni tuomitsisi minut syylliseksi; vaikka olisin syytön, niin hän kuitenkin minut vääräksi tekisi.
si iustificare me voluero os meum condemnabit me si innocentem ostendere pravum me conprobabit
21 Syytön minä olen. En välitä hengestäni, elämäni on minulle halpa.
etiam si simplex fuero hoc ipsum ignorabit anima mea et taedebit me vitae meae
22 Yhdentekevää kaikki; sentähden minä sanon: hän lopettaa niin syyttömän kuin syyllisenkin.
unum est quod locutus sum et innocentem et impium ipse consumit
23 Jos ruoska äkkiä surmaa, niin hän pilkkaa viattomain epätoivoa.
si flagellat occidat semel et non de poenis innocentum rideat
24 Maa on jätetty jumalattoman valtaan, hän peittää sen tuomarien kasvot-ellei hän, kuka sitten?
terra data est in manu impii vultum iudicum eius operit quod si non ille est quis ergo est
25 Minun päiväni rientävät juoksijata nopeammin, pakenevat onnea näkemättä,
dies mei velociores fuerunt cursore fugerunt et non viderunt bonum
26 ne kiitävät pois niinkuin ruokovenheet, niinkuin kotka, joka iskee saaliiseen.
pertransierunt quasi naves poma portantes sicut aquila volans ad escam
27 Jos ajattelen: tahdon unhottaa tuskani, muuttaa muotoni ja ilostua,
cum dixero nequaquam ita loquar commuto faciem meam et dolore torqueor
28 niin minä kauhistun kaikkia kipujani, tiedän, ettet julista minua viattomaksi.
verebar omnia opera mea sciens quod non parceres delinquenti
29 Syyllisenä täytyy minun olla; miksi turhaan itseäni vaivaan?
si autem et sic impius sum quare frustra laboravi
30 Jos vaikka lumessa peseytyisin ja puhdistaisin käteni lipeällä,
si lotus fuero quasi aquis nivis et fulserint velut mundissimae manus meae
31 silloinkin sinä upottaisit minut likakuoppaan, niin että omat vaatteeni minua inhoisivat.
tamen sordibus intingues me et abominabuntur me vestimenta mea
32 Sillä ei ole hän ihminen niinkuin minä, voidakseni vastata hänelle ja käydäksemme oikeutta keskenämme.
neque enim viro qui similis mei est respondebo nec qui mecum in iudicio ex aequo possit audiri
33 Ei ole meillä riidanratkaisijaa, joka laskisi kätensä meidän molempien päälle
non est qui utrumque valeat arguere et ponere manum suam in ambobus
34 ja ottaisi hänen vitsansa pois minun päältäni, niin ettei hänen kauhunsa peljättäisi minua;
auferat a me virgam suam et pavor eius non me terreat
35 silloin minä puhuisin enkä häntä pelkäisi, sillä ei ole mitään sellaista tunnollani."
loquar et non timebo eum neque enim possum metuens respondere
